Suomessa on HUUTAVA työvoimapula, ja samaan aikaan valtava joukko työttömiä elää eri työttömyystuilla. Miksi heitä ei saada töihin?......

Suomessa työllistyy ainoastaan suhteilla tai olemalla sosiaalinen extrovertti joka nuoleskelee pomon hanuria

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Luulis sun tietävän että työttömät on voineet olla jopa vuosikymmeniä töissä ennen työttömyyttä.

Tarkennuksena kyse oli pitkäaikaistyöttömistä. Heillä harvemmin on takanaan pitkää työuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Liian oudot tyypit (esim minä introvertti nainen) pitäisi päästää suosiolla työkelvottomuuseläkkeelle, kun mihinkään emme kelpaa. Kukaan ei hyödy meidän höykyttämisestä.

Minä en ymmärrä miksi joka työhön, jopa itsenäiseen ja yksinäiseenkin työhön vaaditan eksstroverttia ja puheliasta päivänsädettä. Ennen omituiset ihmiset saattoivat helposti päästä virastoon tai kirjastoon töihin. Minulle tulikin hyvä mieli kun yhdessä kirjastossa oli oikein kummelihahmomainen mies töissä- hän teki työnsä hyvin enkä kaivannut mitään small talkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Liian oudot tyypit (esim minä introvertti nainen) pitäisi päästää suosiolla työkelvottomuuseläkkeelle, kun mihinkään emme kelpaa. Kukaan ei hyödy meidän höykyttämisestä.

Niitä sosiaalisia taitoja voi kehittää. Mutta ihmiset ottavat todella huonosti vastaan palautetta siitä omasta persoonastaan, jolloin siinä sitä sitten ollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Luulis sun tietävän että työttömät on voineet olla jopa vuosikymmeniä töissä ennen työttömyyttä.

Tarkennuksena kyse oli pitkäaikaistyöttömistä. Heillä harvemmin on takanaan pitkää työuraa.

Pitkäaikaistyötön on jo vasta vuoden työttömänä ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Luulis sun tietävän että työttömät on voineet olla jopa vuosikymmeniä töissä ennen työttömyyttä.

Tarkennuksena kyse oli pitkäaikaistyöttömistä. Heillä harvemmin on takanaan pitkää työuraa.

Päivitys sanavarastoosi:

Pitkäaikaistyötön= yli vuoden työttömänä ollut. Eli helpolla päätyy pitkäaikaistyöttömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Liian oudot tyypit (esim minä introvertti nainen) pitäisi päästää suosiolla työkelvottomuuseläkkeelle, kun mihinkään emme kelpaa. Kukaan ei hyödy meidän höykyttämisestä.

Minä en ymmärrä miksi joka työhön, jopa itsenäiseen ja yksinäiseenkin työhön vaaditan eksstroverttia ja puheliasta päivänsädettä. Ennen omituiset ihmiset saattoivat helposti päästä virastoon tai kirjastoon töihin. Minulle tulikin hyvä mieli kun yhdessä kirjastossa oli oikein kummelihahmomainen mies töissä- hän teki työnsä hyvin enkä kaivannut mitään small talkia.

Ei kukaan halua työkaverikseen outoa tyyppiä, siksi heitä ei enää palkata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Luulis sun tietävän että työttömät on voineet olla jopa vuosikymmeniä töissä ennen työttömyyttä.

Tarkennuksena kyse oli pitkäaikaistyöttömistä. Heillä harvemmin on takanaan pitkää työuraa.

Mä olen ollut jo 5v työtön ja sitä ennen 15v töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Liian oudot tyypit (esim minä introvertti nainen) pitäisi päästää suosiolla työkelvottomuuseläkkeelle, kun mihinkään emme kelpaa. Kukaan ei hyödy meidän höykyttämisestä.

Niitä sosiaalisia taitoja voi kehittää. Mutta ihmiset ottavat todella huonosti vastaan palautetta siitä omasta persoonastaan, jolloin siinä sitä sitten ollaan.

Mä oon introvertti ja pelkään  sosiaalisia tilanteita. Pystyn kyllä larppaamaan normaalia töissä. Mutta se on yhtä tuskaa. Koko ajan teatteri päällä. Joskus käyn vessassa itkemässä ahdistustani. iltaisin olen ihan puhki.

Kerro millä niitä kehittää? Olen vain oppinut peittämään huonot puoleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Liian oudot tyypit (esim minä introvertti nainen) pitäisi päästää suosiolla työkelvottomuuseläkkeelle, kun mihinkään emme kelpaa. Kukaan ei hyödy meidän höykyttämisestä.

Niitä sosiaalisia taitoja voi kehittää. Mutta ihmiset ottavat todella huonosti vastaan palautetta siitä omasta persoonastaan, jolloin siinä sitä sitten ollaan.

Kyllähän sosiaaliset taidot voi olla hyvät, mutta jos jaarittelu ja small talk ei taivu niin ei se vaan oikein taivu vaikka kuinka yrittäs. Ja teeskentely ei vaan oikein toimi, se näkyy läpi ja lopulta voi aiheuttaa työuupumusta, jos pitää jatkuvasti vetää jotain extrovertin roolia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Liian oudot tyypit (esim minä introvertti nainen) pitäisi päästää suosiolla työkelvottomuuseläkkeelle, kun mihinkään emme kelpaa. Kukaan ei hyödy meidän höykyttämisestä.

Minä en ymmärrä miksi joka työhön, jopa itsenäiseen ja yksinäiseenkin työhön vaaditan eksstroverttia ja puheliasta päivänsädettä. Ennen omituiset ihmiset saattoivat helposti päästä virastoon tai kirjastoon töihin. Minulle tulikin hyvä mieli kun yhdessä kirjastossa oli oikein kummelihahmomainen mies töissä- hän teki työnsä hyvin enkä kaivannut mitään small talkia.

Ei kukaan halua työkaverikseen outoa tyyppiä, siksi heitä ei enää palkata.

Töihinhän mennään tekemään töitä. Ei sen pitäisi olla joku vitsikerho vaan työpaikka. Se omituinen tyyppi voi olla vaikka kuinka hyvä työntekijä, vaikkei osaisi juoruilla ja eikä puhuisi yksityisasioistaan sekä peräpukamistaan työpaikalla. (Kyllä, olen kuullut kun joku on puhunut peräpukamistaan kahvipöydässä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Luulis sun tietävän että työttömät on voineet olla jopa vuosikymmeniä töissä ennen työttömyyttä.

Tarkennuksena kyse oli pitkäaikaistyöttömistä. Heillä harvemmin on takanaan pitkää työuraa.

Päivitys sanavarastoosi:

Pitkäaikaistyötön= yli vuoden työttömänä ollut. Eli helpolla päätyy pitkäaikaistyöttömäksi.

Vuodessa työllistyy uudestaan, jos asiat on kunnossa. Jos työttömyys ylittää vuoden, niin silloin yleensä syynä on tietty saamattomuus tai juurikin persoonalliset syyt. Toki ikä ja koulutus ja asuinpaikkakin vaikuttavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Liian oudot tyypit (esim minä introvertti nainen) pitäisi päästää suosiolla työkelvottomuuseläkkeelle, kun mihinkään emme kelpaa. Kukaan ei hyödy meidän höykyttämisestä.

Minä en ymmärrä miksi joka työhön, jopa itsenäiseen ja yksinäiseenkin työhön vaaditan eksstroverttia ja puheliasta päivänsädettä. Ennen omituiset ihmiset saattoivat helposti päästä virastoon tai kirjastoon töihin. Minulle tulikin hyvä mieli kun yhdessä kirjastossa oli oikein kummelihahmomainen mies töissä- hän teki työnsä hyvin enkä kaivannut mitään small talkia.

Ei kukaan halua työkaverikseen outoa tyyppiä, siksi heitä ei enää palkata.

Töihinhän mennään tekemään töitä. Ei sen pitäisi olla joku vitsikerho vaan työpaikka. Se omituinen tyyppi voi olla vaikka kuinka hyvä työntekijä, vaikkei osaisi juoruilla ja eikä puhuisi yksityisasioistaan sekä peräpukamistaan työpaikalla. (Kyllä, olen kuullut kun joku on puhunut peräpukamistaan kahvipöydässä)

Huokaus. Kun töissä nyt joutuu olemaan sosiaalisessa kontaktissa ihmisten kanssa lähes joka paikassa. Vähintään se esimies joutuu kommunikoimaan työntekijän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Luulis sun tietävän että työttömät on voineet olla jopa vuosikymmeniä töissä ennen työttömyyttä.

Tarkennuksena kyse oli pitkäaikaistyöttömistä. Heillä harvemmin on takanaan pitkää työuraa.

Päivitys sanavarastoosi:

Pitkäaikaistyötön= yli vuoden työttömänä ollut. Eli helpolla päätyy pitkäaikaistyöttömäksi.

Vuodessa työllistyy uudestaan, jos asiat on kunnossa. Jos työttömyys ylittää vuoden, niin silloin yleensä syynä on tietty saamattomuus tai juurikin persoonalliset syyt. Toki ikä ja koulutus ja asuinpaikkakin vaikuttavat.

No kiitos kannustuksesta. En sitten vaan kelpaa kellekään vaikka kuinka olen hakenut töitä. Lakatkaa edes haukkumasta loiseksi. En voi tälle itse enää mitään. Kaikkeni olen omalta puolelta antanut.

Vierailija kirjoitti:

Osaa vaimon lääkkeistä ei Kela korvaa. Hän syö n 20 erilaista lääkettä ja reseptilääkkeissä on katto jo saavutettu mutta muissa ei ole ja ne maksaa.

Itse jos joutuisin syömään noin paljon lääkkeitä, miettisin jo vakavasti, kannattaako silloin edes enää elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Luulis sun tietävän että työttömät on voineet olla jopa vuosikymmeniä töissä ennen työttömyyttä.

Tarkennuksena kyse oli pitkäaikaistyöttömistä. Heillä harvemmin on takanaan pitkää työuraa.

Päivitys sanavarastoosi:

Pitkäaikaistyötön= yli vuoden työttömänä ollut. Eli helpolla päätyy pitkäaikaistyöttömäksi.

Vuodessa työllistyy uudestaan, jos asiat on kunnossa. Jos työttömyys ylittää vuoden, niin silloin yleensä syynä on tietty saamattomuus tai juurikin persoonalliset syyt. Toki ikä ja koulutus ja asuinpaikkakin vaikuttavat.

Sanopa tuo ihmiselle jota ei palkata huonon terveyden takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Liian oudot tyypit (esim minä introvertti nainen) pitäisi päästää suosiolla työkelvottomuuseläkkeelle, kun mihinkään emme kelpaa. Kukaan ei hyödy meidän höykyttämisestä.

Minä en ymmärrä miksi joka työhön, jopa itsenäiseen ja yksinäiseenkin työhön vaaditan eksstroverttia ja puheliasta päivänsädettä. Ennen omituiset ihmiset saattoivat helposti päästä virastoon tai kirjastoon töihin. Minulle tulikin hyvä mieli kun yhdessä kirjastossa oli oikein kummelihahmomainen mies töissä- hän teki työnsä hyvin enkä kaivannut mitään small talkia.

Ei kukaan halua työkaverikseen outoa tyyppiä, siksi heitä ei enää palkata.

Töihinhän mennään tekemään töitä. Ei sen pitäisi olla joku vitsikerho vaan työpaikka. Se omituinen tyyppi voi olla vaikka kuinka hyvä työntekijä, vaikkei osaisi juoruilla ja eikä puhuisi yksityisasioistaan sekä peräpukamistaan työpaikalla. (Kyllä, olen kuullut kun joku on puhunut peräpukamistaan kahvipöydässä)

Huokaus. Kun töissä nyt joutuu olemaan sosiaalisessa kontaktissa ihmisten kanssa lähes joka paikassa. Vähintään se esimies joutuu kommunikoimaan työntekijän kanssa.

Lähtökohtaiseati vaatisi vaan peruskäytöstavat ja normisosiaalisuutta eikä mitään nykyisin vaadittua ylisosiaalisuutta. Pieni outous ei lähtökohtaisesti haittaa mitään, paitsi että nykyisessä turboahdetussa vaatimusilmapiirissä haittaa. Joka hommaan pitää olla joku superbrändi tekijänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön. Jos ei suostu ottamaan työpaikkaa vastaan, tuet pois lopulta kokonaan. Muuttamaan joutuminen ei ole mikään syy olla ottamatta työtä vastaan. Monet ovat joutuneet työpaikan perässä.

Taas tuo saakelin muuttaminen. Mikään työ ei ole niin tärkeää että lähtisin pois maksetusta kodista, jättäisin miehen ja lapset sekä ikääntyvät vanhemmat.

Eli makaan mielummin lopun ikää sohvalla työttömänä yhteiskunnan almuilla, kun asuisit puolisen vuotta töissä toisaalla ja sitä kautta helpommin työllistyisit omaan kotikaupunkiin? Pitkään työttömänä olleita yhdistää usein tietynlainen saamattomuus, jota ainakin meillä työpaikalla vihataan.

Toinen yhdistävä tekijä on sosiaalinen kömpelyys ja ylipäätään outo persoona. Teen työttömien kanssa töitä ja eihän oikein kellekään voi sanoa, että tuo omituinen nauru ja liiallinen puhe on syitä siihen, ettei kukaan halua palkata.

Liian oudot tyypit (esim minä introvertti nainen) pitäisi päästää suosiolla työkelvottomuuseläkkeelle, kun mihinkään emme kelpaa. Kukaan ei hyödy meidän höykyttämisestä.

Minä en ymmärrä miksi joka työhön, jopa itsenäiseen ja yksinäiseenkin työhön vaaditan eksstroverttia ja puheliasta päivänsädettä. Ennen omituiset ihmiset saattoivat helposti päästä virastoon tai kirjastoon töihin. Minulle tulikin hyvä mieli kun yhdessä kirjastossa oli oikein kummelihahmomainen mies töissä- hän teki työnsä hyvin enkä kaivannut mitään small talkia.

Ei kukaan halua työkaverikseen outoa tyyppiä, siksi heitä ei enää palkata.

Töihinhän mennään tekemään töitä. Ei sen pitäisi olla joku vitsikerho vaan työpaikka. Se omituinen tyyppi voi olla vaikka kuinka hyvä työntekijä, vaikkei osaisi juoruilla ja eikä puhuisi yksityisasioistaan sekä peräpukamistaan työpaikalla. (Kyllä, olen kuullut kun joku on puhunut peräpukamistaan kahvipöydässä)

Huokaus. Kun töissä nyt joutuu olemaan sosiaalisessa kontaktissa ihmisten kanssa lähes joka paikassa. Vähintään se esimies joutuu kommunikoimaan työntekijän kanssa.

En nyt tarkoittanut kommunikointi kyvytöntä, vaan hiljaista ja pidättäytyvää ihmistä. Hiljaisetkin ihmiset kykenevät kommunikoimaan, vaikkeivat vetäisi small talkia ja juttele paljon tauoilla.

Sain juuri työkkäriltä viestin, jossa oli ilmoitus rekrytilaisuudesta lähipäivinä. Hakevat Lidlin varastolle työntekijöitä, 10-30h viikossa. Sellaisessa paikassa että oma auto on pakko olla. Jotenkin vähän veikkaan, ettei tule kamalasti innostuneita tuohon tapahtumaan...sitten voi taas vinkua lehdessä, miten työttömät ovat laiskoja. :D

Vierailija kirjoitti:

Iso osa pitkään työttömistä henkilöistä ovat heitä, jotka ovat sairastuneet työttömyytensä aikana, ja ovat iältäänkin jo 40 ja 65 väliltä, mutta heitä ei vaan ole päästetty työkyvyttömyyseläkkeelle, ja silloin on pakko olla työkkärin asiakkaana työttömänä työnhakijana, vaikka henkilöllä olisi useampikin lääkärin diagnisoima  sairaus kannettavanaan työttömyytensä lisäksi. 

Edellä mainituilla henkilöillä voi olla mittavakin työhistoria takanansa tai pitkä lista määräaikaisia työsuhteita terveyden vielä oltua kunnossa, mutta työllisyystilanteen tietyillä ammattialoilla alettua heikentymisensä jo vuosia sitten on henkilön työttömyys päässyt tukitoimista huolimatta pitkittymään ammattitaidon ja koulutuksenkin ruostuttua vuosienkien työttömyyden ja sairastelun keston aikana. Täten työtön henkilö ikääntymisensä lisäksi on myös täydellisesti jäänyt ns. osaamisen kelkasta nykyaikaisten töiden vaatimuksiin nähden.

Harvassa on sellaisia työnantajia, joille kelpaa likempänä eläkeikää oleva monisairas ihminen täydellä palkalla otettavaksi töihinsä, koska hakujonossa on paljon vastavalmistuneita ammattikoulutuksen suorittaneita nuorempia ihmisiä ja ennen kaikkea vielä terveitä ja kunto kohdillaan tarttumaan työhön kuin työhön.

Siis että nelikymppisenä pitäisi päästä työkyvyttömyyseläkkeelle? Olen 43. Työuraa on takana 17 vuotta ja jäljellä vielä semmoiset 25 vuotta. Tunnen useita ammattia vaihtaneita, jotka ovat esim. fyysisen työn vuoksi työkyvyttömiä omalla alallaan, mutta ovat jatkokouluttautuneet ammatin opettajiksi. Kyllä nelikymppisenä voi ja ehtii vielä suuntaa vaihtaa, eikä se työnantajienkaan mielestä ole vielä myöhäistä. Ei työvoimapula-aloilla ikää juuri katsella.