Lue keskustelun säännöt.
Alle 30v on liian nuori saamaan lapsia koska pitää elää nuoruuttaan, ja 36v:llä taas on viimeiset hetket käsillä saada lapsia
19.11.2021 |
Ei kyllä yhtään ihmetytä, että miksi niin monet jäävät pysyvästi lapsettomiksi ja että miksi syntyvyys on Suomessa niin alhainen. Kun kerran se aikaikkuna missä on hyväksyttyä saada lapsia on vain muutaman vuoden mittainen.
Alle 30-vuotias elää nuoruuttaan eikä ole taloudellisten ja aineellisten puitteidenkaan puolesta yleensä valmis saamaan lapsia.
36-vuotiaalla taas biologinen kello tikittää viimeisiään, ja raskaaksi tuleminen on jo epävarmaa ja komplikaatioiden riski suuri. Eikä niin vanha enää kovin hyvin jaksa yövalvomisiakaan.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja millähön perusteella alle 30v on liian nuori tekemään lapsia?
Kuuluu elää nuoruuttaan siinä iässä. Lisäksi taloudellinen puoli on alle 30-vuotiaiden talouksissa hyvin usein ongelma lastensaannin kannalta.
Kenen mielestä alle 30-vuotiaiden kuuluu elää nuoruuttaan? En ole koskaan ennen kuullut kenenkään sanovan niin, ennemmin ihmetellään ja moititaan jos ei vielä kolmekymppisenä ole "asettunut aloilleen". Ja talouspuoli, no tosiaan monella alalla on nykyään vaikea saada vakituista työpaikkaa, mutta sen odottaminen saattaa kyllä venyttää lasten saantia tosi pitkälle. Toisaalta ei todellakaan ole mitenkään tarpeen odottaa että "kaikki on valmista" ja on omakotitalot ym ennen kuin alkaa lapsia tekemään, ne ehtii kyllä hankkia sitten vähän myöhemminkin. Pikkulapset pystyy elättämään halvallakin, vasta siinä noin kouluiässä lapset alkaa kaivata enemmän tilaa ja vertailla omaa asemaansa muihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy nyt kyllä myöntää ettei käynyt mielessäkään biologia tai sosiaaliset vaatimukset kun olin raskaana tai ennen sitä.
Eri
Ei ole ihme, että lasten määrä vähenee, jos monikin jättää kokonaan miettimättä milloin lasten saaminen on biologisesti mahdollista. Tässä ketjussa ainakin on useampi lainatun tyyppinen kommentti.
Kyllä biologiaa on syytä miettiä, ettei lasten hankintaa tule lykättyä liian pitkälle sinne, kun lapsen saaminen ei ole enää biologisesti niin todennäköistä onnistua.
Kieltämättä tunnen itsekin kolmekymppisiä naisiakin, joilla ei ole vielä lapset mielessä, vaan ennen niitä pitää vielä etsiä itseä, kiertää maailmaa ja kokea asioita.
Missä iässä itse suunnittelit koko elämäsi valmiiksi ja löit suunnittelemat lukkoon? Menikö kaikki niin kuin olit päättänyt eikä esim oma mielesi missään asiassa muuttunut?
Mitä tarkoitat? Onko realistinen suunnittelu pahasta, koska välillä realistisetkin suunnitelmat menevät mönkään?
Ihan realistisesti ajattelet kaikkien suunnittelevan realistisesti kaiken ja elävän sekä toteuttaen ne järjestelmällisesti?
Onnistuvat suorittamaan kaiken siinä oikeassa aikajanassa. Ensin lukio, sitten yliopisto, juhliminen ja miehen hankinta samaan aikaan, sitten vakityö ja sitten naimisiin meno ja sitten 24-vuotiaana se lapsi ja toinen 26-vuotiaana? Niin ja kaikki kaverit samanlaisia? Missä ihmeen Instagram maassa sinäkin oikein asut?
Ylivoimainen enemmistö niistä jotka haluavat hankkiutua yliopistoon onnistuvat sinne hankkiutumisessa alle 25-vuotiaana. Miksei sitten lasten hankinta voisi ylivoimaiselta enemmistöltä onnistua myös alle 25-vuotiaana?
Onnistuuko se onnellisen pidempiaikaiseen parisuhteen hankkiminen kaikilta alle 25- vuotiailta? Koska moni haluaa sen ensin ja sitten vasta sen lapsen.
Parhaiten se lasten saaminen onnistuisi alle 18- vuotiailta, jos hedelmällisyyden mukaan mennään, mutta kun sen mukaan ei lapsia saada ja tehdä.
Nykyisin se on valinta, joka lähtee jo siitä harrastatko edes seksiä, käyttääkö ehkäisyä, tuleeko edes raskaaksi, jatkaako sitä raskautta. Jokaisessa kohdassa on oltava oikea vastaus, jotta lopputulos on lapsi. Nykyisin ihmiset vain miettivät kauemmin antaako oikeassa kohdassa ne oikeat ratkaisut.Onko parisuhdemarkkina siis muuttunut merkittävästi verrattuna entisaikoihin? Jos siis kerran onnellisen pidempiaikaisen parisuhteen löytäminen onnistuu yleensä vasta 30v kieppeillä?
On, nykyään on hyväksytympää erota eikä tarvitse kituuttaa huonossa suhteessa loppuikäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja millähön perusteella alle 30v on liian nuori tekemään lapsia?
Kuuluu elää nuoruuttaan siinä iässä. Lisäksi taloudellinen puoli on alle 30-vuotiaiden talouksissa hyvin usein ongelma lastensaannin kannalta.
Kenen mielestä alle 30-vuotiaiden kuuluu elää nuoruuttaan? En ole koskaan ennen kuullut kenenkään sanovan niin, ennemmin ihmetellään ja moititaan jos ei vielä kolmekymppisenä ole "asettunut aloilleen". Ja talouspuoli, no tosiaan monella alalla on nykyään vaikea saada vakituista työpaikkaa, mutta sen odottaminen saattaa kyllä venyttää lasten saantia tosi pitkälle. Toisaalta ei todellakaan ole mitenkään tarpeen odottaa että "kaikki on valmista" ja on omakotitalot ym ennen kuin alkaa lapsia tekemään, ne ehtii kyllä hankkia sitten vähän myöhemminkin. Pikkulapset pystyy elättämään halvallakin, vasta siinä noin kouluiässä lapset alkaa kaivata enemmän tilaa ja vertailla omaa asemaansa muihin.
Eikä kaikki edes ikinä hanki mitään omakotitaloa yms. Eivät halua tai eivät pysty. Asunnon, etenkään omakotitalon, omistaminen ei ole enää mikään aikuisuuden tai aloillaan olemisen mitta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy nyt kyllä myöntää ettei käynyt mielessäkään biologia tai sosiaaliset vaatimukset kun olin raskaana tai ennen sitä.
Eri
Ei ole ihme, että lasten määrä vähenee, jos monikin jättää kokonaan miettimättä milloin lasten saaminen on biologisesti mahdollista. Tässä ketjussa ainakin on useampi lainatun tyyppinen kommentti.
Kyllä biologiaa on syytä miettiä, ettei lasten hankintaa tule lykättyä liian pitkälle sinne, kun lapsen saaminen ei ole enää biologisesti niin todennäköistä onnistua.
Kieltämättä tunnen itsekin kolmekymppisiä naisiakin, joilla ei ole vielä lapset mielessä, vaan ennen niitä pitää vielä etsiä itseä, kiertää maailmaa ja kokea asioita.
Missä iässä itse suunnittelit koko elämäsi valmiiksi ja löit suunnittelemat lukkoon? Menikö kaikki niin kuin olit päättänyt eikä esim oma mielesi missään asiassa muuttunut?
Mitä tarkoitat? Onko realistinen suunnittelu pahasta, koska välillä realistisetkin suunnitelmat menevät mönkään?
Ihan realistisesti ajattelet kaikkien suunnittelevan realistisesti kaiken ja elävän sekä toteuttaen ne järjestelmällisesti?
Onnistuvat suorittamaan kaiken siinä oikeassa aikajanassa. Ensin lukio, sitten yliopisto, juhliminen ja miehen hankinta samaan aikaan, sitten vakityö ja sitten naimisiin meno ja sitten 24-vuotiaana se lapsi ja toinen 26-vuotiaana? Niin ja kaikki kaverit samanlaisia? Missä ihmeen Instagram maassa sinäkin oikein asut?
Ylivoimainen enemmistö niistä jotka haluavat hankkiutua yliopistoon onnistuvat sinne hankkiutumisessa alle 25-vuotiaana. Miksei sitten lasten hankinta voisi ylivoimaiselta enemmistöltä onnistua myös alle 25-vuotiaana?
Onnistuuko se onnellisen pidempiaikaiseen parisuhteen hankkiminen kaikilta alle 25- vuotiailta? Koska moni haluaa sen ensin ja sitten vasta sen lapsen.
Parhaiten se lasten saaminen onnistuisi alle 18- vuotiailta, jos hedelmällisyyden mukaan mennään, mutta kun sen mukaan ei lapsia saada ja tehdä.
Nykyisin se on valinta, joka lähtee jo siitä harrastatko edes seksiä, käyttääkö ehkäisyä, tuleeko edes raskaaksi, jatkaako sitä raskautta. Jokaisessa kohdassa on oltava oikea vastaus, jotta lopputulos on lapsi. Nykyisin ihmiset vain miettivät kauemmin antaako oikeassa kohdassa ne oikeat ratkaisut.Onko parisuhdemarkkina siis muuttunut merkittävästi verrattuna entisaikoihin? Jos siis kerran onnellisen pidempiaikaisen parisuhteen löytäminen onnistuu yleensä vasta 30v kieppeillä?
Onhan se nyt muuttunut aivan suuresti.
Nuoret naiset muuttavat kaupunkeihin ja miehet jäävät pikkupaikkakunnille, sinkkujen määrä on lisääntynyt huomattavasti, avioliitot vähentyneet, hedelmällisyys heikentynyt, tinder, vaatimukset puolisolle kasvaneet, vaatimukset itselle kasvaneet. ulkonäkövaatimukset, statusvaatimukset jne.
Onnellisen parisuhteen vaatimukset ovat kovat. Se ei ole vain, että joku kiva tyyppi osuu kohdalle. Pitää olla ulkonäköä, uraa, seksikyyttä, raha-asiat kunnossa, mielenterveys kunnossa, ahkera, sosiaalinen, menevä, uskollinen ja halua sillä toisella myös ryhtyä parisuhteeseen. Se kun ei riitä, että nainen haluaa pysyvän suhteen, jos mies ei sitä halua. Moni parikymppinen mies ei todellakaan halua elämänpituista parisuhdetta 20- vuotiaana, vaan elää nuoruuttaan ja kokeilla mahdollsimman monta naista.
Vierailija kirjoitti:
36v vanha?!?
Tämäkö oli jollekin yllätys oikeesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja millähön perusteella alle 30v on liian nuori tekemään lapsia?
Kuuluu elää nuoruuttaan siinä iässä. Lisäksi taloudellinen puoli on alle 30-vuotiaiden talouksissa hyvin usein ongelma lastensaannin kannalta.
Kenen mielestä alle 30-vuotiaiden kuuluu elää nuoruuttaan? En ole koskaan ennen kuullut kenenkään sanovan niin, ennemmin ihmetellään ja moititaan jos ei vielä kolmekymppisenä ole "asettunut aloilleen". Ja talouspuoli, no tosiaan monella alalla on nykyään vaikea saada vakituista työpaikkaa, mutta sen odottaminen saattaa kyllä venyttää lasten saantia tosi pitkälle. Toisaalta ei todellakaan ole mitenkään tarpeen odottaa että "kaikki on valmista" ja on omakotitalot ym ennen kuin alkaa lapsia tekemään, ne ehtii kyllä hankkia sitten vähän myöhemminkin. Pikkulapset pystyy elättämään halvallakin, vasta siinä noin kouluiässä lapset alkaa kaivata enemmän tilaa ja vertailla omaa asemaansa muihin.
Minusta heidän kuuluu. Liian moni hankki liian nuorena ne lapset, sekä väärän puolison kanssa, että vääriin olosuhteisiin ja jättää tekemättä asioita, joita sitten ryhdytään tekemään 45- vuotiaina. Ei ole tarvetta odottaa, mutta ei myöskään pakko kiirehtiä. Ei kukaan venytä lastenhankkimista vain venyttämisen takia. Aina siihen on syynsä, miksi se venyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja millähön perusteella alle 30v on liian nuori tekemään lapsia?
Kuuluu elää nuoruuttaan siinä iässä. Lisäksi taloudellinen puoli on alle 30-vuotiaiden talouksissa hyvin usein ongelma lastensaannin kannalta.
Kenen mielestä alle 30-vuotiaiden kuuluu elää nuoruuttaan? En ole koskaan ennen kuullut kenenkään sanovan niin, ennemmin ihmetellään ja moititaan jos ei vielä kolmekymppisenä ole "asettunut aloilleen". Ja talouspuoli, no tosiaan monella alalla on nykyään vaikea saada vakituista työpaikkaa, mutta sen odottaminen saattaa kyllä venyttää lasten saantia tosi pitkälle. Toisaalta ei todellakaan ole mitenkään tarpeen odottaa että "kaikki on valmista" ja on omakotitalot ym ennen kuin alkaa lapsia tekemään, ne ehtii kyllä hankkia sitten vähän myöhemminkin. Pikkulapset pystyy elättämään halvallakin, vasta siinä noin kouluiässä lapset alkaa kaivata enemmän tilaa ja vertailla omaa asemaansa muihin.
Eikä kaikki edes ikinä hanki mitään omakotitaloa yms. Eivät halua tai eivät pysty. Asunnon, etenkään omakotitalon, omistaminen ei ole enää mikään aikuisuuden tai aloillaan olemisen mitta.
Jos keskikokoisessa kaupungissa katselee, että keillä on lapsia, niin uusilla omakotialueilla lähes joka talossa on lapsia, kun taas uusissakaan kerrostaloissa juuri kenelläkään ei ole lapsia. Tämä kertoo aika selvästi sen, että mitkä ovat sosiaaliset odotukset sille, että millainen lapsiperheen asunnon tulee olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja millähön perusteella alle 30v on liian nuori tekemään lapsia?
Kuuluu elää nuoruuttaan siinä iässä. Lisäksi taloudellinen puoli on alle 30-vuotiaiden talouksissa hyvin usein ongelma lastensaannin kannalta.
Kenen mielestä alle 30-vuotiaiden kuuluu elää nuoruuttaan? En ole koskaan ennen kuullut kenenkään sanovan niin, ennemmin ihmetellään ja moititaan jos ei vielä kolmekymppisenä ole "asettunut aloilleen". Ja talouspuoli, no tosiaan monella alalla on nykyään vaikea saada vakituista työpaikkaa, mutta sen odottaminen saattaa kyllä venyttää lasten saantia tosi pitkälle. Toisaalta ei todellakaan ole mitenkään tarpeen odottaa että "kaikki on valmista" ja on omakotitalot ym ennen kuin alkaa lapsia tekemään, ne ehtii kyllä hankkia sitten vähän myöhemminkin. Pikkulapset pystyy elättämään halvallakin, vasta siinä noin kouluiässä lapset alkaa kaivata enemmän tilaa ja vertailla omaa asemaansa muihin.
Ihan viranomaisetkin luokittelevat alle 30-vuotiaat nuoriksi. He ovat esimerkiksi nuorisotyön piirissä ja erilaisten nuorten palvelujen piirissä eivätkä saa ostaa alkoholia, tupakkaa, tulitikkuja ym. ilman henkkaria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
36v vanha?!?
Tämäkö oli jollekin yllätys oikeesti?
Riippuu mihin vertaa. Varmaan Jonne-Petteri 13v:n mielestä jo 25v on toinen jalka haudassa.
36v on aikuinen ihminen, ei millään mittarilla vanha. Ei edes siihen lapsen saamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja millähön perusteella alle 30v on liian nuori tekemään lapsia?
Kuuluu elää nuoruuttaan siinä iässä. Lisäksi taloudellinen puoli on alle 30-vuotiaiden talouksissa hyvin usein ongelma lastensaannin kannalta.
Kenen mielestä alle 30-vuotiaiden kuuluu elää nuoruuttaan? En ole koskaan ennen kuullut kenenkään sanovan niin, ennemmin ihmetellään ja moititaan jos ei vielä kolmekymppisenä ole "asettunut aloilleen". Ja talouspuoli, no tosiaan monella alalla on nykyään vaikea saada vakituista työpaikkaa, mutta sen odottaminen saattaa kyllä venyttää lasten saantia tosi pitkälle. Toisaalta ei todellakaan ole mitenkään tarpeen odottaa että "kaikki on valmista" ja on omakotitalot ym ennen kuin alkaa lapsia tekemään, ne ehtii kyllä hankkia sitten vähän myöhemminkin. Pikkulapset pystyy elättämään halvallakin, vasta siinä noin kouluiässä lapset alkaa kaivata enemmän tilaa ja vertailla omaa asemaansa muihin.
Minusta heidän kuuluu. Liian moni hankki liian nuorena ne lapset, sekä väärän puolison kanssa, että vääriin olosuhteisiin ja jättää tekemättä asioita, joita sitten ryhdytään tekemään 45- vuotiaina. Ei ole tarvetta odottaa, mutta ei myöskään pakko kiirehtiä. Ei kukaan venytä lastenhankkimista vain venyttämisen takia. Aina siihen on syynsä, miksi se venyy.
Jos liian moni hankkii nuorena lapset, mutta samaan aikaan hyvin harva hankkii lapsia nuorena, niin tarkoittaako se sitä, että lasten hankkiminen nuorena on lähes aina virhe?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja millähön perusteella alle 30v on liian nuori tekemään lapsia?
Kuuluu elää nuoruuttaan siinä iässä. Lisäksi taloudellinen puoli on alle 30-vuotiaiden talouksissa hyvin usein ongelma lastensaannin kannalta.
Kenen mielestä alle 30-vuotiaiden kuuluu elää nuoruuttaan? En ole koskaan ennen kuullut kenenkään sanovan niin, ennemmin ihmetellään ja moititaan jos ei vielä kolmekymppisenä ole "asettunut aloilleen". Ja talouspuoli, no tosiaan monella alalla on nykyään vaikea saada vakituista työpaikkaa, mutta sen odottaminen saattaa kyllä venyttää lasten saantia tosi pitkälle. Toisaalta ei todellakaan ole mitenkään tarpeen odottaa että "kaikki on valmista" ja on omakotitalot ym ennen kuin alkaa lapsia tekemään, ne ehtii kyllä hankkia sitten vähän myöhemminkin. Pikkulapset pystyy elättämään halvallakin, vasta siinä noin kouluiässä lapset alkaa kaivata enemmän tilaa ja vertailla omaa asemaansa muihin.
Eikä kaikki edes ikinä hanki mitään omakotitaloa yms. Eivät halua tai eivät pysty. Asunnon, etenkään omakotitalon, omistaminen ei ole enää mikään aikuisuuden tai aloillaan olemisen mitta.
Jos keskikokoisessa kaupungissa katselee, että keillä on lapsia, niin uusilla omakotialueilla lähes joka talossa on lapsia, kun taas uusissakaan kerrostaloissa juuri kenelläkään ei ole lapsia. Tämä kertoo aika selvästi sen, että mitkä ovat sosiaaliset odotukset sille, että millainen lapsiperheen asunnon tulee olla.
Puhu vaan pikkukaupunkisi puolesta. Täällä Helsingissä kukaan tuttavapiiristäni ei asu lasten kanssa omakotitalossa. Yksi lapseton ystäväpariskunta asuu vanhempien perintönä saadussa isossa omakotitalossa koiralauman kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja millähön perusteella alle 30v on liian nuori tekemään lapsia?
Kuuluu elää nuoruuttaan siinä iässä. Lisäksi taloudellinen puoli on alle 30-vuotiaiden talouksissa hyvin usein ongelma lastensaannin kannalta.
Kenen mielestä alle 30-vuotiaiden kuuluu elää nuoruuttaan? En ole koskaan ennen kuullut kenenkään sanovan niin, ennemmin ihmetellään ja moititaan jos ei vielä kolmekymppisenä ole "asettunut aloilleen". Ja talouspuoli, no tosiaan monella alalla on nykyään vaikea saada vakituista työpaikkaa, mutta sen odottaminen saattaa kyllä venyttää lasten saantia tosi pitkälle. Toisaalta ei todellakaan ole mitenkään tarpeen odottaa että "kaikki on valmista" ja on omakotitalot ym ennen kuin alkaa lapsia tekemään, ne ehtii kyllä hankkia sitten vähän myöhemminkin. Pikkulapset pystyy elättämään halvallakin, vasta siinä noin kouluiässä lapset alkaa kaivata enemmän tilaa ja vertailla omaa asemaansa muihin.
Eikä kaikki edes ikinä hanki mitään omakotitaloa yms. Eivät halua tai eivät pysty. Asunnon, etenkään omakotitalon, omistaminen ei ole enää mikään aikuisuuden tai aloillaan olemisen mitta.
Jos keskikokoisessa kaupungissa katselee, että keillä on lapsia, niin uusilla omakotialueilla lähes joka talossa on lapsia, kun taas uusissakaan kerrostaloissa juuri kenelläkään ei ole lapsia. Tämä kertoo aika selvästi sen, että mitkä ovat sosiaaliset odotukset sille, että millainen lapsiperheen asunnon tulee olla.
Puhu vaan pikkukaupunkisi puolesta. Täällä Helsingissä kukaan tuttavapiiristäni ei asu lasten kanssa omakotitalossa. Yksi lapseton ystäväpariskunta asuu vanhempien perintönä saadussa isossa omakotitalossa koiralauman kanssa.
Helsinki on poikkeus äärimmäisen korkeiden asumiskulujen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
So? Itse ainakin tein lapset 35- ja 37-vuotiaana. Tai siis synnytin. Tein ne 34- ja 36-vuotiaana.
Onhan niitä jotka tekevät jopa yli 40-vuotiaina. Mutta harvinaista se on. Biologisessa mielessä lisääntymisen äärirajat ovat noin 10–45 v ja todennäköisen onnistumisen rajat noin 15–35 v. Sosiaalisessa mielessä lisääntyminen on hyväksyttyä 30–40 v. Eli onhan biologialla ja sosiaalisilla vaatimuksilla iso ristiriita.
Akateemisissa piireissä on aivan normaalia saada yli nelikymppisenä lapsi. Vain bensalenkkari-amikset on sitä sakkia joiden mielestä se on sosiaalisesti sopimatonta.
Yli nelikymppisenä voi toki haaveilla lapsen saannista, mutta käytännössä se alkaa olla hyvin vaikeaa. Tai ainakin se vaatii kalliita ja pitkiä hoitoja. Toki yksittäiset siinä onnistuvat.
Lisäksi sitten, kun lapsi on täysi-ikäinen niin vanhemmat itse ovat lähes eläkeiässä.
Tätä pitäisi miettiä enemmänkin, että vaikka nelikymppisenä olisi täydessä tikissä, olisihan se lapselle kiva saada pitää vanhempansa mahdollisimman pitkään. Eron huomaa jo siinä, että äitini oli yli kolmekymppinen kun synnyin, tuttujen vanhemmat päälle kaksikymppisiä. Kun toiset matkustavat, harrastavat, ovat aktiivisia, oma äitini lähinnä odottaa kuolemaa ja sokeutuu. Näin lakonisesti todettuna.
Siinä on ihan hyvät puolensa, että on se "bensalenkkariamis", johon edellinen viittasi. Esim. kampaajani sanoi olleensa kolmekymppisenä jo kymmenen vuotta työelämässä, siinä olisi ollut hyvä perustaa perhe jo ajat sitten. Mutta ilmeisesti joidenkin mielestä on rahvaanomaista hankkia ammatillinen koulutus ja tulla sillä taloudellisesti toimeen jo nuoresta alkaen. Ihmettelen todella tätä alentuvaa asennetta, on tainnut jäädä sivistys hankkimatta koulutuksen ohella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt samaa näin 28-vuotiaana. Juuri äsken olin ihan liian nuori saamaan lapsia, mutta parin vuoden päästä ihan liian vanha. Milloin ne olisi pitänyt tehdä?
Jotenkin tuntuu että hedelmällinen aika ikävuosina 12-30 on ihan turhaa ja hukkaanheitettyä. Ja tuon jälkeen jää vain viisi "hyvää" vuotta hankkia perhe. Jos sukukypsyys kokonaisuudessaan ajoittuisi ikävuosille 30-50, niin silloin olisi jälkikasvulle tarjota myös kunnon taloudelliset puitteet. Eikä olisi teiniäitiyttä.
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut kolme lasta yli 36 v iässä ja kaksi näistä vieläpä yli 40v iässä. Luomuna.
En sano että kaikki onnistuu tässä iässä mutta ei se hedelmällisyys nyt tuohon 36v ikään lopu.
Ei lopu, mutta sinäkin varmaan ymmärrät, että tilastojen mukaan monella se hedelmällisyys laskee paljonkin tuossa iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja millähön perusteella alle 30v on liian nuori tekemään lapsia?
Kuuluu elää nuoruuttaan siinä iässä. Lisäksi taloudellinen puoli on alle 30-vuotiaiden talouksissa hyvin usein ongelma lastensaannin kannalta.
Kenen mielestä alle 30-vuotiaiden kuuluu elää nuoruuttaan? En ole koskaan ennen kuullut kenenkään sanovan niin, ennemmin ihmetellään ja moititaan jos ei vielä kolmekymppisenä ole "asettunut aloilleen". Ja talouspuoli, no tosiaan monella alalla on nykyään vaikea saada vakituista työpaikkaa, mutta sen odottaminen saattaa kyllä venyttää lasten saantia tosi pitkälle. Toisaalta ei todellakaan ole mitenkään tarpeen odottaa että "kaikki on valmista" ja on omakotitalot ym ennen kuin alkaa lapsia tekemään, ne ehtii kyllä hankkia sitten vähän myöhemminkin. Pikkulapset pystyy elättämään halvallakin, vasta siinä noin kouluiässä lapset alkaa kaivata enemmän tilaa ja vertailla omaa asemaansa muihin.
Eikä kaikki edes ikinä hanki mitään omakotitaloa yms. Eivät halua tai eivät pysty. Asunnon, etenkään omakotitalon, omistaminen ei ole enää mikään aikuisuuden tai aloillaan olemisen mitta.
Jos keskikokoisessa kaupungissa katselee, että keillä on lapsia, niin uusilla omakotialueilla lähes joka talossa on lapsia, kun taas uusissakaan kerrostaloissa juuri kenelläkään ei ole lapsia. Tämä kertoo aika selvästi sen, että mitkä ovat sosiaaliset odotukset sille, että millainen lapsiperheen asunnon tulee olla.
Tuskin sinkkukaan itseleen okt:a ostaa joten tietysti näet niissä enemmän lapsiperheitä.
Syy miksi omassa kaupungissani uusissa kerrostaloissa ei asu lapsiperheet on se ettei niitä ole rakennettu lapsiperheille.
He asuvat vanhemmissa kerrostaloissa, rivareissa, luhtitaloissa mutta harva omakotitalossa. Niissä täällä asuu enemmän ikääntyneet pariskunnat tai ne on purettu.
Omakotitalo ei todellakaan ole mikään sosiaalinen odotus perheen perustamiselle nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
36v vanha?!?
Tämäkö oli jollekin yllätys oikeesti?
Riippuu mihin vertaa. Varmaan Jonne-Petteri 13v:n mielestä jo 25v on toinen jalka haudassa.
36v on aikuinen ihminen, ei millään mittarilla vanha. Ei edes siihen lapsen saamiseen.
Tein 3 lasta vielä 36 täytettyäni ja en pitänyt itseäni vanhana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja millähön perusteella alle 30v on liian nuori tekemään lapsia?
Kuuluu elää nuoruuttaan siinä iässä. Lisäksi taloudellinen puoli on alle 30-vuotiaiden talouksissa hyvin usein ongelma lastensaannin kannalta.
Kenen mielestä alle 30-vuotiaiden kuuluu elää nuoruuttaan? En ole koskaan ennen kuullut kenenkään sanovan niin, ennemmin ihmetellään ja moititaan jos ei vielä kolmekymppisenä ole "asettunut aloilleen". Ja talouspuoli, no tosiaan monella alalla on nykyään vaikea saada vakituista työpaikkaa, mutta sen odottaminen saattaa kyllä venyttää lasten saantia tosi pitkälle. Toisaalta ei todellakaan ole mitenkään tarpeen odottaa että "kaikki on valmista" ja on omakotitalot ym ennen kuin alkaa lapsia tekemään, ne ehtii kyllä hankkia sitten vähän myöhemminkin. Pikkulapset pystyy elättämään halvallakin, vasta siinä noin kouluiässä lapset alkaa kaivata enemmän tilaa ja vertailla omaa asemaansa muihin.
Minusta heidän kuuluu. Liian moni hankki liian nuorena ne lapset, sekä väärän puolison kanssa, että vääriin olosuhteisiin ja jättää tekemättä asioita, joita sitten ryhdytään tekemään 45- vuotiaina. Ei ole tarvetta odottaa, mutta ei myöskään pakko kiirehtiä. Ei kukaan venytä lastenhankkimista vain venyttämisen takia. Aina siihen on syynsä, miksi se venyy.
Jos liian moni hankkii nuorena lapset, mutta samaan aikaan hyvin harva hankkii lapsia nuorena, niin tarkoittaako se sitä, että lasten hankkiminen nuorena on lähes aina virhe?
Tilastollisesti teiniäitiys ei ole mikään hyvä ennuste lapselle tai, että lapsen äiti ja isä pysyvät parisuhteessa ja tilastollisesti taas yksinhuoltajuus tai eroperheen ei ole lapselle paras mahdollinen perhemuoto. Mutta onko se nyt sitten suorastaan virhe on ehkä liioteltua sanoa. Monen ensimmäinen tai nuorena aloitettu parisuhde päättyy eroon. Lapsilla tai ilman. Se ei tietenkään poissulje etteikö myös vanhempana alettu parisuhteet voisi sitä tehdä.
Jos ne baarit houkuttelee ja reppureissaaminen on se oma juttu, niin ne lapset kannattaa tosiaan tehdä vasta sen jakson jälkeen, kun ne eivät enää niin kovasti houkuttele. Lasten kanssa voi tehdä juttuja, mutta aina niissä on kuitenkin muistettava se joko kotona oleva tai mukana kulkeva lapsi.
Joten jos ne Burning man festarit kiinnostaa, niin ehkä ne kannattaa käydä kokemassa ennen kun hankkii niitä omia lapsia.
Ainakin tämän palstan mukaan 35-vuotias mies papparainen, ja auttamattomasti myöhässä lasten hankinnan suhteen.
Niin, onhan se melko hupaisaa lukea noita kommentteja monissa eri keskusteluissa.
Jonkinlainen naisten katkeruus miehiä kohtaan, kun heillä aikaikkuna on paljon laajempi?
En aio tehdä yhtäkään. PIdä huoli omista asioistasi. N30