Maanvaraisen laatan päälle rakennettu talo on riski! Puumajojako sitä olisi pitänyt rakentaa?

Maakuoppa ei homehdu. Ja jos homehtuukin, aina voi kaivaa uuden.

Maata vasten tehty perustus on hyvin luotettava, oikein tehtynä. Minkä tahansa voi tehdä väärin.

Eniten ongelmia aiheuttaa tuulettuva alapohja eli ns. rossipohja. Yleisimmin ongelmat johtuvat ulkoilman kosteuden tiivistymisestä vedeksi, jouduttuaan kylmään ryömintätilaan. Sekin voidaan rakentaa kahdella tavalla: Oikein, tai väärin. On myös hyvin toimivia tuulettuvia alapohjarakenteita. Se on kuitenkin se "haasteellisempi" vaihtoehto, vaikka toisin voisi luulla.

Sokkeli kannattaa kivittää, niin se pysyy jäykkänä.

Vierailija kirjoitti:

Kerran asuin tuollaisessa laattatalossa. Lattia oli niin p....n kylmä talvella. Kesällä mukavan viileä... kunhan oli sukat jalassa. Ei ole ainut.

Lattialämpö auttaa. Lämpö vapautuu siihen opintalaattaan ja palaa taloon. Hyvintehty laatta on paras vaihtoehto

Rossipohjassa lattialämpö sensijaan lämmittää ilmaa lattian alla, hukkaa

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän noissa rossipohjissa ole enemmän ongelmia kuin maanvaraisissa laatoissa. Niiden tuuletus kun on kovin olosuhteista riippuvainen. Toki maanvarainen laatta pitää toteuttaa oikein.

En sanoisi niin, koska tiedän tolppien päällä olevan noin 180 vuotta vanhan rossipohjaisen talon, jonka alla on tilaa jopa hevostyökaluille. Siihen  on vuosisatojen mittaan on tullut yhtä ja toista, mutta lattiat ovat kunnossa. Onhan ne aika kylmät, mutta kyllä on kylmä  50 vuotta vanha maavarainen betonilattiakin, kesät talvet. Seinissä huomaa, että on noussut kosteutta alhaalta.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän noissa rossipohjissa ole enemmän ongelmia kuin maanvaraisissa laatoissa. Niiden tuuletus kun on kovin olosuhteista riippuvainen. Toki maanvarainen laatta pitää toteuttaa oikein.

Mitä ongelmia rossipohjissa? Wanhoja rossipohjaisia taloja on edelleen käytössä ilman sisäongelmia. Porvoon vanhakaupunki, Naantalin vanhakaupunki, Pohjanmaan maatilojen päärakennukset jne. Puutalot rakennettiin aina rossipohjalle sata vuotta sitten ja sitä ennen. (Oikeista kivistä tehty kivijalka, ei mitään betonia.) 100 - 200-vuotiaita taloja on Suomessa jopa paljon. Ei tarvi etsimällä etsiä, mene katsomaan miten toimii rossipohja edelleen. Rossipohja saattoi olla niin korkea että siellä oli hillokellarille tilaa. 

Betoniperustuksen käyttökelpoisuus riippuu miten on tehty. Onhan näitä, 1970-luvun talot joissa valesokkeli, seinälaudat lahoaa, puhumattakaan lattioista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on nyt 3. laatalle tehty talo enkä vaihtaisi muuhun. Rossipohjaa en voi ajatellakaan, siihen kun laittaisi lattialämmityksen sehän lämmittää (myös) sitä kylmää tilaa lattian alla. Tosi taloudellista!

Meillä on kaikkien laattojen alla ollut varmaan pari metriä mursketta (vähintään nyrkin kokoista) aina maapohjan moreeniin tai kallioon asti. Sen päällä kevyempää soraa jolla pohja on tasoitettu. Sen päällä 2x epsiä ja kosteussulku. Ei todellakaan tule tippaakaan kapillaarista kosteutta läpi! Kunnon salaojitukset. Tuon päällä laatta, laatan päällä sitten varsinainen lattiavalu vesikiertoisilla lämmitysputkilla. Tuon betonilaatan paras puoli on sekin että se varaa lämpöä ja luovuttaa sisätiloihin toisin kuin rossipohja missä lämmittää harakoille. 

Kyllä se eriste pitää huolen siitä, että talon sisäpuolella oleva lämpö ei karkaa alapohjaan. Alapohjaan eli ryömintätilaan nousee maasta itsestään lämpöä - siellä ei pakkasta ole.

Teillä ei ole soraa lattialevyn alla, teillä on siellä sepeliä.

Kapillaarikatkon tulee olla anturan alla sekä vielä sokkelin päällä. Tuliko laitettua?

Alimmaisen laatan alle tulee finnfoamit ja ne tulevat myös tämän laatan päälle ja tähän asennetaan lattialämmitys, jonka päälle ohuempi valu. Mitään alapohjan betonilaattoja ei ole siis tarkoitus lämmittää eikä niillä tule olla mitään funktiota lämpöä varaavana elementtinä, finnfoam pitää tästä huolen. Tuliko laitettua?

Meillä on kakkoskoti pilarien päällä, hirrestä ja lattialämmitys. Ylläpitolämpö koko talven.  Ei mitenkään ihmeesti ole sähköä mennyt.

Kaikki on kiinni eristyksestä, siinä ei kannata säästää.

Kun olemme siellä, niin suurimmaksi osaksi talo lämpiää oman metsän puilla. N 100 neliön talo.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on nyt 3. laatalle tehty talo enkä vaihtaisi muuhun. Rossipohjaa en voi ajatellakaan, siihen kun laittaisi lattialämmityksen sehän lämmittää (myös) sitä kylmää tilaa lattian alla. Tosi taloudellista!

Meillä on kaikkien laattojen alla ollut varmaan pari metriä mursketta (vähintään nyrkin kokoista) aina maapohjan moreeniin tai kallioon asti. Sen päällä kevyempää soraa jolla pohja on tasoitettu. Sen päällä 2x epsiä ja kosteussulku. Ei todellakaan tule tippaakaan kapillaarista kosteutta läpi! Kunnon salaojitukset. Tuon päällä laatta, laatan päällä sitten varsinainen lattiavalu vesikiertoisilla lämmitysputkilla. Tuon betonilaatan paras puoli on sekin että se varaa lämpöä ja luovuttaa sisätiloihin toisin kuin rossipohja missä lämmittää harakoille. 

Kosteussulku + EPS, tekninen elinikä 30-50v.

Rossipohja: ikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Hirsitalo lankkulattialla lecaharkkojen päälle ja ympärille kunnollinen salaojitus, niin on pieni mahdollisuus, että talo on asumiskelpoinen vielä sadan vuoden päästäkin. Siihen kun vielä sauna ja pesutilat erilliseen rakennukseen, niin kosteusvaurio- ja homeriskit ovat kokolailla minimoitu.

Tai ei tarvita ulkorakennukseen kylppäriä kun sisäkylppärissä on suihkukaappi, jossa vesi menee suoraan putkea pitkin viemäriin. Ei mitään riskiä. Toki pientä kylppärin väliaikaista höyrystymistä.

Mutta on sulaa hulluutta lorottaa kymmeniä litroja vettä suoraan lattiasaumoihin.

Kaikki on kiinni onko rakenne tehty oikein vai väärin. Jos kosteus nousee laattaan, niin rakenne on väärä. Loppujen lopuksi kaikki rakenneratkaisut omaavat riskejä jos ne on tehty väärin.