Miksi ylipaino on niin yleistä ja onnistuneesti laihduttaneet harvassa?

Vierailija kirjoitti:

"Ja joku tulee nyt sanomaan että pitää syödä vähemmän ja liikkua enemmän. Moni on tuota kokeillut ja epäonnistunut, eli se ei ole toimiva. Voi olla että vikaa on enemmän laihduttajassa kuin menetelmässä mutta fakta on se että ratkaisuksi ylipaino-ongelmaan siitä ei ole."

Miksi ihmeessä ei ole? Jos jatkuvasti syö vähemmän kuin kuluttaa, takuulla laihtuu. Että saa ne kilot myös pysymään pois, pitää (yllätys yllätys) syödä vain saman verran mitä kuluttaa. Se että tämä ei onnistu, ei johdu periaatteesta vaan siitä että ihmiset eivät pysty hillitsemään makean yms. himojaan eivätkä siedä pienintäkään nälkää.

Mulla on paino pysynyt samassa jo 20 vuotta, olen sairaaloisen ylipainoinen bmi:n mukaan ja syön joka päivä suklaata ja juon cokista niin paljon kuin huvittaa. Eli en edes yritä hillitä makeanhimoani. En liho, enkä laihdu, vain muutaman kilon liikkuu paino yleensä vuodenajan mukaan, korkeintaan kolme kiloa suuntaansa, se on tämän painoisella todella vakaa paino.

Siedän nälkää todella hyvin. Se ei ole koskaan ollut minulle mikään juttu, enemmän syömistäni ohjaa mieliteot. Jos ei ole just sitä mitä mun tekee mieli, en syö mitään. Koskaan en syö mitään mistä en tykkää.

Jos on lihonut, on ollut ylikaloreilla. Vaatii siis itsekuria, että edes lopettaa lihomisen. Vaatii paljon itsekuria, että laihtuminen alkaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se on addiktio. Samasta syystä juopot ja narkitkin retkahtaa.

Juopot ja narkit voivat kuitenkin lopettaa käytön kokonaan. Ihmisen pitää syödä. Ei voi vain lopettaa syömistä kokonaan. Se tekee tästä asiasta jopa vaikeampaa. Ruoka-addiktit kuitenkin saavat ihan tutkitusti normaalia enemmän mielihyvää siitä ruoasta. Ei voi vain mennä katkolle, että nyt ei syödä viikkoon ollenkaan. 

Lopettakaa tämä jargon. Tupakan polton lopettaminen on varmasti vaikeampaa kuin laihdutus, samoin alkoholismista toipuminen. Ihminen on luotu liikkumaan, eikä ole pakko syödä holtittomasti.

Olen lopettanut tupakoinnin sekä suonensisäisesten käytön, ja voin sanoa, että lasten leikkiä laihdutukseen verrattuna.

-se bmi 38,joka on 5 vuotta yrittänyt laihduttaa -

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin kun kävin kontti kirppiksellä ja siellä oli ihan valtavasti isojen vaatteita.

Xs kokoinen

Höpsis! Minä olen kokoa 54/56 ja hyvin, hyvin harvoin löydän kirppikseltä mitään vaatetta.

Olen ollut myös kirppiksellä töissä, kahdella eri, yhteensä 3 vuotta, ja sinne tulee eniten pieniä vaatteita s-l.

lihomisalttius on myös geeneissä. On tutkittu, että herkästi lihovien ihmisten esivanhemmat olivat kokeneet niin pahan nälänhädän, että se näkyy edelleen heidän jälkeläisissään: ne ihmiset selvisivät, joiden elimistö osasi tehokkaimmin muuntaa ylimääräisen ruoan rasvaksi.

Tämä siis vain ot:na. joskus kiinnostuin lihomisen syistä ja löysin tuollaisenkin tiedon. On niitä muitakin tekijöitä toki.

Jotenkin surullista miten helposti ihmiset ovat valmiina rnaulitsemaan lihavat. Voisi osoittaa enemmän inhimillisyyttä ja vaikka muistaa omia heikkouksia ja oman elämän vaikeita asioita, joita ei saa raiteilleen millään.

Minulle on aina ollut helppoa pysyä normaalipainossa, tosin olen ollut ylipainoinenkin lievästi, en koskaan ottanut siitä stressiä, koska tiesin syyn ja että tila korjaantuu itsestään. Samasta syystä en mene neuvomaan ylipainoisia, koska tiedostan, että olen tässä painoasiassa sillä tavalla epänormaali, että kehoni hakeutuu automaattisesti normaalipainoon, teinpä mitä tahansa. En myöskään kykene syömään yli tarpeeni: tulee välittömästi etova olo. Tänään söin yhden purkin luomuhernekeittoa, kolme palaa ruisleipää, kaksi kananmunaa ja ehkä ruokalusikallisen maustekurkkukuutioita - purkin pohjat. Ei tehnyt mieli enempää.

Vierailija kirjoitti:

Jos on lihonut, on ollut ylikaloreilla. Vaatii siis itsekuria, että edes lopettaa lihomisen. Vaatii paljon itsekuria, että laihtuminen alkaisi.

Ja se, että eri ihmiset kuluttaa eri määriä kaloreita. Toisilla imeytyy eri määriä ruuasta kaloreita ja kaikkea muutakin, siksi monilla on puutoksia.

Jos mietitään kultakaloja akvaariossa, niin nehän syövät itsensä hengiltä jos syöttää liikaa niin halkeavat kahtia.

Ei ihminen lopulta ole erilaisempi eliö.

Syöminen on elinehto ja syöminen tappaa.

Monet eliöt syövät elintilan loppuun autioittaen alueen ja siirtyvät seuraavalle.

Samalainen on ihminen eli kuluttaja.

Siksi laihduttaminen ei onnistu suurimmalta osalta.

Lienee samaa sairauden haaraa kuin erilaiset addiktiot.

Tarvitsee tukea ja lääketieteellistä apua onnistua, jos ei, niin on hyvät perimät ja saa olla onnellinen että voi  hallita itse omaa painoaan.

Suurin osa ei kykene siihen mitenkään missään olosuhteissa nykyisellä mittapuulla.

Oman tahdon uskonnon ja kristinuskon viimeiset rippeet voi siis lopettaa tähän, vaikka olisi ateisti.

Joillekin on helpompaa pysyminen ihannepainossa. Heidän näyttää olevan todella vaikea ymmärtää, että joillekin muille se on vaikeampaa.

Tätä pitää sitten hämmästellä aamusta iltaan joka päivä palstalla. Ihan kuin se siitä paranisi.

Ylipaino on niin yleistä siksi, että läskit eivät harrasta riittävästi liikuntaa ja syövät aivan liikaa sekä vääränlaista ravintoa. Kyse on siis laiskuudesta ja itsekurin puutteesta. Jotkin sairaudet aiheuttavat lihomista, mutta valtaosalla kyse ei ole siitä.

Vierailija kirjoitti:

lihomisalttius on myös geeneissä. On tutkittu, että herkästi lihovien ihmisten esivanhemmat olivat kokeneet niin pahan nälänhädän, että se näkyy edelleen heidän jälkeläisissään: ne ihmiset selvisivät, joiden elimistö osasi tehokkaimmin muuntaa ylimääräisen ruoan rasvaksi.

Tämä siis vain ot:na. joskus kiinnostuin lihomisen syistä ja löysin tuollaisenkin tiedon. On niitä muitakin tekijöitä toki.

Jotenkin surullista miten helposti ihmiset ovat valmiina rnaulitsemaan lihavat. Voisi osoittaa enemmän inhimillisyyttä ja vaikka muistaa omia heikkouksia ja oman elämän vaikeita asioita, joita ei saa raiteilleen millään.

Minulle on aina ollut helppoa pysyä normaalipainossa, tosin olen ollut ylipainoinenkin lievästi, en koskaan ottanut siitä stressiä, koska tiesin syyn ja että tila korjaantuu itsestään. Samasta syystä en mene neuvomaan ylipainoisia, koska tiedostan, että olen tässä painoasiassa sillä tavalla epänormaali, että kehoni hakeutuu automaattisesti normaalipainoon, teinpä mitä tahansa. En myöskään kykene syömään yli tarpeeni: tulee välittömästi etova olo. Tänään söin yhden purkin luomuhernekeittoa, kolme palaa ruisleipää, kaksi kananmunaa ja ehkä ruokalusikallisen maustekurkkukuutioita - purkin pohjat. Ei tehnyt mieli enempää.

Tuossa on aika paljon ruokaa, en minä voisi yksin syödä koko purkkia, sehän on tarkoitettu perheelle. Mutta minä voin syödä noiden tilalta suklaalevyn. Ruokaa syön hyvin vähän kerrallaan/päivässä. Suklaasta ei tule etovaa oloa, mutta jos syö ruokaa liikaa siitä tulee. Vihaan ähkyä oloa.

N/127kg

Vierailija kirjoitti:

Ylipaino on niin yleistä siksi, että läskit eivät harrasta riittävästi liikuntaa ja syövät aivan liikaa sekä vääränlaista ravintoa. Kyse on siis laiskuudesta ja itsekurin puutteesta. Jotkin sairaudet aiheuttavat lihomista, mutta valtaosalla kyse ei ole siitä.

Laiskuudesta ja itsekurin puutteesta johtuu myös työttömyys, köyhyys, alkoholismi ja masennus. Niskasta vaan kiinni itseä!

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ei enää jaksa laittaa ruokaa, vedetään roskaruokaa ja wolttimättöä ja kuvitellaan, että joku megarasvainen nepalilainen ja kiinalainen ravintolaruoka on terveellistä. Liikuntaa ei harrasteta edes arkiliikunnan muodossa. Pulla, karkit ja limsa maistuu arkenakin.

Tämä on muuten yksi iso juttu. Ne asiat jotka ennen olivat vain juhlissa niin nykyään on arkea. Siis nuo limsat ja pullat esimerkiksi.

Niitä on varmasti paljonkin jos olisi aikaa miettiä, mutta nyt ei ole koska kello on pian 23. Moikka.

Vuokrakämpässä asuminen, laiskuutta ja itsekurin puutetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska laihdutus on kärvistelyä. Kyllä sitä 2vkoa jaksaa, mutta kun olet 2 viikkoa nälässä ja paino pudonnut vain 2kg, niin ei enää pää kestä.

N35 bmi 38,5 vuotta yrittänyt laihduttaa

Tuolla ajattelutavalla minäkin laihduin - ja myös lihoin takaisin. Nyt 30kg tiputtanena vihdoin ymmärsin että nälässä ei saa olla koskaan vaan on syötävä. Mutta katsottava mitä sinne suuhunsa laittaa. Terveellisellä ruualla ja liikunnalla jokainen laihtuu! Painossa pysyminen on ehkä se haasteellisin mutta vihdoin onnistuin itse siinä.

Ja lisään vielä että 2kg kahdessa viikossa on just hyvä tiputustahti. Kilo per viikko niin hyvä tulee.

Laihdutin bmi 25:sta, niin mulle sopiva laihtumistahti oli 300-400g viikossa. Hidas laihdutus, ei nälkää.

Muutoksen pitää lähteä ensin ajattelusta, jotta tuloksista tulee pysyviä. Muutoksen pitää olla myös maltillinen ja perustua pitkään tähtäimeen, eikä lyhyessä ajassa tapahtuvaan isoon muutokseen. Pudotustahti voi olla esim 1kg kuukaudessa, tarkkailuväli vaikkapa kolme kuukautta.

Syö säännöllisesti, eli noudata ateriarytmiä:

Aamupala

Lounas

Välipala

Päivällinen

Iltapala

Kerran viikossa voi herkutella, syö kuitenkin herkkupäivänäkin ateriarytmin mukaisesti.

Syömisistä pois turhat hiilarit (kaikki missä on lisätty sokeria, esim limut, mehut jne)

Keskity siihen että saat proteiinia, hiilaria ja rasvaa sopivassa suhteessa. Syö siis ns. Kotiruokaa. Koita liikkua, kävelykin on liikkumista. Sen lisäksi että se saa aineenvaihduntaa toimimaan paremmin, sillä on myös positiivisia vaikutuksia henkiselle puolella.

Nälissään ei tuke olla, jos olet koko ajan nälkäinen, teet jotain väärin.

Jokainen voi laihtua, ihminen kuitenkin on kokonaisuus, eli kaikki vaikuttaa kaikkeen. Harva voi keskittyä vain laihtumiseen.  Sellainenkin seikka on olemassa (dabeteshoitajan kertomaa) jos esim olet joskus ollut 90kg, jokin sinussa alitajuisesti pyrkii siihen samaan, vaikka olisit laihtunut. Joku viisas varmaan osaa selittää tämän paremmin. Kuitenkin siis, laihtuminen on todella vaikeaa pysyvästi. Olen aina sanonut jokainen voi laihduttaa kerran jopa kaksi, mutta kuka jaksaa laihduttaa koko ikänsä? Varsinkin kun elämässä on sairauksia jotka estävät liikunnan jne.

Ne on ne kotona opitut tavat.

Älkää opettako lapsianne lohtusyöjiksi. Eli älkää palkitko suklaalla tms. vaikka ikävän lääkärikäynnin jälkeen jne.

Opettakaa syömään terveellisesti ja monipuolisesti. Liikkukaa. Liikunta voi olla ihan osa sitä arkea ilman suorittamista.

Jos nämä kaikki on ekat 20 vuotta ollu ihan viturallaan, niin vaikeahan se on suuntaa muuttaa. Joku onnistuu, usea ei.

Eli, ottakaa vastuu lapsienne elämästä jos omastanne ette enää pysty.

Olen itse laihtunut onnistuneesti 20 kiloa (95 kilosta 74 kiloon). Tässä meni mulla noin kaksi vuotta. Eli tosi hitaasti. 2021-2022 vuotena tarkoitus -10 kiloa. Urheilen päivittäin väh. tunnin, käyn joskus lenkillä ja en syö klo 4 jälkeen muuta kuin kevyttä (omena, satsuma).

Kuukaudessa laihdun suunnilleen 1-2 kiloa. Hitaasti mutta varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Muutoksen pitää lähteä ensin ajattelusta, jotta tuloksista tulee pysyviä. Muutoksen pitää olla myös maltillinen ja perustua pitkään tähtäimeen, eikä lyhyessä ajassa tapahtuvaan isoon muutokseen. Pudotustahti voi olla esim 1kg kuukaudessa, tarkkailuväli vaikkapa kolme kuukautta.

Syö säännöllisesti, eli noudata ateriarytmiä:

Aamupala

Lounas

Välipala

Päivällinen

Iltapala

Kerran viikossa voi herkutella, syö kuitenkin herkkupäivänäkin ateriarytmin mukaisesti.

Syömisistä pois turhat hiilarit (kaikki missä on lisätty sokeria, esim limut, mehut jne)

Keskity siihen että saat proteiinia, hiilaria ja rasvaa sopivassa suhteessa. Syö siis ns. Kotiruokaa. Koita liikkua, kävelykin on liikkumista. Sen lisäksi että se saa aineenvaihduntaa toimimaan paremmin, sillä on myös positiivisia vaikutuksia henkiselle puolella.

Nälissään ei tuke olla, jos olet koko ajan nälkäinen, teet jotain väärin.

Vika on ruuan sisällössä, jos on koko ajan nälkä. Eikä mikään pakko ole syödä viidesti päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutoksen pitää lähteä ensin ajattelusta, jotta tuloksista tulee pysyviä. Muutoksen pitää olla myös maltillinen ja perustua pitkään tähtäimeen, eikä lyhyessä ajassa tapahtuvaan isoon muutokseen. Pudotustahti voi olla esim 1kg kuukaudessa, tarkkailuväli vaikkapa kolme kuukautta.

Syö säännöllisesti, eli noudata ateriarytmiä:

Aamupala

Lounas

Välipala

Päivällinen

Iltapala

Kerran viikossa voi herkutella, syö kuitenkin herkkupäivänäkin ateriarytmin mukaisesti.

Syömisistä pois turhat hiilarit (kaikki missä on lisätty sokeria, esim limut, mehut jne)

Keskity siihen että saat proteiinia, hiilaria ja rasvaa sopivassa suhteessa. Syö siis ns. Kotiruokaa. Koita liikkua, kävelykin on liikkumista. Sen lisäksi että se saa aineenvaihduntaa toimimaan paremmin, sillä on myös positiivisia vaikutuksia henkiselle puolella.

Nälissään ei tuke olla, jos olet koko ajan nälkäinen, teet jotain väärin.

Vika on ruuan sisällössä, jos on koko ajan nälkä. Eikä mikään pakko ole syödä viidesti päivässä.

Eikä aterioilla tarvitse olla nimiä.