PERINTÖASIAA
Tätini oli lapseton ja nyt kuollut.Hänen omaisuutensa jää kokonaan hänen aviomiehelleen.Tämä ymmärretty.Mutta kun tätini mies kuolee,periikö tätini elossa olevat sisarrukset osan tätini lesken perinnöstä?Vai meneekö tätini miehen omaisuus(mukan lukien tätini kuolemasta saatu omaisuus)tätini miehen sukulaisille?Vai kuuluuko siittä osa tätini suvun sisarruksille?
Toivottavasti en ksynyt liian sekavasti :) .
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Mun isoenoni kuoli ilman perillisiä. Hänen vaimonsa oli kuollut jo 40 vuotta aiemmin. Isoenoni perintö jaettiin kahteen osaan, toisen sai kuolleen vaimon sukulaiset ja toisen hänen testamentissa määräämänsä henkilöt. Eli isoenoni sai päättää vain omasta puolestaan, ei kuolleen vaimonsa puolesta. Ja yksi mun setäni yritti riitauuttaa oikeudessa, mutta noin se meni.
Silloin se pesä on jaettu vasta sitten. Jos ainut edunsaaja on aviomies, ei hänen kuolemansa jälkeen perintö mihinkään palaa.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos se leski saa lapsia? Kukas sitten perii?
Lesken lapset ovat lesken rintaperillisiä, jotka perivät lesken eli äitinsä omaisuuden joka tällä kuolinhetkellä oli.
Nämä vuosikymmenet aiemmin kuolleiden omaiset ovat kyllä hämmentävä asia. Se leskihän on siinä hyvin voinut uudelleen avioitua pariinkin kertaan, hankkia lapsia, uraa ja omaisuutta. Ei se puolikas myöhemmin kuolleen omaisuudesta todellakaan kuulu ensiksi kuolleen puolison omaisille. Esim. itse jäin nuorena leskeksi. Puolisolta jäi vaatteet ja hieman aloitettu asuntolaina yhteiseen asuntoon. Maksoin lainat pois yksin ja nykyisin olen aviossa varakkaan miehen kanssa, meillä on lapsia eikä avioehtoa. Todellakaan puolet minun omaisuudestani ei mene miesvainajan omaisille. Jos jotain haluaa, voi tulla arvioimaan mikä oli kuolinhetken omaisuuden tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, tädin osuus palaa sukuun, mikäli sitä on jäljellä. Niin kauan kuin leski on hengissä, niin saa toki käyttää omia rahojaa (myös siis tädiltä perittyjä) kuin kuka tahansa. Tästähän on säännöllisesti hirveitä riitoja, kun leski saattaa lahjoittaa rahaa suoraan haluamilleen tahoille ja näin ollen sen ensin kuolleen omaisille jää luu käteen. Noita lahjoituksia tehdään usein esimerkiksi omille lapsille, jos se puoliso on ollut lapseton. Eli vastassa on lesken omat lapset ja kuolleen puolison sisarukset lapsineen.
Jos se omaisuus on siirtynyt ja kuolinpesä lakkautettu niin ei todellakaan mikään enää palaa mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isoenoni kuoli ilman perillisiä. Hänen vaimonsa oli kuollut jo 40 vuotta aiemmin. Isoenoni perintö jaettiin kahteen osaan, toisen sai kuolleen vaimon sukulaiset ja toisen hänen testamentissa määräämänsä henkilöt. Eli isoenoni sai päättää vain omasta puolestaan, ei kuolleen vaimonsa puolesta. Ja yksi mun setäni yritti riitauuttaa oikeudessa, mutta noin se meni.
Silloin se pesä on jaettu vasta sitten. Jos ainut edunsaaja on aviomies, ei hänen kuolemansa jälkeen perintö mihinkään palaa.
- ei palaa, jos oli keskinäinen omistusoikeustestamentti. Ei palaa muutenkaan kuin puolet yhteenlasketusta omaisuudesta.
Silloin lesken kuoleman jälkeen jaetaan koko omaisuus puoliksi kummankin vainajan perillisille, jos ei ole ollut testamenttia eikä avioehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isoenoni kuoli ilman perillisiä. Hänen vaimonsa oli kuollut jo 40 vuotta aiemmin. Isoenoni perintö jaettiin kahteen osaan, toisen sai kuolleen vaimon sukulaiset ja toisen hänen testamentissa määräämänsä henkilöt. Eli isoenoni sai päättää vain omasta puolestaan, ei kuolleen vaimonsa puolesta. Ja yksi mun setäni yritti riitauuttaa oikeudessa, mutta noin se meni.
Silloin se pesä on jaettu vasta sitten. Jos ainut edunsaaja on aviomies, ei hänen kuolemansa jälkeen perintö mihinkään palaa.
- ei palaa, jos oli keskinäinen omistusoikeustestamentti. Ei palaa muutenkaan kuin puolet yhteenlasketusta omaisuudesta.
Silloin lesken kuoleman jälkeen jaetaan koko omaisuus puoliksi kummankin vainajan perillisille, jos ei ole ollut testamenttia eikä avioehtoa.
Ei jaeta. Sillä ensiksi kuolleen suvulla ei ole mitään oikeutta lesken ehkä 40:n vuoden aikana haalimaan omaisuuteen ja ehkä saamiin perintöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, oliko avioehtoa tai testamenttia. Jos ei ole kumpaakaan eikä ensin kuolleella ollut rintaperillisiä, jälkimmäisenä kuolleen jälkeen koko omaisuus jaetaan kahteen osaan, eli puolet ensin kuolleen perillisille ja toinen puoli leskenä kuolleen perillisille, olipa hänellä sitten rintaperillisiä tai ei.
Ensin kuolleen lapsettoman omaisuus EI mene lesken perillisille, jos ei ole keskinäistä OMISTUSOIKEUStestamenttia.Lapsettoman perii aviopuoliso vaikka olisi avioehtokin.
Niin perii, jos ei ole avioehtoa kuoleman varalle.
Lapsettomana ja ilman testamenttia kuolleen lesken omaisuudesta puolet palautuu ensin kuolleen puolison perilllisille. Kaikki lukutaitoiset voivat tarkistaa sen Perintökaaresta, ks finlex.fi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isoenoni kuoli ilman perillisiä. Hänen vaimonsa oli kuollut jo 40 vuotta aiemmin. Isoenoni perintö jaettiin kahteen osaan, toisen sai kuolleen vaimon sukulaiset ja toisen hänen testamentissa määräämänsä henkilöt. Eli isoenoni sai päättää vain omasta puolestaan, ei kuolleen vaimonsa puolesta. Ja yksi mun setäni yritti riitauuttaa oikeudessa, mutta noin se meni.
Silloin se pesä on jaettu vasta sitten. Jos ainut edunsaaja on aviomies, ei hänen kuolemansa jälkeen perintö mihinkään palaa.
- ei palaa, jos oli keskinäinen omistusoikeustestamentti. Ei palaa muutenkaan kuin puolet yhteenlasketusta omaisuudesta.
Silloin lesken kuoleman jälkeen jaetaan koko omaisuus puoliksi kummankin vainajan perillisille, jos ei ole ollut testamenttia eikä avioehtoa.Ei jaeta. Sillä ensiksi kuolleen suvulla ei ole mitään oikeutta lesken ehkä 40:n vuoden aikana haalimaan omaisuuteen ja ehkä saamiin perintöihin.
Ei, mutta 40 vuotta sitten tehdyn perukirjan mukaiseen omaisuuteen ja sen tuottoon on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isoenoni kuoli ilman perillisiä. Hänen vaimonsa oli kuollut jo 40 vuotta aiemmin. Isoenoni perintö jaettiin kahteen osaan, toisen sai kuolleen vaimon sukulaiset ja toisen hänen testamentissa määräämänsä henkilöt. Eli isoenoni sai päättää vain omasta puolestaan, ei kuolleen vaimonsa puolesta. Ja yksi mun setäni yritti riitauuttaa oikeudessa, mutta noin se meni.
Silloin se pesä on jaettu vasta sitten. Jos ainut edunsaaja on aviomies, ei hänen kuolemansa jälkeen perintö mihinkään palaa.
- ei palaa, jos oli keskinäinen omistusoikeustestamentti. Ei palaa muutenkaan kuin puolet yhteenlasketusta omaisuudesta.
Silloin lesken kuoleman jälkeen jaetaan koko omaisuus puoliksi kummankin vainajan perillisille, jos ei ole ollut testamenttia eikä avioehtoa.Ei jaeta. Sillä ensiksi kuolleen suvulla ei ole mitään oikeutta lesken ehkä 40:n vuoden aikana haalimaan omaisuuteen ja ehkä saamiin perintöihin.
Ei, mutta 40 vuotta sitten tehdyn perukirjan mukaiseen omaisuuteen ja sen tuottoon on.
Niin, nuorena kuolleilla ei paljon tuottoja jää. Siellä jää kalsarit ja kasa maksamattomia laskuja ja joku sohva ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos se leski saa lapsia? Kukas sitten perii?
Edelleen puolet ensiksi kuolleen sukuun ja puolet jälkimmäisenä kuolleen sukuun.
Vinkki: jälkimmäisenä kuolleen omat lapset ovat hänelle sukua ;)
Vierailija kirjoitti:
Tätini mies kuoli vuosikymmeniä sitten ja lapsettomana hän peri miehensä. Tätini kuoltua perintö jaettiin tasan miehen perillisten ja tätini perillisten kesken.
Miehen perillisiä oli jäljellä kolme, jokainen heistä sai siis 1/6 osan perinnöstä ja meitä tädin perillisiä oli kuusi, joten jokainen meistä sai 1/12 osan perinnöstä.
Siltikin, tarkkuutta.
Jos täti kuolee ensin ja hänen omaisuus on 10000 - aviopuolisonsa perii 'kaiken'
Kun puoliso kuolee, ja hänen omaisuus on 5miljoonaa+tuo 10000 --) tädin seuraavat perivät perivät puolet tuosta hänen osuudestaan eli 5000 eivät tokikaan 2505000.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätinimies kuoli vuosikymmeniä sitten ja lapsettomana hän peri miehensä. Tätini kuoltua perintö jaettiin tasan miehen perillisten ja tätini perillisten kesken.
Miehen perillisiä oli jäljellä kolme, jokainen heistä sai siis 1/6 osan perinnöstä ja meitä tädin perillisiä oli kuusi, joten jokainen meistä sai 1/12 osan perinnöstä.Siltikin, tarkkuutta.
Jos täti kuolee ensin ja hänen omaisuus on 10000 - aviopuolisonsa perii 'kaiken'
Kun puoliso kuolee, ja hänen omaisuus on 5miljoonaa+tuo 10000 --) tädin seuraavat perivät perivät puolet tuosta hänen osuudestaan eli 5000 eivät tokikaan 2505000.
+ toki puolet tuon alkuperäisen perinnön laskennallisesta tuotosta.
Lapsettoman perii aviopuoliso vaikka olisi avioehtokin.