Kuinka nopeasti eroaisit, jos kaikki fyysinen kontakti suhteessasi loppuisi?

Meidän suhteessa oli parin vuoden yhdessäolon jälkeen vaihe, jossa näin miehen vastenmielisenä. Kaikki hänessä ärsytti ja viimeinen asia, mitä halusin oli fyysinen kontakti. Näin myöhemmin katsottuna selvästi oli kyse sen rakastumisen tunteen loppumisesta ja oman tilan kaipuusta. Tilanne rauhoittui ja vähitellen suhdekin korjaantui. Onneksi ei luovutettu silloin, moni varmasti olisi. Nyt yhdessä ollaan oltu 10v ja toi vaihe on ollut se ainoa kompastuskivi koko aikana.

Vaikea kuitenkin sanoa voiko olla samasta jutusta kyse enää pidemmälle ehtineessä suhteessa..

Luulen, että taustalla on usein tyytymättömyys suhteeseen jollain muulla tasolla, vaikka ilmenisikin tuolla tavalla. Juttelu voisi auttaa tai se terapia.

On melko kummallista jos mies SANOO sinulle että olet vastenmielinen, että olette enää yhdessä.
Tulee mieleen pari vaihtoehtoa miksi ette ole eronneet (provon lisäksi):
1) Mies ei ole sanonut niin, vaan sinä olet tehnyt sen päätelmän. Onko vastenmielinen sinun oma ajatus itsestäsi? Jos hommat ei toimi, niin päätät että "syy" on sinun? -Entä miksi "vika" on vain toisen, onko mies adonis?

2) Missä tilanteessa mies noin sanoi sinulle? Kännissä, kesken riitaa? Miten sinä itse puhut miehelle?

Minun vinkki on omasta mielestä melko perus: Lopeta sinä riitely. Lopeta.
Ota eri asenne: seksielämä ei ole se mikä on parisuhde, vaan SINUN halusi ja himosi.
Sitten erittelynä on SINUN elämä. Kenen kanssa jaat aikasi? Miten tahdot elää ja olla?

On todella omituinen näkemys että "ero on mahdollisuus jos mies jättää" Siis mitä ihmettä toi meinaa? Oletko kyvytön ottamaan vastuuta elämästäSI vai pitääkö sinun päästä syyttämään kaikesta "muita"?
Mutta ymmärrätkö että puhut OMAN elämäsi haaskaamisesta?

Vastenmielisyys? Mikä sinussa sitä on? Ryytynyt kotiäiti? Pullukka? Et ole pukeutunut viehättävästi/et kiihoittuneesti (verkkarit tms)? Mikä siinä mättää? Entä onko se asia jolle tahdot tehdä muutoksen?

Eihän parisuhde onnistu jos ei tahdota samoja asioita tai niitä ei ymmärretä.
Jos mies painostaa sinua muuttumaan joksikin mitä et ole niin ei juttu toimi mutta sitten taas ihmettelen tavallaan tuota teidän puhetta että sinä olet joku ällötys, mutta ehkä "joskus tulevaisuudessa" juttu voi muuttua? Siis joo.. Raskausaikana voi tulla vaikka paljon kiloja jotka ällöttää, mutta entä jos jäätkin 10 kiloa pulleammaksi kun mitä olit tavatessanne? Se nyt on melko varmaa että naiset pullenee kun ikää tulee.. Vertaa asiaa vaikka teidän vanhempiinne: ei hekään ole varmaan 5-kymppisenä samanlaisia mitä olivat parikymppisinä..

Eli ei mitään hajua minkä ikäisiä olette tai mikä kaikki tuossa nyt on oikeasti juttuna: ehkä toimii jos viettäisitte enempi aikaa keskenänne tai liikunnasta saat taas kehon hallintaan? Tai opetttelette riitelemään? Jos teillä on joku kriisi menossa ja mies on sitten vaan piikittänyt sinua ulkomuodollisesti (toimii jos sinulle on tärkeää oma ulkonäkö) ei siis että olisi edes aihetta, olisit ruma/lihava vaan koska alue on sinulle herkkä! Sitten siihen päälle kotiäitivuosi tai pari niin tavallaan olet pudonnut sohvan pohjalle ja huomannut ettei sinua kiitetä -> arvostuksen puute seuraa.

Tässä on niiiiiin paljon muuttuvia asioita jotka voi olla syynä. Mutta oleellisinta ihan kaikessa on että elät omaa elämää ja sinulla on oma seksuaalisuus: elä sitä täysillä ja nauttisit kehostasi. Jos miehen kanssa homma ei luista niin jätät sen ja etsi korsto joka sitten herättää himosi! Miksi sinä olisit "syyllinen" ja "ällötys"? Te olette PARI ja suhteessa keskenänne, on jotenkin kurjaa lukea ettet voisi lähteä elämään SINUA tyydyttävää elämää vaan odotat että mies pettää ja jättää. En ymmärrä.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:02"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:01"]Kyllä parisuhde on silloin ohi, jos kumppani tuntuu vastenmieliseltä. Sitten voi tietysti harkita, että haluaako olla kavereina yhdessä esim. taloudellisista syistä. Tämä ok, jos molemmat myöntävät tämän ja se on molemmille ok.
[/quote]
Ja lisäyksenä vielä tähän, että tällöin tietysti saa ja voi hakea läheisyyttä muualta ihan luvan kanssa.

[/quote]

Ei toimi avoinsuhde jos parisuhde voi huonosti.
Meillä oli nuorempana avoin ja voin sanoa että siihen pitää olla vahva liitto ja kova itsetunto. Jos tuohon lähtee sen jälkeen kun kumppani solvaa vastenmieliseksi niin se on uuden etsimistä. En käsitä miten tuollainen liitto voisi kestää vaikka vuoden toisten paneskelujen jälkeen!
Ajattele nyt sen naisen puolelta: melko huonosti on asiat jos mies sanoo että olet vastenmielinen ja menee luvan kanssa panemaan parempia. Miksi kukaan tekisi niin?

Avoinparisuhde tarkoittaa että molemmat voi mennä nauttimaan muista. Entä miksi mies olisi vastenmielisen naisen kanssa, joka kelpaisi jollekin toiselle miehelle? Mitä se mies saa tästä liitosta? Kodin jota nainen siivoaa?

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 09:03"]

Syystä että mies pitäisi sinua vastenmielisenä?

[/quote]

No tuo olisi mulle syy lähteä heti!

Oman siipan kanssa on puhuttu että jos muuten vaan toinen lopettaisi seksin parisuhteesta olisi toisella oikeus sivusuhteeseen (hienotunteisesti) ilman mitään aikarajaa. En usko että sairauden tai muun todellisen syyn takia kumpikaan lähtisi eroamaan mutta voisi olla vaikea olla ilman seksiä - olemme molemmat hyvin fyysisiä ja nautimme läheisyydestä.

Jos mieheni sanoisi mua vastenmieliseksi, en jäisi kyllä odottelemaan josko tilanne muuttuu. Jos mies ei olisi valmis esim. pariterapiaan tms., laittaisin eropaperit samana päivänä vetämään. Kauhean loukkaava tilanne minun mielestäni. Minusta pettäminen ei ole koskaan oikeutettua, mutta jos jossain tilanteessa se on edes pikkuriikkisen oikeutettua, tämä voisi olla se tilanne.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 14:33"]Tiedä sitten, mitä tämä käytännössä muuttaa, mutta mies selitti aiemmin sanomiaan asioita siten, että en minä ihmisenä ole sen mielestä vastenmielinen, vaan mies tuntee vastenmielisyyttä ylipäätään välillä eritteitä ja ruuniinosia kohtaan. Ja kun suhteessa menee muutenkin heikosti, nuo ällötykset korostuvat. Miehen mielestä nyt siis minun pitäisi yrittää parantaa suhdetta muilta osin. Ap
[/quote]
ai mutta hänen ei tarvitse tehdä mitään? Jännä, että vain sinun tulisi nyt reagoida jotenkin.

Mä en kyllä kestäis sitä, että olisin toisen mielestä vastenmielinen, se loukkaisi minua. 

Mutta muuten jos fyysinen kosketus loppuisi, niin mua ei haittaisi. Venyttäisin tarvittaessa, jos siis mies sanoisi että voisin kosketella sinua mutta päätin etten tee niin, suhteelle jatkoa ulkopuolisella suhteella ja jos mies silloin haluaisi jättää niin sitten ei tarttis enää miettiä kumman miehen otan. Ottaisin sen toisen. Tulen toimeen kuitenkin pään tasolla mieheni kanssa hyvin, siksi en eroaisi, vaikka hän ei haluaisikaan koskea minuun, kunhan se ei johdu minusta.

Itseasiassa en koe itse mieheeni suurtakaan vetovoimaa, mutta minkäs teet. Seksuaalisia haluja mulla ei ollut ketään kohtaan kun piti perhettä perustaa niin vähän vaikeaa valita seksuaalisesti sopiva. Sitten kun sain halut niin huomasin, että joo, emme ole kovin sopivat yhteen sängyssä. 

Jos siis olisin halunnut seksiä nuorempana en olisi valinnut tätä miestä. Mutta lapset tehtyinä ei tällaisen asian takia miestä noin vain jätetäkään, kun olemme toistemme hyviä ystäviä. Vai pitäisikö mun? Mies ei halua erota. 

kaksi viikkoa tai kuusi kuukautta

Olen keski-ikäinen mies, mutta jos vaimoni ei haluaisi enää koskea, koska olen vastenmielinen, voisin ehdottaa jonkinlaista pariterapiaa. Jos ei se auttaisi kohtuullisessa ajassa tai vaimo ei haluaisi, niin katsoisin parisuhteemme päättyneeksi ja alkaisin järjestää eroa ja etsiä uutta suhdetta saman tien. Seksistä voisin tinkiä, jos vaikka vaimo sairastuisi niin ettei halua, mutta fyysinen läheisyys on minulle välttämätöntä eikä mikään ole elämässä sen arvoista, että luopuisin siitä. Lapsillekin olisi parempi, etten kiukuttelisi ja katkeroituisi kotona ja antaisi väärää mallia siitä millainen hyvä parisuhde on.

Tämä on kyllä helvetillinen tilanne. Musta tuntuu, ettei mies oikeasti tajua, kuinka pahasti on sanonut. Ja asenne vaikuttaisi olevan kuitenkin tosiaan se, että tilanne voisi parantuakin. Lihomisesta (siis minun) ei ole kyse. Painoindeksi on 20 ja rasvaprosentti alle 20. Ap

Tiedä sitten, mitä tämä käytännössä muuttaa, mutta mies selitti aiemmin sanomiaan asioita siten, että en minä ihmisenä ole sen mielestä vastenmielinen, vaan mies tuntee vastenmielisyyttä ylipäätään välillä eritteitä ja ruuniinosia kohtaan. Ja kun suhteessa menee muutenkin heikosti, nuo ällötykset korostuvat. Miehen mielestä nyt siis minun pitäisi yrittää parantaa suhdetta muilta osin. Ap

Up

Up