Miksi ylipaino on niin yleistä ja onnistuneesti laihduttaneet harvassa?
Tilastot kertovat kaiken tarpeellisen. Mikä meitä lihottaa? Miksi laihduttamiseen ei ole keksitty todella toimivaa konstia vaikka luulisi että sen keksijä rikastuisi satumaisesti?
Ja joku tulee nyt sanomaan että pitää syödä vähemmän ja liikkua enemmän. Moni on tuota kokeillut ja epäonnistunut, eli se ei ole toimiva. Voi olla että vikaa on enemmän laihduttajassa kuin menetelmässä mutta fakta on se että ratkaisuksi ylipaino-ongelmaan siitä ei ole.
Kommentit (120)
Katsoin juuri Olet mitä syöt -jakson Sanna Ukkolasta. Sen perusteella vaikutti, että Ukkola eli dieettituotteilla, mutta ulkomuodossahan se ei näkynyt mitenkään, ainakaan siten kuin luulisi.
Ongelma aika monella on se, että eletään jatkuvasti laihduttaen tai milloin milläkin dieeteillä. Ratkaisu olisi syödä oikeaa ruokaa, jolloin jonkin ajan päästä ei olisi enää jatkuva nälkä joka saa tekemään huonoja valintoja. Lisäksi ihmisten käsitykset ruoasta ovat kummallisia, tyyliin "peruna lihottaa" tai "hiilarit on pahasta". Ei ole myöskään käsitystä, paljonko kaloreita suurimmassa osassa ruokia on, niitä arvioidaan alakanttiin ja toisaalta usein niissä kaloripitoisissa ruoissa ei ole paljon täyttävyyttä.
Yhtä hyvin voisi kysyä että miksi me ollaan niin hyviä lihomaan?
Koska me syömme yli kulutuksemme. Vääränlaista ruokaa liian paljon: esim yksi lihapiirakka vastaa useimman suomalaisen 1/4 osaa päivän energian saannista. :D
Ei lihomisessa tai laihtumisessa ole mitään ihmeellistä. Biologia määrittää meidän kropan ulkonäön ja painon. Vähemmän energiaa (kcal) kuin syöt ja avot! kuin taikaa laihdut.
Ylipaino lähtee, jos ylipainoinen haluaa sitä ja vain jos tunnistetaan syy miksi syö enemmän kuin kuluttaa ja onnistutaan korjaamaan tämä syy. Nämä syyt ovat moninaisia eivätkä läheskään aina yksilön itsensä syytä. Samasta syystä ylipainosta ei saa syyllistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kuvittelee että kun rääkkää itseään sen kuukauden pari ja onnistuu laihtumaan, voi sen jälkeen taas syödä pizzaa ja pullaa päivittäin kaksin käsin. Tai näin ainakin olen lähipiirini laihduttajista nähnyt.
"taas syödä pizzaa ja pullaa päivittäin kaksin käsin"
Niinkö kuvittelet, että kaikki lihavat syövät?
Jos olet todella ylipainoinen, niin tuskin sinä painoosi liikaa salaattia syömällä päädyit. Ruoan ei tarvitse olla juuri pizzaa/pullaa, mutta jotain missä on liikaa kaloreita. Dieetin jälkeen monet palkitsevat itsensä moskalla. Olen itsekin ollut ylipainoinen, tiedän kyllä miten terveet ihmiset keräävät kiloja.
Sinä tiedät vain miten itse kilosi keräsit, muiden kiloista et tiedä mitään.
-eri
Totta puhuen mua ei kiinnosta laihduttaa. Lihoin sairauden myötä. Riittää, että paino ei kasva.
Monella ei ole hajuakaan kuinka paljon kaloreita itsellä kuluu päivässä. Se naisille tuputettu suositus 2000/päivä on monelle ihan liikaa. Samoin moni ei tajua miten h-lvetisti kaloreita on ihan normaalissakin ruoassa. Eikä se 30 min koirankävelytys kuluta mitään tuhatta kaloria.
Koska me nukumme liian vähän, tämä tutkitusti lisää ylipainon riskiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kuvittelee että kun rääkkää itseään sen kuukauden pari ja onnistuu laihtumaan, voi sen jälkeen taas syödä pizzaa ja pullaa päivittäin kaksin käsin. Tai näin ainakin olen lähipiirini laihduttajista nähnyt.
"taas syödä pizzaa ja pullaa päivittäin kaksin käsin"
Niinkö kuvittelet, että kaikki lihavat syövät?
Jos olet todella ylipainoinen, niin tuskin sinä painoosi liikaa salaattia syömällä päädyit. Ruoan ei tarvitse olla juuri pizzaa/pullaa, mutta jotain missä on liikaa kaloreita. Dieetin jälkeen monet palkitsevat itsensä moskalla. Olen itsekin ollut ylipainoinen, tiedän kyllä miten terveet ihmiset keräävät kiloja.
Sinä tiedät vain miten itse kilosi keräsit, muiden kiloista et tiedä mitään.
-eri
No sinä olet varmaan sitten ahtanut johonkin päähän vähän reilummin hiekkaa, jos et kerran ole liikaa kaloreita vetänyt ruuan muodossa.
Muistaakseni meni niin, että rasvasolut lisääntyy ja suurenee mutta ne eivät sitten enää vähene, ne vain pienenevät.
Kerran itsensä lihomaan päästänyt on aina alttiimpi painonnousulle kuin aina hoikkana ollut ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Katsoin juuri Olet mitä syöt -jakson Sanna Ukkolasta. Sen perusteella vaikutti, että Ukkola eli dieettituotteilla, mutta ulkomuodossahan se ei näkynyt mitenkään, ainakaan siten kuin luulisi.
Ongelma aika monella on se, että eletään jatkuvasti laihduttaen tai milloin milläkin dieeteillä. Ratkaisu olisi syödä oikeaa ruokaa, jolloin jonkin ajan päästä ei olisi enää jatkuva nälkä joka saa tekemään huonoja valintoja. Lisäksi ihmisten käsitykset ruoasta ovat kummallisia, tyyliin "peruna lihottaa" tai "hiilarit on pahasta". Ei ole myöskään käsitystä, paljonko kaloreita suurimmassa osassa ruokia on, niitä arvioidaan alakanttiin ja toisaalta usein niissä kaloripitoisissa ruoissa ei ole paljon täyttävyyttä.
Suomessa monesti vaan vaikuttaa että hiilareita vedetään vähän joka välissä, vaikka se on tarpeen lähinnä urheilijoille. Ei niitä toki kokonaan kannata jättää pois, mutta leivän mussutuksen vähentäminen voisi olla hyvä alku. Siinä kun yleensä tulee muutakin huomaamatta kylkiäisenä.
Laihdutus ei ole projekti vaan loppuelämän kestävä muutos syömisessä ja liikunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Moni kuvittelee että kun rääkkää itseään sen kuukauden pari ja onnistuu laihtumaan, voi sen jälkeen taas syödä pizzaa ja pullaa päivittäin kaksin käsin. Tai näin ainakin olen lähipiirini laihduttajista nähnyt.
Niin, normaalipainoisen elämä on jatkuvaa kärvistelyä ja kieltäytymistä
BMI 38
Vierailija kirjoitti:
Katsoin juuri Olet mitä syöt -jakson Sanna Ukkolasta. Sen perusteella vaikutti, että Ukkola eli dieettituotteilla, mutta ulkomuodossahan se ei näkynyt mitenkään, ainakaan siten kuin luulisi.
Ongelma aika monella on se, että eletään jatkuvasti laihduttaen tai milloin milläkin dieeteillä. Ratkaisu olisi syödä oikeaa ruokaa, jolloin jonkin ajan päästä ei olisi enää jatkuva nälkä joka saa tekemään huonoja valintoja. Lisäksi ihmisten käsitykset ruoasta ovat kummallisia, tyyliin "peruna lihottaa" tai "hiilarit on pahasta". Ei ole myöskään käsitystä, paljonko kaloreita suurimmassa osassa ruokia on, niitä arvioidaan alakanttiin ja toisaalta usein niissä kaloripitoisissa ruoissa ei ole paljon täyttävyyttä.
Nykyään vaikuttaa paljon myös kiire. Monet vanhemmat ei vain jaksa tehdä itse ruokaa aina. Helpompaa mennä lasten kanssa mäkkäriin. Elämä on jotenkin nopeutunut hirveästi siitä ajasta kun minä olin lapsi 70-luvulla. Vaikka on tullut hirveästi lisää "elämää helpottavaa" teknologiaa, silti elämä on kiireisempää kuin koskaan. Kyllä silloin mun lapsuudessakin vanhemmat kävi töissä, ei ollut mikroaaltouunia eikä tiskikonetta, pyykkikone oli, mutta ei kuivuria. Me käytiin aina perheen kanssa keräämässä marjoja ja sieniä metsistä. Itse asiassa varhaisin lapsuusmuistoni on, kun lauleskelin takapenkillä ilman turvavyötä ja katselin auton takaosassa olevia täysiä puolukka-ämpäreitä :)
Kananmunat, juurekset ja marjat käytiin keräämässä sukulaisten maatiloilta ja maksettiin suoraan heille. Isä kävi kalastamassa ja metsästämässä. Hassua, että nykyään kaikki tulee valmiina kaupoista ja silti moni tuttuni ei tee kotiruokaa juuri ollenkaan. Kun ei oo kuulemma aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kuvittelee että kun rääkkää itseään sen kuukauden pari ja onnistuu laihtumaan, voi sen jälkeen taas syödä pizzaa ja pullaa päivittäin kaksin käsin. Tai näin ainakin olen lähipiirini laihduttajista nähnyt.
Niin, normaalipainoisen elämä on jatkuvaa kärvistelyä ja kieltäytymistä
BMI 38
Kun ruokailutottumukset muuttuvat, ei enää tee mieli vetää yhtä paljon turhaa sokeria/rasvaa (mikä on monelle se pahin lihottaja).
Yksi juttu on, että alkoholissa on yllättävän paljon kaloreita. 4 cl paukku tiukkaa viinaa = 100 kcal, vaikkei juomassa olisi häivääkään sokeria, makeat liemet on tietysti vielä pahempia. Tämän tajuaminen sai minut vähentämään syömisen lisäksi juomistakin aika radiaalisti, millä on toki muitakin positiivisia vaikutuksia.
En minä kokenut sitä kärsimyksenä. Jonkun aikaa toki meni totutellessa uuteen normaaliin.
N42, kaksi vuotta laihdutusta ja - 50 kg.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kuvittelee että kun rääkkää itseään sen kuukauden pari ja onnistuu laihtumaan, voi sen jälkeen taas syödä pizzaa ja pullaa päivittäin kaksin käsin. Tai näin ainakin olen lähipiirini laihduttajista nähnyt.
Niin, normaalipainoisen elämä on jatkuvaa kärvistelyä ja kieltäytymistä
BMI 38
Höpöhöpö.
Tänään oon vetänyt kaksi hampurilaista ja vihiksen, eilen otin alkoholia reilummin.
Normaali ruokavalio suht terveellinen ja nautin liikunnasta, en ole kokenut sen olevan kärvistelyä ja kieltäytymistä koska nautin siitä.
Niitä tapoja ja tottumuksia voi myös muuttaa. Varmasti laihdutus on inhottavaa jos sen kokee vain kärvistelynä.
Oletteko katsoneet Secret Eaters -nimistä ohjelmaa? Siinäkään ne ihmiset eivät muka tiedä, miten ihmeessä ovat onnistuneet lihomaan kymmeniä kiloja, kun hehän "syövät niin vähän ja terveellisesti". Kuitenkin sen viikon ajan kun heitä salakuvataan selviää, että ihan vahingossa tulee syötyä vähän sitä sun tätä, mutta heidän ruokapäiväkirjojensa mukaan nuo ihmiset eivät aina itse edes rekisteröi syöneensä jotain. Ja siltikin he arvioivat aivan alakanttiin paljonko kaloreita jopa heidän "terveellisissä" ruoissaan on.
Jos olet todella ylipainoinen, niin tuskin sinä painoosi liikaa salaattia syömällä päädyit. Ruoan ei tarvitse olla juuri pizzaa/pullaa, mutta jotain missä on liikaa kaloreita. Dieetin jälkeen monet palkitsevat itsensä moskalla. Olen itsekin ollut ylipainoinen, tiedän kyllä miten terveet ihmiset keräävät kiloja.