Olen onnekas, kun en satu haluamaan lapsia

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:34"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:28"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:21"] [quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:17"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:03"] Miten se lapsen synnyttäminen ja kasvattaminen estää asioiden syvällisen tajuamisen ja henkisen kasvun? Eikö kaikki ihmiset kasva myös henkisesti koko elämänsä ajan, oli lapsia tai ei? Olen minä edelleen oma itseni, en pelkästään äiti ja olen kiinnostunut muustakin kuin vaipanvaihdosta. Mulle on ihan sama haluaako joku muu lapsia vai ei, huolehdin omista asioistani. [/quote]   Kyllä se yleensä estää. Henkinen tie on pitkä. Luuletko että esim munkeilla on lapsia? Ei ole, koska maalliset asiat häiritsevät heidän henkistä kehitystään. silloin kun on täysipäiväinen kutsumus muualla, ei lasten hoito siihen enää sovi. Lasten kanssa voi toki harjoittaa maallikkosyvällisyyttä. Mutta ei siinä pääse ikinä sille tasolle mille pääsee, kun on kutsumuksen kanssa symbioosissa 24/7... :) [/quote] Eli sä olet itse vetäytymässä sisareksi nunnaluostariin? Eiköhän tää ketju ollut tässä [/quote]   En, annoin esimerkin jota et ilmeisesti tajunnut. Kun on sillä hartaudella mukana syvällisyydessä ja maailmanparantamisessa kuin munkit henkisyydessään, ei ole mahdollisuutta enää hoitaa lapsia siinä sivussa. Se on täysi mahdottomuus. [/quote] Ja velatko ovat munkkeihin verrattavissa? Kas kummaa, miten niillä riittää mihinkään henkiseen kehittymiseen aikaa kun koko aika menee uraputkessa, koiranäyttelyissä, baareissa, matkoilla tai vaikka putsinnypläyskerhossa? Eihän tuossa jää aikaa mietiskelyyn millään.

[/quote]

En sanonutkaan, että kaikki velat ovat valinneet henkisen tien. Osa veloista voi saada nautintoa alemman tason asioista, esim juuri koiraharrastuksesta kuten monet äidit saavat nautintoa lastenkasvattamisesta. Kuitenkin joillakin lapsien teko ei tule kyseeseen sen takia, että hänen elämässään  on korkeampi kutsumus. Lapsiin yms ei vain yksinkertaisesti ole aikaa. Jos henkilö on niin kiinni toisten ihmisten kärsimyksen vähentämisessä ettei aikaa jää muulle ja lapsen kasvatus ei ole osa kutsumusta, niin silloin ei todellakaan kannata hankkia lapsia. Tälläisen ihmisen nautinto tulee korkaemmasta hyvästä ja oman kutsumuksensa toteuttamisesta.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:33"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:29"]

Mä taas olen onnekas kun halusin lapsia. Kauhistuttaa ajatellakin, että mulla ei olisi tätä lasta. Se antaa miljoona kertaa enemmän kuin ottaa. Elämä olisi merkityksettömämpää ja tyhjempää, todella paljon olisi jäänyt kokematta ja oppimatta ilman lasta. Mikään matkustelu, opiskelu, työssäkäynti ja harrastaminen ei ole mitään verrattuna omiin lapsiin. Sitä paitsi noita voi tehdä vallan hyvin vaikka olisikin lapsia. Säälittää lapsettomat, kyllä tämän ilon soisi kaikille.

[/quote]

Et ole vain saanut kutsumusta toisenlaiseen elämään. Älä hauku niitä, joilla on annettu raskaampi taakka.

[/quote]

Mikä raskaampi taakka? Miten nyt ole haukkunut?

Onneksi tuli kutsumus hankkia lapsia, se toisenlainen elämä ei olisi ollut yhtä antoisaa ja hyvää. Ne vuodet kun olin lapseton enkä halunnut lapsia olivat näin jälkeenpäin ajateltuna aika turhia ja merkityksettömiä. Toki yhtä sun toista koki silloinkin ja elämä tuntui mukavalta, mutta elämä on auennut ihan eri tavalla lasten jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:24"]

Tavallaan aloittaja on onnekas. Lapsen saaminen ei ole mitenkään itsestään selvää. Ensinnäkin pitää löytää kumppani. Sitten pitää tulla raskaaksi. Tässä on jo paljon haastetta. Elämä on paljon kevyempää, kun ei tarvitse huolehtia näistä asioista.

Mutta noita kustannuksiin liittyviä juttuja en kyllä arvosta. 

[/quote]

Joo, kieltämättä nuo muut mainitsemasi seikat ovat paljon mukavampi bonus kuin raha. Kustannukset nyt vain ovat se kaikkein konkreettisin juttu, joka on lapsettomankin helppo hahmottaa. Vapauden ja huolettomuuden merkityksestä on aina vähän vaikea saada kiinni.

Mutta puolustuksekseni täytyy sanoa, että kyllä rahallakin on elämänlaatuun myös erittin suuri merkitys. Mieti vaikka tuota esimerkkiä köyhästä äidistä, jonka oli vain "pakko saada" suuri perhe. Minä olen keskiluokkainen mutta en kuitenkaan niin varakas, etteikö "ylimääräinen" raha sijoitusvarallisuuden kartuttamiseen kelpaisi. En ajatellut kuitenkaan eläkeikään asti tehdä töitä. -ap

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 01:34"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 01:16"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:46"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:26"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:02"]

[quote author="Vierailija" time="31.01.2015 klo 20:51"]

No. Sinähän et todellisuudessa tiedä mitä menetät. On ihan ok olla haluamatta lapsia. Mutta ihme juttu on se, että sulla on tarve tulla  tänne avautumaan. Se saa epäilemään, ettet ole sinut asian kanssa tai sulla on muita selvittämättömiä asioita elämässäsi. On aivan turhaa ruveta sun kanssasi jankuttamaan, kun ajatuksesi vanhemmuudesta perustuvat omaan mielikuvitukseen. Mulla on lapsia ja elän vanhemmuutta joka päivä. Täysin eri lähtökohdat siis arvoida "onnekkuutta".  Lapsissa on paljon sellaista "hiljaista" hyvää mitä on vaikea pukea edes sanoiksi. Mulla on mielekäs työ ja arvostan omaa elämääni ja omaa aikaa, ne ovat mulle tärkeitä. Mutta mikään ei voita elämässä sitä mielekkyyttä mitä tuo se, että saa nähdä lasten kasvun, kuinka he pienistöä avuttomista toukista kasvavat omaa elämäänsä haltuun ottaviksi nuoriksi. Omien lasten kanssa olen saanut myös elää uudestaan omaa lapsuuttani ja nuoruuttani, ja nähdä, ettei lasten tarvitse kärsiä samoista asioista kuin mun joskus. SE on ollut hyvin puhdistavaa. Lapsissa jatkuu seuraaviin sukupolviin jotain siitä mitä mäkin kerran olin, paisti geeneissä, myös arvoissa, ajatuksissa, perinteissä. SE on huikea ajatus, olla osa historiaa ja sukupolvien ketjua. Olen joka päivä kiitollinen lapsistani, elämäni olisi paljon itsekkäämpää ja köyhempää ilman heitä. Lapset kasvattavat vanhempiaan enemmän kuin vanhemat lapsiaan. Ehkäpä olen heidän myötään hiukan parempi ihminen kuin olisin ilman heitä. Ei mullakaan koskaan ollut mitään vauvakuumetta. Vauva-aika on todella lyhyt vaihe ihmisen elämässä. Kysymyksessä on ihmiseksi kasvaminen. Raha saati sen menetys ei ole käynyt mielessä koskaan. Elämän arvo on ihan eri sfääreissä kuin rahan. Mulla on olo, etytä kaiken minkä sijoitan lapsiini niissä euroissa, tulee mun elämääni moninkertaisena elämisen mielekkyytenä ja onnena takaisin. Tuntuu kuules ap hiukan surulliselta että sä haluat tänne tulla kertomaan kuinka onnekas olet kun sulla ei ole mitään käsitystä kaikesta tästä.

[/quote]

Joillakin meistä on ns suurempi tehtävä elämässään. Kutsumus muuttaa maailmaa, vähentää kärsimystä maailmassa, auttaa toisia syvemmällä tasolla. Tämä on monesti paljon syvempi ja suurempi kutsumus kuin lasten teko, johon pystyvät lähes kaikki. Sinäkään et tiedä mitä todellisuudessa menetät, kun et ole muuttamassa maailmaa ja auttamassa toisia syvemmällä tasolla ;)

[/quote]

Mistä sinä mun syvemmät tasot tiedän. Tää on kyllä senpäiväinen ilkeily-ja vähättelypalsta. Lasten kasvattaminen on kyllä yksi syvällisimmistä, haasteellisimmista ja merkittävimmistä tehtävistä. mitä olla voi. Laset ja se miten heidät kasvatetaan on yhtä kuin tulevaisuus. Olet oikeassa, synnyttämään pystyvät useimmat naiset. Se ei kuitenkaan ole ollenkaan sama asia kuin lasten kasvattaminen. Ei ihan turha lienen sekään kommentti että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Eli yhteisöllistä hommaa parhaimmillaan. ja vaikka tää nyt on ihan turhanaikaista ja provosoinee vain lisää, niin mulla sattuu olemaan hyvinkin syvällinen kutsumusammatti. Jonka suurimpana motivaationa on auttaa ihmisiä, ihan sillä syvemmällä tasolla. Että sikäli olen hyvin onnekas, että saan tehdä mielekästä kutsumustyötä, että kasvattaa lapsia. Olen siitä kiitollinen. Eikä sen pitäisi olla kenenltäkään pois. Ei edes heiltä jotka ovat valinneet lapsettomuuden. Kaikkea hyvää sullekin.

[/quote]

Kertoo kyllä aika paljon jos susta kaikkein syvätasoisinta voi olla lasten kasvattaminen :D :D Sori, mutta joillakin se elämä on ihan oikeasti syvällistä, ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, hiljennytään ja kuunnellaan mitä maailma sanoo, autetaan kärsiviä, muutetaan maailmaa paremmaksi. Mitä sinä olet viime aikoina tehnyt sen eteen että maaimassa olisi vähemmän kärsimystä ja enemmän oikeudenmaisuutta? Vaihtanut sen nico-petteris vaipan? :D

[/quote]

No kerros nyt mikä tää elämää suurempi syvätasosi pitää sisällään? Ilmeisesti luetun ymmärtämisesi ei ole ihan huipussaan. Paitsi että lasten kasvattaminen on kyllä hyvinkin syvällistä jos sen ottaa tosissaan (sullahan on mitä ilmeisimmin runsaasti tuota kasvatuskokemusta), kerroin että minulla on ammatti missä saan tehdä töitä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Mistä kumpuaa tuo tarpeesi vähätellä ja halveksua? Vaikea kuvitella että tuollaisella asenteella kovinkaan paljon tuodaan maailmaan oikeudenmukaisuutta tai vähennetään kärsimystä. Suoraan sanottuna vaikutat ihan vaan kusipäiseltä pätemisentarpeiselta ääliöltä.. Sellaisethan ovat tunnetusti pelastaneet maailman. Ja varsinkin erityisen syvätasoisesti.

[/quote]

Sori, mutta edelleenkään lasten kasvatus ei ole sitä syvällistä hommaa, sillä tasolla kuin minä tarkoitan. Kärsimyksen vähentäminen maailmassa globaalisti ja oikeudenmukaiset teot ja ihmisten elämien muuttaminen syvemmällä tasolla on sitä. Se, että sinä olet tyytynyt tuohon elämään mitä elät, on ok, mutta suurempia henkisiä nautintoja on se, kun tajuaa miten me kaikki olemmakaan lopulta samaa olemusta ja miten muiden kärsimyksen vähentäminen vähentää omaa kärsimystä ja kuinka maailma muuttuu kun sitä muutetaan. Kysyn edelleen, mitä sinä olet tehnyt vähentääksesi vääryyttä ja lisätäksesi oikeudenmukaisuutta globaalilla tasolla? Kuinka monen ihmisen sielun olet tuonut valoon?
[/quote]
Miten sinä olet toteuttanut noita tavoitteita?

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 01:34"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 01:16"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:46"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:26"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:02"]

[quote author="Vierailija" time="31.01.2015 klo 20:51"]

No. Sinähän et todellisuudessa tiedä mitä menetät. On ihan ok olla haluamatta lapsia. Mutta ihme juttu on se, että sulla on tarve tulla  tänne avautumaan. Se saa epäilemään, ettet ole sinut asian kanssa tai sulla on muita selvittämättömiä asioita elämässäsi. On aivan turhaa ruveta sun kanssasi jankuttamaan, kun ajatuksesi vanhemmuudesta perustuvat omaan mielikuvitukseen. Mulla on lapsia ja elän vanhemmuutta joka päivä. Täysin eri lähtökohdat siis arvoida "onnekkuutta".  Lapsissa on paljon sellaista "hiljaista" hyvää mitä on vaikea pukea edes sanoiksi. Mulla on mielekäs työ ja arvostan omaa elämääni ja omaa aikaa, ne ovat mulle tärkeitä. Mutta mikään ei voita elämässä sitä mielekkyyttä mitä tuo se, että saa nähdä lasten kasvun, kuinka he pienistöä avuttomista toukista kasvavat omaa elämäänsä haltuun ottaviksi nuoriksi. Omien lasten kanssa olen saanut myös elää uudestaan omaa lapsuuttani ja nuoruuttani, ja nähdä, ettei lasten tarvitse kärsiä samoista asioista kuin mun joskus. SE on ollut hyvin puhdistavaa. Lapsissa jatkuu seuraaviin sukupolviin jotain siitä mitä mäkin kerran olin, paisti geeneissä, myös arvoissa, ajatuksissa, perinteissä. SE on huikea ajatus, olla osa historiaa ja sukupolvien ketjua. Olen joka päivä kiitollinen lapsistani, elämäni olisi paljon itsekkäämpää ja köyhempää ilman heitä. Lapset kasvattavat vanhempiaan enemmän kuin vanhemat lapsiaan. Ehkäpä olen heidän myötään hiukan parempi ihminen kuin olisin ilman heitä. Ei mullakaan koskaan ollut mitään vauvakuumetta. Vauva-aika on todella lyhyt vaihe ihmisen elämässä. Kysymyksessä on ihmiseksi kasvaminen. Raha saati sen menetys ei ole käynyt mielessä koskaan. Elämän arvo on ihan eri sfääreissä kuin rahan. Mulla on olo, etytä kaiken minkä sijoitan lapsiini niissä euroissa, tulee mun elämääni moninkertaisena elämisen mielekkyytenä ja onnena takaisin. Tuntuu kuules ap hiukan surulliselta että sä haluat tänne tulla kertomaan kuinka onnekas olet kun sulla ei ole mitään käsitystä kaikesta tästä.

[/quote]

Joillakin meistä on ns suurempi tehtävä elämässään. Kutsumus muuttaa maailmaa, vähentää kärsimystä maailmassa, auttaa toisia syvemmällä tasolla. Tämä on monesti paljon syvempi ja suurempi kutsumus kuin lasten teko, johon pystyvät lähes kaikki. Sinäkään et tiedä mitä todellisuudessa menetät, kun et ole muuttamassa maailmaa ja auttamassa toisia syvemmällä tasolla ;)

[/quote]

Mistä sinä mun syvemmät tasot tiedän. Tää on kyllä senpäiväinen ilkeily-ja vähättelypalsta. Lasten kasvattaminen on kyllä yksi syvällisimmistä, haasteellisimmista ja merkittävimmistä tehtävistä. mitä olla voi. Laset ja se miten heidät kasvatetaan on yhtä kuin tulevaisuus. Olet oikeassa, synnyttämään pystyvät useimmat naiset. Se ei kuitenkaan ole ollenkaan sama asia kuin lasten kasvattaminen. Ei ihan turha lienen sekään kommentti että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Eli yhteisöllistä hommaa parhaimmillaan. ja vaikka tää nyt on ihan turhanaikaista ja provosoinee vain lisää, niin mulla sattuu olemaan hyvinkin syvällinen kutsumusammatti. Jonka suurimpana motivaationa on auttaa ihmisiä, ihan sillä syvemmällä tasolla. Että sikäli olen hyvin onnekas, että saan tehdä mielekästä kutsumustyötä, että kasvattaa lapsia. Olen siitä kiitollinen. Eikä sen pitäisi olla kenenltäkään pois. Ei edes heiltä jotka ovat valinneet lapsettomuuden. Kaikkea hyvää sullekin.

[/quote]

Kertoo kyllä aika paljon jos susta kaikkein syvätasoisinta voi olla lasten kasvattaminen :D :D Sori, mutta joillakin se elämä on ihan oikeasti syvällistä, ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, hiljennytään ja kuunnellaan mitä maailma sanoo, autetaan kärsiviä, muutetaan maailmaa paremmaksi. Mitä sinä olet viime aikoina tehnyt sen eteen että maaimassa olisi vähemmän kärsimystä ja enemmän oikeudenmaisuutta? Vaihtanut sen nico-petteris vaipan? :D

[/quote]

No kerros nyt mikä tää elämää suurempi syvätasosi pitää sisällään? Ilmeisesti luetun ymmärtämisesi ei ole ihan huipussaan. Paitsi että lasten kasvattaminen on kyllä hyvinkin syvällistä jos sen ottaa tosissaan (sullahan on mitä ilmeisimmin runsaasti tuota kasvatuskokemusta), kerroin että minulla on ammatti missä saan tehdä töitä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Mistä kumpuaa tuo tarpeesi vähätellä ja halveksua? Vaikea kuvitella että tuollaisella asenteella kovinkaan paljon tuodaan maailmaan oikeudenmukaisuutta tai vähennetään kärsimystä. Suoraan sanottuna vaikutat ihan vaan kusipäiseltä pätemisentarpeiselta ääliöltä.. Sellaisethan ovat tunnetusti pelastaneet maailman. Ja varsinkin erityisen syvätasoisesti.

[/quote]

Sori, mutta edelleenkään lasten kasvatus ei ole sitä syvällistä hommaa, sillä tasolla kuin minä tarkoitan. Kärsimyksen vähentäminen maailmassa globaalisti ja oikeudenmukaiset teot ja ihmisten elämien muuttaminen syvemmällä tasolla on sitä. Se, että sinä olet tyytynyt tuohon elämään mitä elät, on ok, mutta suurempia henkisiä nautintoja on se, kun tajuaa miten me kaikki olemmakaan lopulta samaa olemusta ja miten muiden kärsimyksen vähentäminen vähentää omaa kärsimystä ja kuinka maailma muuttuu kun sitä muutetaan. Kysyn edelleen, mitä sinä olet tehnyt vähentääksesi vääryyttä ja lisätäksesi oikeudenmukaisuutta globaalilla tasolla? Kuinka monen ihmisen sielun olet tuonut valoon?

[/quote]

Kuinka monen sielun SINÄ olet tuonut valoon? :D Aivan käsittämättömän egoistisia nämä sinun tekstisi. Yksikään oikeasti asioita oivaltanut, henkinen ihminen ei tuollaista soopaa suoltaisi.

Voisitteko mennä muualle riitelemään? Tuo ei liity enää mitenkään aiheeseen.

Sori ilon pilaaminen. -ap

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:17"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:03"]

Miten se lapsen synnyttäminen ja kasvattaminen estää asioiden syvällisen tajuamisen ja henkisen kasvun? Eikö kaikki ihmiset kasva myös henkisesti koko elämänsä ajan, oli lapsia tai ei? Olen minä edelleen oma itseni, en pelkästään äiti ja olen kiinnostunut muustakin kuin vaipanvaihdosta. Mulle on ihan sama haluaako joku muu lapsia vai ei, huolehdin omista asioistani.

[/quote]

Kyllä se yleensä estää. Henkinen tie on pitkä. Luuletko että esim munkeilla on lapsia? Ei ole, koska maalliset asiat häiritsevät heidän henkistä kehitystään. silloin kun on täysipäiväinen kutsumus muualla, ei lasten hoito siihen enää sovi. Lasten kanssa voi toki harjoittaa maallikkosyvällisyyttä. Mutta ei siinä pääse ikinä sille tasolle mille pääsee, kun on kutsumuksen kanssa symbioosissa 24/7... :)

[/quote]

Asia on kyllä täysin päinvastoin. Lasten kautta oppii ja ymmärtää elämää, ihmisiä ja maailmaa ihan eri tavalla kun lapsettomana. Miten iso osa ihmisyydestä jääkään kokematta ja oppimatta jos ei saa omia lapsia. Lasten kasvatuksestakin saa äärimmäisen syvällistä hommaa jos siihen haluaa kunnolla perehtyä.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:40"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:34"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:28"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:21"] [quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:17"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:03"] Miten se lapsen synnyttäminen ja kasvattaminen estää asioiden syvällisen tajuamisen ja henkisen kasvun? Eikö kaikki ihmiset kasva myös henkisesti koko elämänsä ajan, oli lapsia tai ei? Olen minä edelleen oma itseni, en pelkästään äiti ja olen kiinnostunut muustakin kuin vaipanvaihdosta. Mulle on ihan sama haluaako joku muu lapsia vai ei, huolehdin omista asioistani. [/quote]   Kyllä se yleensä estää. Henkinen tie on pitkä. Luuletko että esim munkeilla on lapsia? Ei ole, koska maalliset asiat häiritsevät heidän henkistä kehitystään. silloin kun on täysipäiväinen kutsumus muualla, ei lasten hoito siihen enää sovi. Lasten kanssa voi toki harjoittaa maallikkosyvällisyyttä. Mutta ei siinä pääse ikinä sille tasolle mille pääsee, kun on kutsumuksen kanssa symbioosissa 24/7... :) [/quote] Eli sä olet itse vetäytymässä sisareksi nunnaluostariin? Eiköhän tää ketju ollut tässä [/quote]   En, annoin esimerkin jota et ilmeisesti tajunnut. Kun on sillä hartaudella mukana syvällisyydessä ja maailmanparantamisessa kuin munkit henkisyydessään, ei ole mahdollisuutta enää hoitaa lapsia siinä sivussa. Se on täysi mahdottomuus. [/quote] Ja velatko ovat munkkeihin verrattavissa? Kas kummaa, miten niillä riittää mihinkään henkiseen kehittymiseen aikaa kun koko aika menee uraputkessa, koiranäyttelyissä, baareissa, matkoilla tai vaikka putsinnypläyskerhossa? Eihän tuossa jää aikaa mietiskelyyn millään.

[/quote]

En sanonutkaan, että kaikki velat ovat valinneet henkisen tien. Osa veloista voi saada nautintoa alemman tason asioista, esim juuri koiraharrastuksesta kuten monet äidit saavat nautintoa lastenkasvattamisesta. Kuitenkin joillakin lapsien teko ei tule kyseeseen sen takia, että hänen elämässään  on korkeampi kutsumus. Lapsiin yms ei vain yksinkertaisesti ole aikaa. Jos henkilö on niin kiinni toisten ihmisten kärsimyksen vähentämisessä ettei aikaa jää muulle ja lapsen kasvatus ei ole osa kutsumusta, niin silloin ei todellakaan kannata hankkia lapsia. Tälläisen ihmisen nautinto tulee korkaemmasta hyvästä ja oman kutsumuksensa toteuttamisesta.

[/quote]

Huomaatko että sun korkeampi kutsumuksesi ei toteudu munkkkiluostarissa, vaan jankuttamalla omaa oikeassa olemistasi vauva-lehti-nimisellä nettipalstalla? Täältä on aika pitkä matka sinne munkkiaskeesiin. Ehkä sun kannattais tosissaan hakeutua johonkin luostariin, siellä saattaisit tosiaan oppia ihan oikeaa pyyteettömyyttä, nöyryyttä, toisten palvelemista. Lisäksi kannattaisi hakeutua terapiaan. Se kuinka jaat ihmiset ylempi-ja alempiarvoisiin sekä väheksyt lasten ja heidän kasvattamisensa arvoa kertovat siitä, että sulla ion vähän rankemmanpuoleisia psyyken ongelmia. Tässä ketjussakaan ylivertaine auttamishalusi ei ilmene mitenkään, päinvastoin. Tämä palsta toimii joskus erinomaisena auttamiskanavana, mutta silloin on aina poikkeuksetta kysymys vertaistuesta ja myötätunnosta. Tiedätkö, että ihminen ei oikein voi auttaa toista ihmistä ihan oikeasti muuta kuin sillä tiellä minkä on itse kulkenut? No, toki sekin auttaa että afrikkaan lähtee rakentamaan kaivoja ja hoitamaan orpoja aids-lapsia jne, mutta silloinkin ihmisten kohtaamisessa on kyse siitä, kuinka paljon on itse läpikäynyt. Ja kuinka suureen myötätuntoon kykenee. Sen opettelu kannattaa aloittaa lähipiiristä.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:44"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:33"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:29"]

Mä taas olen onnekas kun halusin lapsia. Kauhistuttaa ajatellakin, että mulla ei olisi tätä lasta. Se antaa miljoona kertaa enemmän kuin ottaa. Elämä olisi merkityksettömämpää ja tyhjempää, todella paljon olisi jäänyt kokematta ja oppimatta ilman lasta. Mikään matkustelu, opiskelu, työssäkäynti ja harrastaminen ei ole mitään verrattuna omiin lapsiin. Sitä paitsi noita voi tehdä vallan hyvin vaikka olisikin lapsia. Säälittää lapsettomat, kyllä tämän ilon soisi kaikille.

[/quote]

Et ole vain saanut kutsumusta toisenlaiseen elämään. Älä hauku niitä, joilla on annettu raskaampi taakka.

[/quote]

Mikä raskaampi taakka? Miten nyt ole haukkunut?

Onneksi tuli kutsumus hankkia lapsia, se toisenlainen elämä ei olisi ollut yhtä antoisaa ja hyvää. Ne vuodet kun olin lapseton enkä halunnut lapsia olivat näin jälkeenpäin ajateltuna aika turhia ja merkityksettömiä. Toki yhtä sun toista koki silloinkin ja elämä tuntui mukavalta, mutta elämä on auennut ihan eri tavalla lasten jälkeen.

[/quote]

Mutta kai tajuat, että osalla on kutsumuksena erilainen tehtävä kuin äidin rooli? On paljon raskaampi taakka tuoda sieluja valoon, vähentää kärsimystä, lisätä oikeudenmukaisuutta kuin olla äiti omille lapsilleen.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:40"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:34"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:28"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:21"] [quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:17"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:03"] Miten se lapsen synnyttäminen ja kasvattaminen estää asioiden syvällisen tajuamisen ja henkisen kasvun? Eikö kaikki ihmiset kasva myös henkisesti koko elämänsä ajan, oli lapsia tai ei? Olen minä edelleen oma itseni, en pelkästään äiti ja olen kiinnostunut muustakin kuin vaipanvaihdosta. Mulle on ihan sama haluaako joku muu lapsia vai ei, huolehdin omista asioistani. [/quote]   Kyllä se yleensä estää. Henkinen tie on pitkä. Luuletko että esim munkeilla on lapsia? Ei ole, koska maalliset asiat häiritsevät heidän henkistä kehitystään. silloin kun on täysipäiväinen kutsumus muualla, ei lasten hoito siihen enää sovi. Lasten kanssa voi toki harjoittaa maallikkosyvällisyyttä. Mutta ei siinä pääse ikinä sille tasolle mille pääsee, kun on kutsumuksen kanssa symbioosissa 24/7... :) [/quote] Eli sä olet itse vetäytymässä sisareksi nunnaluostariin? Eiköhän tää ketju ollut tässä [/quote]   En, annoin esimerkin jota et ilmeisesti tajunnut. Kun on sillä hartaudella mukana syvällisyydessä ja maailmanparantamisessa kuin munkit henkisyydessään, ei ole mahdollisuutta enää hoitaa lapsia siinä sivussa. Se on täysi mahdottomuus. [/quote] Ja velatko ovat munkkeihin verrattavissa? Kas kummaa, miten niillä riittää mihinkään henkiseen kehittymiseen aikaa kun koko aika menee uraputkessa, koiranäyttelyissä, baareissa, matkoilla tai vaikka putsinnypläyskerhossa? Eihän tuossa jää aikaa mietiskelyyn millään.

[/quote]

En sanonutkaan, että kaikki velat ovat valinneet henkisen tien. Osa veloista voi saada nautintoa alemman tason asioista, esim juuri koiraharrastuksesta kuten monet äidit saavat nautintoa lastenkasvattamisesta. Kuitenkin joillakin lapsien teko ei tule kyseeseen sen takia, että hänen elämässään  on korkeampi kutsumus. Lapsiin yms ei vain yksinkertaisesti ole aikaa. Jos henkilö on niin kiinni toisten ihmisten kärsimyksen vähentämisessä ettei aikaa jää muulle ja lapsen kasvatus ei ole osa kutsumusta, niin silloin ei todellakaan kannata hankkia lapsia. Tälläisen ihmisen nautinto tulee korkaemmasta hyvästä ja oman kutsumuksensa toteuttamisesta.
[/quote]
Menee niin överiksi kun uskotellaan että useakin tavisvela pyrkii kohti "korkeampaa hyvää" ja on käytännössä elossa oleva pyhimys sen takia ettei halua lapsia.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:52"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 01:34"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 01:16"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:46"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:26"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:02"]

[quote author="Vierailija" time="31.01.2015 klo 20:51"]

No. Sinähän et todellisuudessa tiedä mitä menetät. On ihan ok olla haluamatta lapsia. Mutta ihme juttu on se, että sulla on tarve tulla  tänne avautumaan. Se saa epäilemään, ettet ole sinut asian kanssa tai sulla on muita selvittämättömiä asioita elämässäsi. On aivan turhaa ruveta sun kanssasi jankuttamaan, kun ajatuksesi vanhemmuudesta perustuvat omaan mielikuvitukseen. Mulla on lapsia ja elän vanhemmuutta joka päivä. Täysin eri lähtökohdat siis arvoida "onnekkuutta".  Lapsissa on paljon sellaista "hiljaista" hyvää mitä on vaikea pukea edes sanoiksi. Mulla on mielekäs työ ja arvostan omaa elämääni ja omaa aikaa, ne ovat mulle tärkeitä. Mutta mikään ei voita elämässä sitä mielekkyyttä mitä tuo se, että saa nähdä lasten kasvun, kuinka he pienistöä avuttomista toukista kasvavat omaa elämäänsä haltuun ottaviksi nuoriksi. Omien lasten kanssa olen saanut myös elää uudestaan omaa lapsuuttani ja nuoruuttani, ja nähdä, ettei lasten tarvitse kärsiä samoista asioista kuin mun joskus. SE on ollut hyvin puhdistavaa. Lapsissa jatkuu seuraaviin sukupolviin jotain siitä mitä mäkin kerran olin, paisti geeneissä, myös arvoissa, ajatuksissa, perinteissä. SE on huikea ajatus, olla osa historiaa ja sukupolvien ketjua. Olen joka päivä kiitollinen lapsistani, elämäni olisi paljon itsekkäämpää ja köyhempää ilman heitä. Lapset kasvattavat vanhempiaan enemmän kuin vanhemat lapsiaan. Ehkäpä olen heidän myötään hiukan parempi ihminen kuin olisin ilman heitä. Ei mullakaan koskaan ollut mitään vauvakuumetta. Vauva-aika on todella lyhyt vaihe ihmisen elämässä. Kysymyksessä on ihmiseksi kasvaminen. Raha saati sen menetys ei ole käynyt mielessä koskaan. Elämän arvo on ihan eri sfääreissä kuin rahan. Mulla on olo, etytä kaiken minkä sijoitan lapsiini niissä euroissa, tulee mun elämääni moninkertaisena elämisen mielekkyytenä ja onnena takaisin. Tuntuu kuules ap hiukan surulliselta että sä haluat tänne tulla kertomaan kuinka onnekas olet kun sulla ei ole mitään käsitystä kaikesta tästä.

[/quote]

Joillakin meistä on ns suurempi tehtävä elämässään. Kutsumus muuttaa maailmaa, vähentää kärsimystä maailmassa, auttaa toisia syvemmällä tasolla. Tämä on monesti paljon syvempi ja suurempi kutsumus kuin lasten teko, johon pystyvät lähes kaikki. Sinäkään et tiedä mitä todellisuudessa menetät, kun et ole muuttamassa maailmaa ja auttamassa toisia syvemmällä tasolla ;)

[/quote]

Mistä sinä mun syvemmät tasot tiedän. Tää on kyllä senpäiväinen ilkeily-ja vähättelypalsta. Lasten kasvattaminen on kyllä yksi syvällisimmistä, haasteellisimmista ja merkittävimmistä tehtävistä. mitä olla voi. Laset ja se miten heidät kasvatetaan on yhtä kuin tulevaisuus. Olet oikeassa, synnyttämään pystyvät useimmat naiset. Se ei kuitenkaan ole ollenkaan sama asia kuin lasten kasvattaminen. Ei ihan turha lienen sekään kommentti että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Eli yhteisöllistä hommaa parhaimmillaan. ja vaikka tää nyt on ihan turhanaikaista ja provosoinee vain lisää, niin mulla sattuu olemaan hyvinkin syvällinen kutsumusammatti. Jonka suurimpana motivaationa on auttaa ihmisiä, ihan sillä syvemmällä tasolla. Että sikäli olen hyvin onnekas, että saan tehdä mielekästä kutsumustyötä, että kasvattaa lapsia. Olen siitä kiitollinen. Eikä sen pitäisi olla kenenltäkään pois. Ei edes heiltä jotka ovat valinneet lapsettomuuden. Kaikkea hyvää sullekin.

[/quote]

Kertoo kyllä aika paljon jos susta kaikkein syvätasoisinta voi olla lasten kasvattaminen :D :D Sori, mutta joillakin se elämä on ihan oikeasti syvällistä, ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, hiljennytään ja kuunnellaan mitä maailma sanoo, autetaan kärsiviä, muutetaan maailmaa paremmaksi. Mitä sinä olet viime aikoina tehnyt sen eteen että maaimassa olisi vähemmän kärsimystä ja enemmän oikeudenmaisuutta? Vaihtanut sen nico-petteris vaipan? :D

[/quote]

No kerros nyt mikä tää elämää suurempi syvätasosi pitää sisällään? Ilmeisesti luetun ymmärtämisesi ei ole ihan huipussaan. Paitsi että lasten kasvattaminen on kyllä hyvinkin syvällistä jos sen ottaa tosissaan (sullahan on mitä ilmeisimmin runsaasti tuota kasvatuskokemusta), kerroin että minulla on ammatti missä saan tehdä töitä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Mistä kumpuaa tuo tarpeesi vähätellä ja halveksua? Vaikea kuvitella että tuollaisella asenteella kovinkaan paljon tuodaan maailmaan oikeudenmukaisuutta tai vähennetään kärsimystä. Suoraan sanottuna vaikutat ihan vaan kusipäiseltä pätemisentarpeiselta ääliöltä.. Sellaisethan ovat tunnetusti pelastaneet maailman. Ja varsinkin erityisen syvätasoisesti.

[/quote]

Sori, mutta edelleenkään lasten kasvatus ei ole sitä syvällistä hommaa, sillä tasolla kuin minä tarkoitan. Kärsimyksen vähentäminen maailmassa globaalisti ja oikeudenmukaiset teot ja ihmisten elämien muuttaminen syvemmällä tasolla on sitä. Se, että sinä olet tyytynyt tuohon elämään mitä elät, on ok, mutta suurempia henkisiä nautintoja on se, kun tajuaa miten me kaikki olemmakaan lopulta samaa olemusta ja miten muiden kärsimyksen vähentäminen vähentää omaa kärsimystä ja kuinka maailma muuttuu kun sitä muutetaan. Kysyn edelleen, mitä sinä olet tehnyt vähentääksesi vääryyttä ja lisätäksesi oikeudenmukaisuutta globaalilla tasolla? Kuinka monen ihmisen sielun olet tuonut valoon?

[/quote]

Kuinka monen sielun SINÄ olet tuonut valoon? :D Aivan käsittämättömän egoistisia nämä sinun tekstisi. Yksikään oikeasti asioita oivaltanut, henkinen ihminen ei tuollaista soopaa suoltaisi.

[/quote]

Näin! Täsmälleen oikea kysymys :D

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:52"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 01:34"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 01:16"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:46"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:26"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:02"]

[quote author="Vierailija" time="31.01.2015 klo 20:51"]

No. Sinähän et todellisuudessa tiedä mitä menetät. On ihan ok olla haluamatta lapsia. Mutta ihme juttu on se, että sulla on tarve tulla  tänne avautumaan. Se saa epäilemään, ettet ole sinut asian kanssa tai sulla on muita selvittämättömiä asioita elämässäsi. On aivan turhaa ruveta sun kanssasi jankuttamaan, kun ajatuksesi vanhemmuudesta perustuvat omaan mielikuvitukseen. Mulla on lapsia ja elän vanhemmuutta joka päivä. Täysin eri lähtökohdat siis arvoida "onnekkuutta".  Lapsissa on paljon sellaista "hiljaista" hyvää mitä on vaikea pukea edes sanoiksi. Mulla on mielekäs työ ja arvostan omaa elämääni ja omaa aikaa, ne ovat mulle tärkeitä. Mutta mikään ei voita elämässä sitä mielekkyyttä mitä tuo se, että saa nähdä lasten kasvun, kuinka he pienistöä avuttomista toukista kasvavat omaa elämäänsä haltuun ottaviksi nuoriksi. Omien lasten kanssa olen saanut myös elää uudestaan omaa lapsuuttani ja nuoruuttani, ja nähdä, ettei lasten tarvitse kärsiä samoista asioista kuin mun joskus. SE on ollut hyvin puhdistavaa. Lapsissa jatkuu seuraaviin sukupolviin jotain siitä mitä mäkin kerran olin, paisti geeneissä, myös arvoissa, ajatuksissa, perinteissä. SE on huikea ajatus, olla osa historiaa ja sukupolvien ketjua. Olen joka päivä kiitollinen lapsistani, elämäni olisi paljon itsekkäämpää ja köyhempää ilman heitä. Lapset kasvattavat vanhempiaan enemmän kuin vanhemat lapsiaan. Ehkäpä olen heidän myötään hiukan parempi ihminen kuin olisin ilman heitä. Ei mullakaan koskaan ollut mitään vauvakuumetta. Vauva-aika on todella lyhyt vaihe ihmisen elämässä. Kysymyksessä on ihmiseksi kasvaminen. Raha saati sen menetys ei ole käynyt mielessä koskaan. Elämän arvo on ihan eri sfääreissä kuin rahan. Mulla on olo, etytä kaiken minkä sijoitan lapsiini niissä euroissa, tulee mun elämääni moninkertaisena elämisen mielekkyytenä ja onnena takaisin. Tuntuu kuules ap hiukan surulliselta että sä haluat tänne tulla kertomaan kuinka onnekas olet kun sulla ei ole mitään käsitystä kaikesta tästä.

[/quote]

Joillakin meistä on ns suurempi tehtävä elämässään. Kutsumus muuttaa maailmaa, vähentää kärsimystä maailmassa, auttaa toisia syvemmällä tasolla. Tämä on monesti paljon syvempi ja suurempi kutsumus kuin lasten teko, johon pystyvät lähes kaikki. Sinäkään et tiedä mitä todellisuudessa menetät, kun et ole muuttamassa maailmaa ja auttamassa toisia syvemmällä tasolla ;)

[/quote]

Mistä sinä mun syvemmät tasot tiedän. Tää on kyllä senpäiväinen ilkeily-ja vähättelypalsta. Lasten kasvattaminen on kyllä yksi syvällisimmistä, haasteellisimmista ja merkittävimmistä tehtävistä. mitä olla voi. Laset ja se miten heidät kasvatetaan on yhtä kuin tulevaisuus. Olet oikeassa, synnyttämään pystyvät useimmat naiset. Se ei kuitenkaan ole ollenkaan sama asia kuin lasten kasvattaminen. Ei ihan turha lienen sekään kommentti että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Eli yhteisöllistä hommaa parhaimmillaan. ja vaikka tää nyt on ihan turhanaikaista ja provosoinee vain lisää, niin mulla sattuu olemaan hyvinkin syvällinen kutsumusammatti. Jonka suurimpana motivaationa on auttaa ihmisiä, ihan sillä syvemmällä tasolla. Että sikäli olen hyvin onnekas, että saan tehdä mielekästä kutsumustyötä, että kasvattaa lapsia. Olen siitä kiitollinen. Eikä sen pitäisi olla kenenltäkään pois. Ei edes heiltä jotka ovat valinneet lapsettomuuden. Kaikkea hyvää sullekin.

[/quote]

Kertoo kyllä aika paljon jos susta kaikkein syvätasoisinta voi olla lasten kasvattaminen :D :D Sori, mutta joillakin se elämä on ihan oikeasti syvällistä, ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, hiljennytään ja kuunnellaan mitä maailma sanoo, autetaan kärsiviä, muutetaan maailmaa paremmaksi. Mitä sinä olet viime aikoina tehnyt sen eteen että maaimassa olisi vähemmän kärsimystä ja enemmän oikeudenmaisuutta? Vaihtanut sen nico-petteris vaipan? :D

[/quote]

No kerros nyt mikä tää elämää suurempi syvätasosi pitää sisällään? Ilmeisesti luetun ymmärtämisesi ei ole ihan huipussaan. Paitsi että lasten kasvattaminen on kyllä hyvinkin syvällistä jos sen ottaa tosissaan (sullahan on mitä ilmeisimmin runsaasti tuota kasvatuskokemusta), kerroin että minulla on ammatti missä saan tehdä töitä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Mistä kumpuaa tuo tarpeesi vähätellä ja halveksua? Vaikea kuvitella että tuollaisella asenteella kovinkaan paljon tuodaan maailmaan oikeudenmukaisuutta tai vähennetään kärsimystä. Suoraan sanottuna vaikutat ihan vaan kusipäiseltä pätemisentarpeiselta ääliöltä.. Sellaisethan ovat tunnetusti pelastaneet maailman. Ja varsinkin erityisen syvätasoisesti.

[/quote]

Sori, mutta edelleenkään lasten kasvatus ei ole sitä syvällistä hommaa, sillä tasolla kuin minä tarkoitan. Kärsimyksen vähentäminen maailmassa globaalisti ja oikeudenmukaiset teot ja ihmisten elämien muuttaminen syvemmällä tasolla on sitä. Se, että sinä olet tyytynyt tuohon elämään mitä elät, on ok, mutta suurempia henkisiä nautintoja on se, kun tajuaa miten me kaikki olemmakaan lopulta samaa olemusta ja miten muiden kärsimyksen vähentäminen vähentää omaa kärsimystä ja kuinka maailma muuttuu kun sitä muutetaan. Kysyn edelleen, mitä sinä olet tehnyt vähentääksesi vääryyttä ja lisätäksesi oikeudenmukaisuutta globaalilla tasolla? Kuinka monen ihmisen sielun olet tuonut valoon?

[/quote]

Kuinka monen sielun SINÄ olet tuonut valoon? :D Aivan käsittämättömän egoistisia nämä sinun tekstisi. Yksikään oikeasti asioita oivaltanut, henkinen ihminen ei tuollaista soopaa suoltaisi.

[/quote]

Kyse ei ole mistään egoismista, vaan sen faktan esiin tuomisesta, että ihmsille on erilaisia polkuja ja erilaisia kutsumuksia. Se, että joillekin on kutsumuksena alemman tason tehtävät, ei tarkoita, että kaikki saisivat onnen niistä.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:53"]Voisitteko mennä muualle riitelemään? Tuo ei liity enää mitenkään aiheeseen.

Sori ilon pilaaminen. -ap
[/quote]
Eikös tuossa ole oikea Velojen Vela kertomassa totuutta?

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:17"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:03"]

Miten se lapsen synnyttäminen ja kasvattaminen estää asioiden syvällisen tajuamisen ja henkisen kasvun? Eikö kaikki ihmiset kasva myös henkisesti koko elämänsä ajan, oli lapsia tai ei? Olen minä edelleen oma itseni, en pelkästään äiti ja olen kiinnostunut muustakin kuin vaipanvaihdosta. Mulle on ihan sama haluaako joku muu lapsia vai ei, huolehdin omista asioistani.

[/quote]

Kyllä se yleensä estää. Henkinen tie on pitkä. Luuletko että esim munkeilla on lapsia? Ei ole, koska maalliset asiat häiritsevät heidän henkistä kehitystään. silloin kun on täysipäiväinen kutsumus muualla, ei lasten hoito siihen enää sovi. Lasten kanssa voi toki harjoittaa maallikkosyvällisyyttä. Mutta ei siinä pääse ikinä sille tasolle mille pääsee, kun on kutsumuksen kanssa symbioosissa 24/7... :)

[/quote]

Asia on kyllä täysin päinvastoin. Lasten kautta oppii ja ymmärtää elämää, ihmisiä ja maailmaa ihan eri tavalla kun lapsettomana. Miten iso osa ihmisyydestä jääkään kokematta ja oppimatta jos ei saa omia lapsia. Lasten kasvatuksestakin saa äärimmäisen syvällistä hommaa jos siihen haluaa kunnolla perehtyä.

[/quote]

Et ymmärrä mitä tarkoitan. Yritän vielä selittää. Ei voi hoitaa kahta pääasiallista kutsumusta yhtä aikaa. Silloin kun ihmsillä on ns henkinen tavoite elämässään, se vie kaiken ajan. Silloin ei ole aikaa vastata lapsen kysymyksiin, hoitaa häntä, ruokkia häntä. Lapsi rajoittaa elämää niin paljon, että korkeamman tason henkisyys ja kärsimyksen vähentäminen globaalilla tasolla ei onnistu lapsen kanssa. Ei yksinkertaisesti ole aikaa hoitaa sitä lasta kun auttaa esimerkiksi orjuudesta pelastettuja ihmisiä, harjoittaa myötätuntoa elollisia kohtaan, kuuntelee mitä maailmalla on sanottavana.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:52"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 01:34"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 01:16"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:46"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:26"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:02"]

[quote author="Vierailija" time="31.01.2015 klo 20:51"]

No. Sinähän et todellisuudessa tiedä mitä menetät. On ihan ok olla haluamatta lapsia. Mutta ihme juttu on se, että sulla on tarve tulla  tänne avautumaan. Se saa epäilemään, ettet ole sinut asian kanssa tai sulla on muita selvittämättömiä asioita elämässäsi. On aivan turhaa ruveta sun kanssasi jankuttamaan, kun ajatuksesi vanhemmuudesta perustuvat omaan mielikuvitukseen. Mulla on lapsia ja elän vanhemmuutta joka päivä. Täysin eri lähtökohdat siis arvoida "onnekkuutta".  Lapsissa on paljon sellaista "hiljaista" hyvää mitä on vaikea pukea edes sanoiksi. Mulla on mielekäs työ ja arvostan omaa elämääni ja omaa aikaa, ne ovat mulle tärkeitä. Mutta mikään ei voita elämässä sitä mielekkyyttä mitä tuo se, että saa nähdä lasten kasvun, kuinka he pienistöä avuttomista toukista kasvavat omaa elämäänsä haltuun ottaviksi nuoriksi. Omien lasten kanssa olen saanut myös elää uudestaan omaa lapsuuttani ja nuoruuttani, ja nähdä, ettei lasten tarvitse kärsiä samoista asioista kuin mun joskus. SE on ollut hyvin puhdistavaa. Lapsissa jatkuu seuraaviin sukupolviin jotain siitä mitä mäkin kerran olin, paisti geeneissä, myös arvoissa, ajatuksissa, perinteissä. SE on huikea ajatus, olla osa historiaa ja sukupolvien ketjua. Olen joka päivä kiitollinen lapsistani, elämäni olisi paljon itsekkäämpää ja köyhempää ilman heitä. Lapset kasvattavat vanhempiaan enemmän kuin vanhemat lapsiaan. Ehkäpä olen heidän myötään hiukan parempi ihminen kuin olisin ilman heitä. Ei mullakaan koskaan ollut mitään vauvakuumetta. Vauva-aika on todella lyhyt vaihe ihmisen elämässä. Kysymyksessä on ihmiseksi kasvaminen. Raha saati sen menetys ei ole käynyt mielessä koskaan. Elämän arvo on ihan eri sfääreissä kuin rahan. Mulla on olo, etytä kaiken minkä sijoitan lapsiini niissä euroissa, tulee mun elämääni moninkertaisena elämisen mielekkyytenä ja onnena takaisin. Tuntuu kuules ap hiukan surulliselta että sä haluat tänne tulla kertomaan kuinka onnekas olet kun sulla ei ole mitään käsitystä kaikesta tästä.

[/quote]

Joillakin meistä on ns suurempi tehtävä elämässään. Kutsumus muuttaa maailmaa, vähentää kärsimystä maailmassa, auttaa toisia syvemmällä tasolla. Tämä on monesti paljon syvempi ja suurempi kutsumus kuin lasten teko, johon pystyvät lähes kaikki. Sinäkään et tiedä mitä todellisuudessa menetät, kun et ole muuttamassa maailmaa ja auttamassa toisia syvemmällä tasolla ;)

[/quote]

Mistä sinä mun syvemmät tasot tiedän. Tää on kyllä senpäiväinen ilkeily-ja vähättelypalsta. Lasten kasvattaminen on kyllä yksi syvällisimmistä, haasteellisimmista ja merkittävimmistä tehtävistä. mitä olla voi. Laset ja se miten heidät kasvatetaan on yhtä kuin tulevaisuus. Olet oikeassa, synnyttämään pystyvät useimmat naiset. Se ei kuitenkaan ole ollenkaan sama asia kuin lasten kasvattaminen. Ei ihan turha lienen sekään kommentti että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Eli yhteisöllistä hommaa parhaimmillaan. ja vaikka tää nyt on ihan turhanaikaista ja provosoinee vain lisää, niin mulla sattuu olemaan hyvinkin syvällinen kutsumusammatti. Jonka suurimpana motivaationa on auttaa ihmisiä, ihan sillä syvemmällä tasolla. Että sikäli olen hyvin onnekas, että saan tehdä mielekästä kutsumustyötä, että kasvattaa lapsia. Olen siitä kiitollinen. Eikä sen pitäisi olla kenenltäkään pois. Ei edes heiltä jotka ovat valinneet lapsettomuuden. Kaikkea hyvää sullekin.

[/quote]

Kertoo kyllä aika paljon jos susta kaikkein syvätasoisinta voi olla lasten kasvattaminen :D :D Sori, mutta joillakin se elämä on ihan oikeasti syvällistä, ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, hiljennytään ja kuunnellaan mitä maailma sanoo, autetaan kärsiviä, muutetaan maailmaa paremmaksi. Mitä sinä olet viime aikoina tehnyt sen eteen että maaimassa olisi vähemmän kärsimystä ja enemmän oikeudenmaisuutta? Vaihtanut sen nico-petteris vaipan? :D

[/quote]

No kerros nyt mikä tää elämää suurempi syvätasosi pitää sisällään? Ilmeisesti luetun ymmärtämisesi ei ole ihan huipussaan. Paitsi että lasten kasvattaminen on kyllä hyvinkin syvällistä jos sen ottaa tosissaan (sullahan on mitä ilmeisimmin runsaasti tuota kasvatuskokemusta), kerroin että minulla on ammatti missä saan tehdä töitä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Mistä kumpuaa tuo tarpeesi vähätellä ja halveksua? Vaikea kuvitella että tuollaisella asenteella kovinkaan paljon tuodaan maailmaan oikeudenmukaisuutta tai vähennetään kärsimystä. Suoraan sanottuna vaikutat ihan vaan kusipäiseltä pätemisentarpeiselta ääliöltä.. Sellaisethan ovat tunnetusti pelastaneet maailman. Ja varsinkin erityisen syvätasoisesti.

[/quote]

Sori, mutta edelleenkään lasten kasvatus ei ole sitä syvällistä hommaa, sillä tasolla kuin minä tarkoitan. Kärsimyksen vähentäminen maailmassa globaalisti ja oikeudenmukaiset teot ja ihmisten elämien muuttaminen syvemmällä tasolla on sitä. Se, että sinä olet tyytynyt tuohon elämään mitä elät, on ok, mutta suurempia henkisiä nautintoja on se, kun tajuaa miten me kaikki olemmakaan lopulta samaa olemusta ja miten muiden kärsimyksen vähentäminen vähentää omaa kärsimystä ja kuinka maailma muuttuu kun sitä muutetaan. Kysyn edelleen, mitä sinä olet tehnyt vähentääksesi vääryyttä ja lisätäksesi oikeudenmukaisuutta globaalilla tasolla? Kuinka monen ihmisen sielun olet tuonut valoon?

[/quote]

Kuinka monen sielun SINÄ olet tuonut valoon? :D Aivan käsittämättömän egoistisia nämä sinun tekstisi. Yksikään oikeasti asioita oivaltanut, henkinen ihminen ei tuollaista soopaa suoltaisi.

[/quote]

Toivon, että muutaman. Tämä on koko elämän kestävä prosessi.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:40"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:34"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:28"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:21"] [quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:17"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:03"] Miten se lapsen synnyttäminen ja kasvattaminen estää asioiden syvällisen tajuamisen ja henkisen kasvun? Eikö kaikki ihmiset kasva myös henkisesti koko elämänsä ajan, oli lapsia tai ei? Olen minä edelleen oma itseni, en pelkästään äiti ja olen kiinnostunut muustakin kuin vaipanvaihdosta. Mulle on ihan sama haluaako joku muu lapsia vai ei, huolehdin omista asioistani. [/quote]   Kyllä se yleensä estää. Henkinen tie on pitkä. Luuletko että esim munkeilla on lapsia? Ei ole, koska maalliset asiat häiritsevät heidän henkistä kehitystään. silloin kun on täysipäiväinen kutsumus muualla, ei lasten hoito siihen enää sovi. Lasten kanssa voi toki harjoittaa maallikkosyvällisyyttä. Mutta ei siinä pääse ikinä sille tasolle mille pääsee, kun on kutsumuksen kanssa symbioosissa 24/7... :) [/quote] Eli sä olet itse vetäytymässä sisareksi nunnaluostariin? Eiköhän tää ketju ollut tässä [/quote]   En, annoin esimerkin jota et ilmeisesti tajunnut. Kun on sillä hartaudella mukana syvällisyydessä ja maailmanparantamisessa kuin munkit henkisyydessään, ei ole mahdollisuutta enää hoitaa lapsia siinä sivussa. Se on täysi mahdottomuus. [/quote] Ja velatko ovat munkkeihin verrattavissa? Kas kummaa, miten niillä riittää mihinkään henkiseen kehittymiseen aikaa kun koko aika menee uraputkessa, koiranäyttelyissä, baareissa, matkoilla tai vaikka putsinnypläyskerhossa? Eihän tuossa jää aikaa mietiskelyyn millään.

[/quote]

En sanonutkaan, että kaikki velat ovat valinneet henkisen tien. Osa veloista voi saada nautintoa alemman tason asioista, esim juuri koiraharrastuksesta kuten monet äidit saavat nautintoa lastenkasvattamisesta. Kuitenkin joillakin lapsien teko ei tule kyseeseen sen takia, että hänen elämässään  on korkeampi kutsumus. Lapsiin yms ei vain yksinkertaisesti ole aikaa. Jos henkilö on niin kiinni toisten ihmisten kärsimyksen vähentämisessä ettei aikaa jää muulle ja lapsen kasvatus ei ole osa kutsumusta, niin silloin ei todellakaan kannata hankkia lapsia. Tälläisen ihmisen nautinto tulee korkaemmasta hyvästä ja oman kutsumuksensa toteuttamisesta.

[/quote]

Huomaatko että sun korkeampi kutsumuksesi ei toteudu munkkkiluostarissa, vaan jankuttamalla omaa oikeassa olemistasi vauva-lehti-nimisellä nettipalstalla? Täältä on aika pitkä matka sinne munkkiaskeesiin. Ehkä sun kannattais tosissaan hakeutua johonkin luostariin, siellä saattaisit tosiaan oppia ihan oikeaa pyyteettömyyttä, nöyryyttä, toisten palvelemista. Lisäksi kannattaisi hakeutua terapiaan. Se kuinka jaat ihmiset ylempi-ja alempiarvoisiin sekä väheksyt lasten ja heidän kasvattamisensa arvoa kertovat siitä, että sulla ion vähän rankemmanpuoleisia psyyken ongelmia. Tässä ketjussakaan ylivertaine auttamishalusi ei ilmene mitenkään, päinvastoin. Tämä palsta toimii joskus erinomaisena auttamiskanavana, mutta silloin on aina poikkeuksetta kysymys vertaistuesta ja myötätunnosta. Tiedätkö, että ihminen ei oikein voi auttaa toista ihmistä ihan oikeasti muuta kuin sillä tiellä minkä on itse kulkenut? No, toki sekin auttaa että afrikkaan lähtee rakentamaan kaivoja ja hoitamaan orpoja aids-lapsia jne, mutta silloinkin ihmisten kohtaamisessa on kyse siitä, kuinka paljon on itse läpikäynyt. Ja kuinka suureen myötätuntoon kykenee. Sen opettelu kannattaa aloittaa lähipiiristä.

[/quote]

Huomaan, että et ole ymmärtänyt tekstejäni. Ei se haittaa. Yritän vielä. Jos luet oikein tarkasti, huomaat, etten ole ketään ihmisiä sanonut alempitasoiseksi vaan pelkästään tavoitteita. Ei kaikille tule kutsumusta ns korkempaan tavoitteeseen. Tämä on tietenkin surullista ja korkemman tason saavuttaneiden pitäisikin yrittää kaikin puolin tuoda myös muita korkemmalle tasolle. Tämä on vaikeaa, sillä alemmalla tasolla toimijat ovat usein kiireisinä ns arkielämästä, juurikin niistä lapsista joiden takia ei ole aikaa keskittyä elämän tärkeimpiin kysymyksiin ja kuulla, mitä maailma haluaa juuri sinulta. Mielen pitäisi olla valmis ottamaan haaste vastaan.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:54"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:40"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:34"] [quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:28"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:21"] [quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:17"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:03"] Miten se lapsen synnyttäminen ja kasvattaminen estää asioiden syvällisen tajuamisen ja henkisen kasvun? Eikö kaikki ihmiset kasva myös henkisesti koko elämänsä ajan, oli lapsia tai ei? Olen minä edelleen oma itseni, en pelkästään äiti ja olen kiinnostunut muustakin kuin vaipanvaihdosta. Mulle on ihan sama haluaako joku muu lapsia vai ei, huolehdin omista asioistani. [/quote]   Kyllä se yleensä estää. Henkinen tie on pitkä. Luuletko että esim munkeilla on lapsia? Ei ole, koska maalliset asiat häiritsevät heidän henkistä kehitystään. silloin kun on täysipäiväinen kutsumus muualla, ei lasten hoito siihen enää sovi. Lasten kanssa voi toki harjoittaa maallikkosyvällisyyttä. Mutta ei siinä pääse ikinä sille tasolle mille pääsee, kun on kutsumuksen kanssa symbioosissa 24/7... :) [/quote] Eli sä olet itse vetäytymässä sisareksi nunnaluostariin? Eiköhän tää ketju ollut tässä [/quote]   En, annoin esimerkin jota et ilmeisesti tajunnut. Kun on sillä hartaudella mukana syvällisyydessä ja maailmanparantamisessa kuin munkit henkisyydessään, ei ole mahdollisuutta enää hoitaa lapsia siinä sivussa. Se on täysi mahdottomuus. [/quote] Ja velatko ovat munkkeihin verrattavissa? Kas kummaa, miten niillä riittää mihinkään henkiseen kehittymiseen aikaa kun koko aika menee uraputkessa, koiranäyttelyissä, baareissa, matkoilla tai vaikka putsinnypläyskerhossa? Eihän tuossa jää aikaa mietiskelyyn millään. [/quote]   En sanonutkaan, että kaikki velat ovat valinneet henkisen tien. Osa veloista voi saada nautintoa alemman tason asioista, esim juuri koiraharrastuksesta kuten monet äidit saavat nautintoa lastenkasvattamisesta. Kuitenkin joillakin lapsien teko ei tule kyseeseen sen takia, että hänen elämässään  on korkeampi kutsumus. Lapsiin yms ei vain yksinkertaisesti ole aikaa. Jos henkilö on niin kiinni toisten ihmisten kärsimyksen vähentämisessä ettei aikaa jää muulle ja lapsen kasvatus ei ole osa kutsumusta, niin silloin ei todellakaan kannata hankkia lapsia. Tälläisen ihmisen nautinto tulee korkaemmasta hyvästä ja oman kutsumuksensa toteuttamisesta. [/quote] Menee niin överiksi kun uskotellaan että useakin tavisvela pyrkii kohti "korkeampaa hyvää" ja on käytännössä elossa oleva pyhimys sen takia ettei halua lapsia.

[/quote]

Älä ole kateellinen muiden osasta, vaan pyri itse samaan.

Mä en halua lapsia mutta en mä nyt hyvä ihme sen takia siitä iloitse että säästyy rahaa.ei itseasiassa ole käynnyt raha mielessäkään kun olen ajatellut asiaa.sen takia olen helpottunnut että tunnen itteni ja tiedän minkä laisen henkisen taakan lapset tois mulle tullessaan.mulla menis aika huolehtiessa ja murehtiessa että mitä jos kaikki ei mene hyvin.mitä jos ne sairastuu,joutuu onnettomuutee,niitä kiusataa,sota syttyy ym.ym.saati sitten että jotain tollasta oikeasti tapahtuis.ei kiitos!

[quote author="Vierailija" time="31.01.2015 klo 20:14"]

Sama mulla, kiitollinen olen, ettei lapsikuume vaivaa.

Pahinta olisi olla sellainen, joka haluaa lapsia väkisin, mutta ei kuitenkaan ole riittävän vahva ja sitkeä huolehtimaan niistä ja kustantamaan niiden elämän. Siinä sitten rimpuillaan surkeassa arjessa, köyhinä ja mielenterveys horjuen. 

[/quote]

Amen to that!!!

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 14:01"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:54"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:44"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:33"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 13:29"]

Mä taas olen onnekas kun halusin lapsia. Kauhistuttaa ajatellakin, että mulla ei olisi tätä lasta. Se antaa miljoona kertaa enemmän kuin ottaa. Elämä olisi merkityksettömämpää ja tyhjempää, todella paljon olisi jäänyt kokematta ja oppimatta ilman lasta. Mikään matkustelu, opiskelu, työssäkäynti ja harrastaminen ei ole mitään verrattuna omiin lapsiin. Sitä paitsi noita voi tehdä vallan hyvin vaikka olisikin lapsia. Säälittää lapsettomat, kyllä tämän ilon soisi kaikille.

[/quote]

Et ole vain saanut kutsumusta toisenlaiseen elämään. Älä hauku niitä, joilla on annettu raskaampi taakka.

[/quote]

Mikä raskaampi taakka? Miten nyt ole haukkunut?

Onneksi tuli kutsumus hankkia lapsia, se toisenlainen elämä ei olisi ollut yhtä antoisaa ja hyvää. Ne vuodet kun olin lapseton enkä halunnut lapsia olivat näin jälkeenpäin ajateltuna aika turhia ja merkityksettömiä. Toki yhtä sun toista koki silloinkin ja elämä tuntui mukavalta, mutta elämä on auennut ihan eri tavalla lasten jälkeen.

[/quote]

Mutta kai tajuat, että osalla on kutsumuksena erilainen tehtävä kuin äidin rooli? On paljon raskaampi taakka tuoda sieluja valoon, vähentää kärsimystä, lisätä oikeudenmukaisuutta kuin olla äiti omille lapsilleen.

[/quote]

Hahhah :D Lopeta jo. Sinä et taida tietää vanhemmuuden taakoista yhtään mitään, se on jo päivänselvää. Vanhemmuudessasi toteutuu parhaimmillaan kaikki mainitsemasi ja paljon muuta. Jokaisella saa olla mikä tahansa kutsumus, mutta sun kutsumuksesi näyttäytyy pelkästään maanisena tarpeena vähätellä muita. Toi sielujen valoon tuominen on kuule silkkaa hevonpaskaa. Narsistinen häiriö. Itsensä nostaminen muiden yläpuolelle. Toivottavasti sinäkin löydät joskus tien, jolla voit ihan oikeasti tulla onnelliseksi.

[/quote]

Yritän vielä selittää. Usein mieli kieltäytyy kohtaamasta totuutta ja alkaa pillkaamaan, voi olla kyse ihan oman egonkin puolustamisesta. Lapsen kanssa ei voi uhrautua maailman eteen niinkuin lapsettomana. Koska tietenkin lapsi on lapsellisen ihmisen päähuolenaihe, muut asiat jäävät kakkosiksi. Vai väitätkö että uhrauttuisit mieluumin muiden ihmisten sijasta kuin oman lapsesi? Ja jos vastasit, että et, niin olet tehnyt pointtini selväksi. Lapsi estää kokonaisvaltaisen uhrautumisen muiden puolesta.