Jos koulut saisivat alkaa perua lukukausimaksuja
Suomessa koulut eivät saa tuottaa taloudellista voittoa tai kerätä koulumaksuja, mutta entä jos tähän tulisi muutos ja koulutuksella alettaisiin Suomessakin tehdä bisnestä? Miten tämä alkaisi näkyä yhteiskunnassamme vai näkyisikö mitenkään?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvätuloisille tuo toki olisi vain positiivinen kehitys mutta osuisi koviten siihen tavalliseen työssäkäyvään keskiluokkaan. Heidän voisi olla hankala olla laittamatta lastaan maksulliseen kouluun jos ne olisivat hyvätasoisempia mutta sitten ne maksut veisivät paljon rahaa jota tarvittaisiin perheessä muuallakin.
Minusta tuntuu, että tämä täysi maksuttomuus on johtanut tietyllä tavalla myös koulutuksen arvon heikkenemiseen. Ei ilmaista arvosteta. Tuntuu, että päättäjienkin silmissä koulu on vain säilytyspaikka. Jos vanhemmat joutuisivat maksamaan koulutuksesta, alettaisiin varmasti myös kysellä laadun perään. Nythän sinne on tungettu avoimeen oppimisympäristöön lähes 100 alakouluikäistä, ilman kirjoja ja pulpetteja.
Hienoa, että joku kannattaa 1800-luvun sääty-yhteiskuntaa. Köyhille kelpaa kaduilla kerjääminen, opintie vain maksukykyisille. Näin saadaan varmasti kaikki aivot hyötykäyttöön ja kilpailukyky Bangladeshin ja Etiopian tasolle.
Nythän tilanne on se, että oppimistulokset laskevat kuin lehmän häntä, koska luokkiin on integroitu kaikki kielitaidottomista, häiriköistä, lievästi kehitysvammaisiin. Tämä siksi, että rahaa riittävän opettaja/erityisopettajamäärän ja opetusmateriaalien hankkimiseen ei ole. Jotainhan pitää tehdä. Nimenomaan tällä systeemillä Suomen koulutusjärjestelmä taantuu Etiopian tasolle. Sata oppilasta lattialle istumaan säilöön. Sehän on se nykymalli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvätuloisille tuo toki olisi vain positiivinen kehitys mutta osuisi koviten siihen tavalliseen työssäkäyvään keskiluokkaan. Heidän voisi olla hankala olla laittamatta lastaan maksulliseen kouluun jos ne olisivat hyvätasoisempia mutta sitten ne maksut veisivät paljon rahaa jota tarvittaisiin perheessä muuallakin.
Minusta tuntuu, että tämä täysi maksuttomuus on johtanut tietyllä tavalla myös koulutuksen arvon heikkenemiseen. Ei ilmaista arvosteta. Tuntuu, että päättäjienkin silmissä koulu on vain säilytyspaikka. Jos vanhemmat joutuisivat maksamaan koulutuksesta, alettaisiin varmasti myös kysellä laadun perään. Nythän sinne on tungettu avoimeen oppimisympäristöön lähes 100 alakouluikäistä, ilman kirjoja ja pulpetteja.
Hienoa, että joku kannattaa 1800-luvun sääty-yhteiskuntaa. Köyhille kelpaa kaduilla kerjääminen, opintie vain maksukykyisille. Näin saadaan varmasti kaikki aivot hyötykäyttöön ja kilpailukyky Bangladeshin ja Etiopian tasolle.
Nythän tilanne on se, että oppimistulokset laskevat kuin lehmän häntä, koska luokkiin on integroitu kaikki kielitaidottomista, häiriköistä, lievästi kehitysvammaisiin. Tämä siksi, että rahaa riittävän opettaja/erityisopettajamäärän ja opetusmateriaalien hankkimiseen ei ole. Jotainhan pitää tehdä. Nimenomaan tällä systeemillä Suomen koulutusjärjestelmä taantuu Etiopian tasolle. Sata oppilasta lattialle istumaan säilöön. Sehän on se nykymalli.
Se, että hyvä tuloiset haluavat lapsilleen parempaa ei liity mitenkään koulujen nykytilaan. Sinnehän ne jäisivät muiden käyttöön.
Niin, pointti on, että asiakas maksaa tuplat enemmän kuin niistä palvelusetelipaikoista, jotka ovat saman hintaisia asiakkaalle kuin julkinen. Ei siis sinänsä minkäänlainen investointi vanhemmilta.