Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pakko lopettaa treffailu kun ei itsetunto ja sydän kestä sitä enää
Ala todellakin ymmärtää ihmisiä jotka valitsevat ikuisen sinkkuuden, mieluummin kuin yrittäisi löytää jonkun. Siis tapauksessa jossa ihminen sinänsä voisi sen parisuhteen haluta, mutta ei pysty/halua sitä enää tavoitella.
Olen treffaillut miehiä nyt 2 vuotta. Ihan hirveästi jäänyt käteen vain pahaa mieltä. Selväksi on käynyt että mihinkään, ei MIHINKÄÄN voi enää luottaa. Ei miehen sanoihin, ei miehen taustaan, ei miehen tekoihin. Ei mihinkään. Vaikka kuinka koitat etsiä "green flagejä", antaa asioiden mennä omalla painollaan, olla itse umpirehellinen ja avoin alusta saakka.. ja vaikka mies vaikuttaisi siltä myös. Niin kaikki voi muuttua *PUFF* muutamissa tunneissa ja yhtäkkiä olet taas hylätty ja jätetty ja kaikki mitä on puhuttu tai tehty on täysin merkityksetöntä. En olisi ikinä uskonut että kumppanin etsiminen voi olla näin kamalaa ja vaikeaa!
Kommentit (1158)
Olen sitä mieltä, että jokin asia on suoraan suhteessa ikisinkkuuteen. Luotaantyöntäviä luonteenpiirteitä voivat olla esimerkiksi itsekkyys, empatiakyvyttömyys, kommunikoinnin ongelmat, yksinkertaisuus, huonot käytöstavat. Lisäksi ulkoisia asioita voi olla ulkonäön siivottomuus tai kodin siivottomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen bodypositiivinen nainen ( 160cm / 176kg). Saan seuraa halutessani. Ulkomaalaiset miehet käyvät kuumana reheviin, antaviin ladyihin. Ikäkään ei ole este.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nautin kuinka surkeasti muut miehet kohtelevat naisia. Loppujen lopuksi kaikki jäävät yksin ja kaikilla on paha mieli! Paitsi minulla kun nauran naisten deittikokemuksille :D
Olen aina kummeksunut ihmisiä, jotka saavat tyydytystä siitä kun muilla menee surkeasti. - Itse koen lähinnä turhautumista tai voimattomuutta kun kohtaan kirjoituksia tai joskus harvoin live:na kun mies kohtelee naista loukkaavasti (tai toisinpäin).
Yleensä naisten ongelmat heidän itsensä aiheuttaneet, mutta ette te sitä myönnä!
Olen itse mies ja olen jyrkästi toista mieltä. - Mutta myönnän myös, että itselleni on joskus ollut vaikeuskai löytää tai huomata itsessäni syy/ syyt miksi nainen, johon itse olen jo ennättänyt ihastua ei ole halunnut lopulta itseni kanssa kuin kaveri tai ystävä; siis oikeasti on joitain kertoja halunnut, eikä ole sanonut näin koska tietäen, että se kauniimpi sanoa toiselle turvallinen ja kaikkien tuntema fraasi "olla vain ystäviä tai kavereita" kuin sanoa hyvästit ja tai kadota sanomatta sanaakaan, edes tekstiviestillä.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että jokin asia on suoraan suhteessa ikisinkkuuteen. Luotaantyöntäviä luonteenpiirteitä voivat olla esimerkiksi itsekkyys, empatiakyvyttömyys, kommunikoinnin ongelmat, yksinkertaisuus, huonot käytöstavat. Lisäksi ulkoisia asioita voi olla ulkonäön siivottomuus tai kodin siivottomuus.
Niin haet kotirouvaa. Eihän siinä mitään, jos vain pystyt kustantamaan.
On todella lapsellista syyttää kokonaista sukupuolta omasta epäonnistumisestaan parisuhdematkkinoilla. Se on yksinkertaisesti typerää. En ota kantaa syihin, koska en tunne sinua ap, mutta jos aina käy huonosti, katso peiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että jokin asia on suoraan suhteessa ikisinkkuuteen. Luotaantyöntäviä luonteenpiirteitä voivat olla esimerkiksi itsekkyys, empatiakyvyttömyys, kommunikoinnin ongelmat, yksinkertaisuus, huonot käytöstavat. Lisäksi ulkoisia asioita voi olla ulkonäön siivottomuus tai kodin siivottomuus.
Niin haet kotirouvaa. Eihän siinä mitään, jos vain pystyt kustantamaan.
??? Olen nainen ja ollut aina parisuhteessa 15-vuotiaasta lähtien. Ei kaikki ole parisuhteissa ollut ruusunpunaista ja kaksi eroakin olen kokenut. Mutta aina olen niistä oppinut itsestäni, miten minä voin olla parempi ihminen ja kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että jokin asia on suoraan suhteessa ikisinkkuuteen. Luotaantyöntäviä luonteenpiirteitä voivat olla esimerkiksi itsekkyys, empatiakyvyttömyys, kommunikoinnin ongelmat, yksinkertaisuus, huonot käytöstavat. Lisäksi ulkoisia asioita voi olla ulkonäön siivottomuus tai kodin siivottomuus.
Niin haet kotirouvaa. Eihän siinä mitään, jos vain pystyt kustantamaan.
??? Olen nainen ja ollut aina parisuhteessa 15-vuotiaasta lähtien. Ei kaikki ole parisuhteissa ollut ruusunpunaista ja kaksi eroakin olen kokenut. Mutta aina olen niistä oppinut itsestäni, miten minä voin olla parempi ihminen ja kumppani.
Totta kai aina pääsee maksuttomaksi piiaksi, vaan kuinka moni haluaa päätyä hyödynnettäväksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On todella lapsellista syyttää kokonaista sukupuolta omasta epäonnistumisestaan parisuhdematkkinoilla. Se on yksinkertaisesti typerää. En ota kantaa syihin, koska en tunne sinua ap, mutta jos aina käy huonosti, katso peiliin.
Peilin kautta tuo epäterve itserakkaus on syntynyt niin eihän tuommoiset ihmiset näe sieltä muuta kuin täydellisyyttä ja se peiliin katsominen vain vahvistaa ajatusta että itse on täydellinen ja vika on aina muissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että jokin asia on suoraan suhteessa ikisinkkuuteen. Luotaantyöntäviä luonteenpiirteitä voivat olla esimerkiksi itsekkyys, empatiakyvyttömyys, kommunikoinnin ongelmat, yksinkertaisuus, huonot käytöstavat. Lisäksi ulkoisia asioita voi olla ulkonäön siivottomuus tai kodin siivottomuus.
Niin haet kotirouvaa. Eihän siinä mitään, jos vain pystyt kustantamaan.
??? Olen nainen ja ollut aina parisuhteessa 15-vuotiaasta lähtien. Ei kaikki ole parisuhteissa ollut ruusunpunaista ja kaksi eroakin olen kokenut. Mutta aina olen niistä oppinut itsestäni, miten minä voin olla parempi ihminen ja kumppani.
Totta kai aina pääsee maksuttomaksi piiaksi, vaan kuinka moni haluaa päätyä hyödynnettäväksi?
En ymmärrä sinua. Jos tämä on tosiaan sitä parasta mitä av antaa tähän iltaan, niin taidanpa lähteä ja mennä makkariin kullan kainaloon.;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että jokin asia on suoraan suhteessa ikisinkkuuteen. Luotaantyöntäviä luonteenpiirteitä voivat olla esimerkiksi itsekkyys, empatiakyvyttömyys, kommunikoinnin ongelmat, yksinkertaisuus, huonot käytöstavat. Lisäksi ulkoisia asioita voi olla ulkonäön siivottomuus tai kodin siivottomuus.
Niin haet kotirouvaa. Eihän siinä mitään, jos vain pystyt kustantamaan.
??? Olen nainen ja ollut aina parisuhteessa 15-vuotiaasta lähtien. Ei kaikki ole parisuhteissa ollut ruusunpunaista ja kaksi eroakin olen kokenut. Mutta aina olen niistä oppinut itsestäni, miten minä voin olla parempi ihminen ja kumppani.
Tämä. Naisten on hyvä tulla sieltä egon takaa pois ja opetella olemaan parempi kumppani, aivan kuten miestenkin. Vinkkinä, se ei tarkoita että suostutaan kaikkeen ja paapotaan sitä toista. Parisuhdetaidot eivät ole helppoja ja jos vain luulee ne osaavansa, niin ei osaa. Se on pikä matka oppia hyväksi kumppaniksi. Jos ei onnistu, niin pitää muettiä mitä itse teki väärin, ei sitä mitä se toimen teki. M
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että jokin asia on suoraan suhteessa ikisinkkuuteen. Luotaantyöntäviä luonteenpiirteitä voivat olla esimerkiksi itsekkyys, empatiakyvyttömyys, kommunikoinnin ongelmat, yksinkertaisuus, huonot käytöstavat. Lisäksi ulkoisia asioita voi olla ulkonäön siivottomuus tai kodin siivottomuus.
Itse tunnen pari ikisinkkua, tai oikeasti vain toisen tiedäön heistä olleen aina sinkkuna ja toissen olleen sinkkuna ainakin hyvin pitkään. Jos pelkästään heidän peruteella pitäisi jotain päätellä, niin päätelmäni olisi se, että ikisinkuissa korostuvat ääripäät.
Tosien kohdalla en osaa olla yllättynyt että on ollut vuosia sinkkuna, koska hänen elämäänsä tuntuu ohjaavan alkoholi; viina vie. Selvänä ja raittiina ihan mukava. Toki välillä tylsää sovinistisia juttuja. Nuorempana taatusti komeampi mutta nykyisin alkaa alkoholin vaikutus näkyä,
Toinen ja varmasti ikisinkuksi tietämäni taas en tiedä yhtään yksittäistä syytä tai syitä miksi hän on sinkku, - Ellei sitten se, ettei hän ole koskaan mitenkään erityisen aktiivisesti hakenut itselleen kumppania. Hän on sellainen lähes kaikkien kanssa juttuun tuleva ja hyvin tasapainoinen ihminen, joka viihtyy yhtälailla niin omissa askareissaan ja puuhissaan, kuin seurassa ja mitä erilaisimmissa paikoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se toki tuuristakin paljon kiinni, että löytääkö sen kumppanin vai ei. Mutta kyllä siihen hyvän kumppanin mahdolliseen löytämiseen pitää käyttää aikaa. Todella harvoin kumppani löytyy etsimättä, vaikka sekin on toki mahdollista. Pettymyksiä tulee monia, niin kuin elämässä muutenkin, esimerkiksi työelämässä. Mutta sitten niistä noustaan uudelleen. Ei se sen kummempaa ole.
Työelämässä koetut pettymykset ovat yleensä "hieman" eri tyyppisiä kuin deittaillessa koetut.
Olen monelta kuullut tämän saman kokemuksen, ja miettinyt paljon omia sinkkuaikojani. Kävin treffeillä Helsingissä noin 15 eri miehen kanssa muutaman vuoden aikana. Yksikään mies ei (tietääkseni) valehdellut minulle mitään, yksikään ei ghostannut, yhtään huonoa kokemusta en saanut. Kaikki olivat todella mukavia.
Suurin osa oli sellaisia, että vietettiin hauska ilta (yleensä syömässä ja parilla lasillisella, joskus kävelyllä, seksiä en ensitreffeillä harrastanut. Useimpien kanssa sovittiin näkevämme uudelleen mutta jostain syystä toisia treffejä ei tullut, kumpikaan ei vaan laittanut viestiä.
Kahden kanssa tapailin 3-4 kk, mutta jutut kuivuivat kokoon, huomattiin että oltiin liian erilaisia tai ettei oikein ymmärretty toisiamme. Toki nämä olivat pettymyksiä, mutta samalla tiesi ettei siitä olisi mitään tullut.
Yhden kanssa rakastuin ja olen vieläkin.
Tästä on tosin lähes 10 vuotta, joten varmaan deittailukulttuuri on muuttunut sen jälkeen. Kuitenkin luulisin, että vaikutusta on ollut myös sillä, että kaikkien kanssa kirjoittelin kohtuullisen pitkään ennen ensimmäistä tapaamista. Jo siinä varmaan karsiutui pois niitä jotka eivät ole tosissaan kumppania etsimässä ja niitä joiden profiilit eivät vastanneet totuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä, ei jaksa enää. On monta arpea sydämessä.
Pitkään kirjoittelemalla löydät ihmisiä, jotka tykkäävät kirjoitella. Vasta livenä näet, onko eväitä enempään. Joillekin ihmisille tuntuu kelpaavan kaikki tai sitten heillä vaan käy hyvä tuuri.
Kävin lukuisilla treffeillä. Yhtå lukuunottamatta kaikki olisivat halunneet tavata uudelleen. Itse en oikein syttynyt. Valitsin muutaman vakipanoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että jokin asia on suoraan suhteessa ikisinkkuuteen. Luotaantyöntäviä luonteenpiirteitä voivat olla esimerkiksi itsekkyys, empatiakyvyttömyys, kommunikoinnin ongelmat, yksinkertaisuus, huonot käytöstavat. Lisäksi ulkoisia asioita voi olla ulkonäön siivottomuus tai kodin siivottomuus.
Niin haet kotirouvaa. Eihän siinä mitään, jos vain pystyt kustantamaan.
??? Olen nainen ja ollut aina parisuhteessa 15-vuotiaasta lähtien. Ei kaikki ole parisuhteissa ollut ruusunpunaista ja kaksi eroakin olen kokenut. Mutta aina olen niistä oppinut itsestäni, miten minä voin olla parempi ihminen ja kumppani.
Tämä. Naisten on hyvä tulla sieltä egon takaa pois ja opetella olemaan parempi kumppani, aivan kuten miestenkin. Vinkkinä, se ei tarkoita että suostutaan kaikkeen ja paapotaan sitä toista. Parisuhdetaidot eivät ole helppoja ja jos vain luulee ne osaavansa, niin ei osaa. Se on pikä matka oppia hyväksi kumppaniksi. Jos ei onnistu, niin pitää muettiä mitä itse teki väärin, ei sitä mitä se toimen teki. M
Kuule, mä näin pienestä pitäen kuinka eno hyödynti omaa vaimoaan. Vaimoparka sairastui lopulta eikä saanut silloinkaan mitään kiitosta. Palvelija halutaan, muttei maksua vaativaa. Ikinä ei edes sanonut vaimolle rakastavansa. Vaimon mukaan oli päihteetön ja väkivallaton.
Mitä näillä tekee? Olet toiselle lähinnä itsestäänselvyys.
Tervetuloa ap ikisinkkuuteen. Täällä on 31 vuotias ikisinkku mieshenkilö. Elämä on ihanaa ja antoisaa näin, seksiä tietenkin sinkkuna saa vähemmän kuin suhteessa mutta hyväksi itsensätyydyttäjäksi tässä kehittyy!
Et siis ap ole ainoa vaan meitä on tosi paljon muitakin ikisinkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Olen monelta kuullut tämän saman kokemuksen, ja miettinyt paljon omia sinkkuaikojani. Kävin treffeillä Helsingissä noin 15 eri miehen kanssa muutaman vuoden aikana. Yksikään mies ei (tietääkseni) valehdellut minulle mitään, yksikään ei ghostannut, yhtään huonoa kokemusta en saanut. Kaikki olivat todella mukavia.
Suurin osa oli sellaisia, että vietettiin hauska ilta (yleensä syömässä ja parilla lasillisella, joskus kävelyllä, seksiä en ensitreffeillä harrastanut. Useimpien kanssa sovittiin näkevämme uudelleen mutta jostain syystä toisia treffejä ei tullut, kumpikaan ei vaan laittanut viestiä.
Kahden kanssa tapailin 3-4 kk, mutta jutut kuivuivat kokoon, huomattiin että oltiin liian erilaisia tai ettei oikein ymmärretty toisiamme. Toki nämä olivat pettymyksiä, mutta samalla tiesi ettei siitä olisi mitään tullut.
Yhden kanssa rakastuin ja olen vieläkin.
Tästä on tosin lähes 10 vuotta, joten varmaan deittailukulttuuri on muuttunut sen jälkeen. Kuitenkin luulisin, että vaikutusta on ollut myös sillä, että kaikkien kanssa kirjoittelin kohtuullisen pitkään ennen ensimmäistä tapaamista. Jo siinä varmaan karsiutui pois niitä jotka eivät ole tosissaan kumppania etsimässä ja niitä joiden profiilit eivät vastanneet totuutta.
Hmm. Minusta (miehstä) varsin tasapainosien oloinen kirjoitus. Sitä toisinaan olen sanotaanko ennakolta miettinyt, että pajonkohan olisi "kohtuullisen pitkään kirjoittelu". - Ei tähän varmasti ole yhtä oikeaa tuskin väärääkään vastausta. - Ajan takaa. että kenties on hyvä kirjoitella ensin, ennen treffeille syöksymistä, jos on kumppanin hakupaikaksi nettitreffipalvelimen valinnut. - Toki voin sanoa, että ehkä näin sanon itsepuollustuksekseni, koska tällä hetkellä asun sen verran syrjässä, että en usko, että lähiseudulta löytyis ketään jonka kanssa treffein sopiminen "heti" olisi todennäkösitä ja en haluaisin välittömästo pettyä. - Luullopstimpa tylsältä.
Mutta joo. On hyvä kirjoitella mutta toisaalta aatteluttaa myös, että jos kirjoittelee niin kuyinka noprasti ja helposti oma alitajunta alkaa muodostaa toisesta mielikuvaa, joka vastaa enemmän tai vähemmä todellisuutta.
Oma lukunsa on tietysti he, jotka tietosuesti yrittävät sumuttaa ja valehtelevat. Mutta on myös niin, että iminen on aina enemmän kuin osiensa summa. Ja kolmanneksi eri ihmiset antavat asioille erilaisia merkitys-sisältöjä.
Mieleeni palaa vuosien takainen ensitreffit alttarilla pari, joista molemmat on saattaneet kertoa harratavansa säännöllisest ja jopa aktiivisesti liikuntaa. Silti varmasti toiselle oli järkytys huomata, että hänen kumppanikseen valikoitunut (mies) oli niin ihastunut ja rakastunut polkupyöräänsä ja omaan elämäntapaansa, että aika monelle -tuskin olin ainoa- jolle syntyi mileikuva, että yhteinen parisuhde olisi hänen arvomaailmassaan vasta hänen polkupyörän ja elämäntapansa (ääri kurinalaisen urheilemisen) jälkeen. - Eikä ollut kovin yllättää, että naisella yhteinen parisuhde oli arvoasteikolla, arvoasteikolla "vähän" eri tasolla.
En ymmärrä edes jatkuvaa treffeillä käymistä. Kai meistä jokainen sen ajan elää jossain vaiheessa. En jaksaisi varata aikaa tapaakseni kerta toisensa jälkeen uutta miestä. Nyt en oo vuoteen tutustunut yhteenkään uuteen mieheen. Edellinen suhde loppui vuosi sitten.
Alue: Aihe vapaa
Ole sitten yksin ja lopeta vinkuminen.