Maanvaraisen laatan päälle rakennettu talo on riski! Puumajojako sitä olisi pitänyt rakentaa?
Avaisiko joku asiantuntija tätä. Itse asun talossa joka lepää betonilaatan päällä ja ei ole minkään tolppien varassa eikä leiju ilmassakaan. Kerran kävin sellaisessa kivipaasien päälle rakennetussa vanhassa talossa ja pakkasten aikaan lattiat oli tosi kylmät, miltei jäässä nurkista.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Reunavahvistettu maavarainen laatta on ok, piilosokkeli on se ongelmarakenne, se kun ei pääse tuulettumaan. Tuulettuva rossipohja kanssa on toimiva kuhan tuuletus toimii, joskus aikoinaan tuuletusaukkoja tukittiin energiansäästön nimissä ja sitten tuuletus loppui ja sitten alkoivat ongelmat.
Talossani on reunoilla niitä isoja harmaita harkkoja (tosin maalattu nyttemmin) ainakin kaksi kerrosta (ne näkyy ja en tiedä onko niitä vielä soran alla lisää) ja sitten niiden päällä on laatta, jossa menee lattialämpöputkia. Näin kun teetin kylppäriremontin.
Eikös se ole ihan ok, kun on riittävästi soraa alla ja kunnon salaojat. Jos puuhun aletaan rakentamaan, joku älypää putoaa sieltä vielä päälleen.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei siis ole yhtään hlöä, joka tietäisi rakentamisesta mitään.
Miksi kysyt täältä? Jos vaikka vit tu googlaisit ensin.
https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kunnossapito-ja-korj…
Hirsitalo lankkulattialla lecaharkkojen päälle ja ympärille kunnollinen salaojitus, niin on pieni mahdollisuus, että talo on asumiskelpoinen vielä sadan vuoden päästäkin. Siihen kun vielä sauna ja pesutilat erilliseen rakennukseen, niin kosteusvaurio- ja homeriskit ovat kokolailla minimoitu.
Ei se laatta niinkään, vaan se maa sen alla. Jos siinä ei ole kosteudenkulkua katkaisevaa kerrosta, kuten todennäköisesti ei ole, laatta ei pääse kuivumaan.
Käymässäsi vanhassa talossa on lattia eristetty huonosti, korjaantuu lisäämällä eristeitä lattian alle.
Maata on lähes mahdoton vaihtaa jo pystyssä olevan talon alta.
Kerran asuin tuollaisessa laattatalossa. Lattia oli niin p....n kylmä talvella. Kesällä mukavan viileä... kunhan oli sukat jalassa. Ei ole ainut.
Maanvaraiseen laattaperustukseen liittyy aina riskejä. Riskit voivat olla vähäisiä tai ne voidaan eliminoida väliaikaisesti, mutta riskejä on aina.
Maanvarainen laatta on OK, jos talo tosiaan sijaitsee sellaisella paikalla, jossa maasta nousevan kosteuden riskit itsessään ovat vähäiset - eli juuri esimerkiksi hiekkaharju tai kallio perustuksen alla.
Jos sen sijaan perustus on maapohjalla ja talo tontilla, joka on huonosti vettä läpäisevä, alava tai esimerkiksi rinteessä, riskin nousevat jo melko isoiksi. Itselläni hälytyskellot soisivat, jos olisin ostamassa esimerkiksi 60-70 -luvun matalamallista omakotitaloa matalalla maanvaraisella laattaperustuksella, tontilta, joka on savipohjainen ja tasainen, alava tai jopa paikalla, jossa rinne viettää kohti taloa. Hälytyskellot suorastaan huutaisivat, jos paljastuisi, että salaojitus on vanha / puutteellinen, tai talossa on ns. valesokkelirakenne.
Jutussakin jo mainittiin heti alussa etteivät kaikki näistä maanvaraisista ole pilalla ja ongelmissa. Tietyt rakenteet näissäkin kuitenkin korostuneesti toistuvat.
Maanvaraisella laatalla munkin talo seisoo, mutta pohjat on tehty kunnolla, pintavedet ohjattu pois rakenteista, salaojat+hulevesijärjestelmät on kunnossa, laatassa itsessään ei ole upotettuna vesikiertojärjestelmän putkia ja eristeet ovat laatan osalta kunnossa. Ei ongelmia. Vanhempien talo rakennettu maanvaraiselle laatalle 70-luvun loppupuolen parhaiden oppien mukaan. 80- ja 90-luvuilla toteutetuista remonteista huolimatta lattiat tuppaavat pysymään viileinä ympäri vuoden, kosteutta ja hometta ei onneksi kuitenkaan ole löytynyt kun talo aikoinaan kuivalle mäennyppylälle rakennettiin.
Jos nyt itse rakentaisin talon (ostettiin tää valmiina) laittaisin koko komeuden hobbittikumpumaisesti maan alle, tai vaihtoehtoisesti sen verran korkeiden pylväiden varaan että saisin "pohjakerrosta" käyttää autotallina. Kumpainenkin tällä alueella olisi viranomaisen näkökulmasta ok. Kumpaisessakin olisi mulle itselle etuja verrattuna nykyiseen asumukseen. Kun en kuitenkaan ole rahasta tehty, nykyisellä ongelmattomalla maanvaraisella mennään.
Kunnolla tuulettuva alapohja on Suomen oloissa ainut järkevä perustusratkaisu puurakenteisille omakotitaloille.
Tuulettuvan alapohjan tosiaan täytyy tuulettua kunnolla - eli alapohjan tuuletustilan tulee olla riittävän korkealla ja tuuletuksen pitää olla toimiva (riittävästi riittävänkokoisia aukkoja).
Omassa talossa on 70-80 -cm korkea perustus tuulettuvalla alapohjalla, sokkelissa useita avoimia aukkoja (ml. kulkuaukko). Aukkoihin laitetaan suojat vasta silloin, kun järven jäällä voi kävellä (eli pakkasta on ollut riittävän kauan).
Meillä on nyt 3. laatalle tehty talo enkä vaihtaisi muuhun. Rossipohjaa en voi ajatellakaan, siihen kun laittaisi lattialämmityksen sehän lämmittää (myös) sitä kylmää tilaa lattian alla. Tosi taloudellista!
Meillä on kaikkien laattojen alla ollut varmaan pari metriä mursketta (vähintään nyrkin kokoista) aina maapohjan moreeniin tai kallioon asti. Sen päällä kevyempää soraa jolla pohja on tasoitettu. Sen päällä 2x epsiä ja kosteussulku. Ei todellakaan tule tippaakaan kapillaarista kosteutta läpi! Kunnon salaojitukset. Tuon päällä laatta, laatan päällä sitten varsinainen lattiavalu vesikiertoisilla lämmitysputkilla. Tuon betonilaatan paras puoli on sekin että se varaa lämpöä ja luovuttaa sisätiloihin toisin kuin rossipohja missä lämmittää harakoille.
Ei se pelkkä kosteus vaan myös maaperästä nousevat kaasut, lähinnä radon. Kun maan ja lattian välissä on ilmatila, vesi ja radon haihtuvat muualle eivätkä tule suoraan sisäilmaan ja rakenteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on nyt 3. laatalle tehty talo enkä vaihtaisi muuhun. Rossipohjaa en voi ajatellakaan, siihen kun laittaisi lattialämmityksen sehän lämmittää (myös) sitä kylmää tilaa lattian alla. Tosi taloudellista!
Meillä on kaikkien laattojen alla ollut varmaan pari metriä mursketta (vähintään nyrkin kokoista) aina maapohjan moreeniin tai kallioon asti. Sen päällä kevyempää soraa jolla pohja on tasoitettu. Sen päällä 2x epsiä ja kosteussulku. Ei todellakaan tule tippaakaan kapillaarista kosteutta läpi! Kunnon salaojitukset. Tuon päällä laatta, laatan päällä sitten varsinainen lattiavalu vesikiertoisilla lämmitysputkilla. Tuon betonilaatan paras puoli on sekin että se varaa lämpöä ja luovuttaa sisätiloihin toisin kuin rossipohja missä lämmittää harakoille.
Kyllä se eriste pitää huolen siitä, että talon sisäpuolella oleva lämpö ei karkaa alapohjaan. Alapohjaan eli ryömintätilaan nousee maasta itsestään lämpöä - siellä ei pakkasta ole.
Teillä ei ole soraa lattialevyn alla, teillä on siellä sepeliä.
Kapillaarikatkon tulee olla anturan alla sekä vielä sokkelin päällä. Tuliko laitettua?
Alimmaisen laatan alle tulee finnfoamit ja ne tulevat myös tämän laatan päälle ja tähän asennetaan lattialämmitys, jonka päälle ohuempi valu. Mitään alapohjan betonilaattoja ei ole siis tarkoitus lämmittää eikä niillä tule olla mitään funktiota lämpöä varaavana elementtinä, finnfoam pitää tästä huolen. Tuliko laitettua?
Vierailija kirjoitti:
Ei se pelkkä kosteus vaan myös maaperästä nousevat kaasut, lähinnä radon. Kun maan ja lattian välissä on ilmatila, vesi ja radon haihtuvat muualle eivätkä tule suoraan sisäilmaan ja rakenteisiin.
Älä huoli; pohjalaatan alla on radonputkisto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on nyt 3. laatalle tehty talo enkä vaihtaisi muuhun. Rossipohjaa en voi ajatellakaan, siihen kun laittaisi lattialämmityksen sehän lämmittää (myös) sitä kylmää tilaa lattian alla. Tosi taloudellista!
Meillä on kaikkien laattojen alla ollut varmaan pari metriä mursketta (vähintään nyrkin kokoista) aina maapohjan moreeniin tai kallioon asti. Sen päällä kevyempää soraa jolla pohja on tasoitettu. Sen päällä 2x epsiä ja kosteussulku. Ei todellakaan tule tippaakaan kapillaarista kosteutta läpi! Kunnon salaojitukset. Tuon päällä laatta, laatan päällä sitten varsinainen lattiavalu vesikiertoisilla lämmitysputkilla. Tuon betonilaatan paras puoli on sekin että se varaa lämpöä ja luovuttaa sisätiloihin toisin kuin rossipohja missä lämmittää harakoille.
Kyllä se eriste pitää huolen siitä, että talon sisäpuolella oleva lämpö ei karkaa alapohjaan. Alapohjaan eli ryömintätilaan nousee maasta itsestään lämpöä - siellä ei pakkasta ole.
Teillä ei ole soraa lattialevyn alla, teillä on siellä sepeliä.
Kapillaarikatkon tulee olla anturan alla sekä vielä sokkelin päällä. Tuliko laitettua?
Alimmaisen laatan alle tulee finnfoamit ja ne tulevat myös tämän laatan päälle ja tähän asennetaan lattialämmitys, jonka päälle ohuempi valu. Mitään alapohjan betonilaattoja ei ole siis tarkoitus lämmittää eikä niillä tule olla mitään funktiota lämpöä varaavana elementtinä, finnfoam pitää tästä huolen. Tuliko laitettua?
Mieheni osaisi antaa tähän sanatarkan selvityksen, minulla ehkä väärät termit. EPS tarkoitan tuota finfoamia. Kapillaarikatkot on ilman muuta oikeissa paikoissa. Sepeliä, ei siis soraa, anteeksi väärä sana.
Tietenkään sitä betonilaattaa ei vartavasten lämmitetä mutta onhan selvää että laatta pitää lämmön silti paremmin kuin rossipohjan eristeet. Huonosti jos sen tekee on kylmäsiltoja tms
Eiköhän noissa rossipohjissa ole enemmän ongelmia kuin maanvaraisissa laatoissa. Niiden tuuletus kun on kovin olosuhteista riippuvainen. Toki maanvarainen laatta pitää toteuttaa oikein.
Teoriassa varmasti ihan hyvä idea tuulettaa alapohjaa. En vain ole nähnyt yhtään toimivaksi tehtyä tuulettuvaa alapohjaa.
Vierailija kirjoitti:
Reunavahvistettu maavarainen laatta on ok, piilosokkeli on se ongelmarakenne, se kun ei pääse tuulettumaan. Tuulettuva rossipohja kanssa on toimiva kuhan tuuletus toimii, joskus aikoinaan tuuletusaukkoja tukittiin energiansäästön nimissä ja sitten tuuletus loppui ja sitten alkoivat ongelmat.
Mitenkä reunavahvistettu maavarainen laatta tuulettuu?
Vierailija kirjoitti:
Teoriassa varmasti ihan hyvä idea tuulettaa alapohjaa. En vain ole nähnyt yhtään toimivaksi tehtyä tuulettuvaa alapohjaa.
Meillä on talossa lämmin rossipohja. PILPpi työntää poistoilman sinne, ja sieltä ilmat katoaa pihalle. Toimii kuin junan vessa.
Reunavahvistettu maavarainen laatta on ok, piilosokkeli on se ongelmarakenne, se kun ei pääse tuulettumaan. Tuulettuva rossipohja kanssa on toimiva kuhan tuuletus toimii, joskus aikoinaan tuuletusaukkoja tukittiin energiansäästön nimissä ja sitten tuuletus loppui ja sitten alkoivat ongelmat.