Lue keskustelun säännöt.
Sisäsyntyiset myöhästelijät - vastatkaa mulle.
29.01.2015 |
Minulla on kollega, jonka kanssa teemme yhdessä erilaisia asiakasprojekteja. Usein menemme hänen autollaan. Hän on aina myöhässä. Vaikka olisimme jo lähtkökohtaisesti myöhässä aikatauluista, hän alkaa vielä vaihtaa paitaa tai kenkiä asuun paremmin sopivaksi. Asiakkaat joutuvat odottamaan meitä. Joka kerta joudun/joudumme pyytämään anteeksi "Helsingin keskustan ruuhkaa". Minä haluaisin olla ajoissa, jotta voisin rauhassa laittaa läppärin datatykkiin eikä asiakastapaamisten aloittamiset menisi aina sellaiseksi kiireelliseksi sähläämiseksi. Mielestäni annamme itsestämme lepsun, huolimattoman, epäarvostavan ja epäluotettavan kuvan.
Olen puhunut asiasta kymmeniä kertoja kollegan kanssa. Hän on sitä mieltä, että ei tee sitä tahallaan, mutta aika vaan kuluu jonnekin eikä hahmota ajan kulumista. Hän ei koe, että asian suhteen on mitään ongelmaa. Hänen mielestään minä nipotan turhasta. Minua on kuitenkin ruvennut viimeaikoina suoraan sanottuna vituttamaan niin lujaa, että olen jo valmiiksi hänelle vihainen ja sitten se ärtymys tarttuu häneenkin ja asiakastapaamisissa on viileä tunnelma.
Miten teidät "sisäsyntyiset myöhästelijät" voisi saada ymmärtämään, että tuo käytöspiirre on todella haitallinen monella tavalla? Antakaa ohjeita, miten minun pitäisi tähän kollegaan pyrkiä vaikuttamaan? Vai pitääkö minun vaan alistua tähän ja alkaa esim. kulkea eri kulkuvälineellä ja mennä itse ajoissa? Tuntuu vaan niin tyhmältä sitten maksaa kahden auton pysäköinnit Hesan keskustassa. Automatkat on myös pystytty käyttämään yhteisen asiakastrategian luomiseen. Sekin aika pitäisi sitten löytää jostakin muualta.
Neuvoja kehiiin!
Kommentit (92)
Minä olen tuollainen ihminen. En tiedä miksi en tahdo joutua mihinkään ajoissa, vaikka tiedostan asian ja olen pohtinut sitä paljon. Lähtöni ovat aina hirveää hässäkkää, vaikka kuinka olen laittanut kaiken valmiiksi jo illalla ja vaikka mitään yllättävää ei ilmaannu. Ja hulluinta on se että jos kerrankin olisi hyvin aikaa, alan jotenkin tiedostamatta tehdä jotain ylimääräistä kuten vähän siivoilla tai järjestellä tavaroita ja sitten olenkin jo myöhässä.
Tiedän että tämä on uskomattoman ärsyttävää muille, se on sitä itsellenikin. Olen muutoin tosi säntillinen ja tarkka ihminen, mutta tällainen tohelo etenkin aamuisin liikkeellelähdön kanssa.
Olen miettinyt tätä ja näkisin että tällä taipumuksella on jotain tekemistä sen kanssa, että olen iltaihminen ja aamut ovat siten aina vähän hitaita, eikä herääminenkään ole koskaan mitenkään helppoa. Ehkä jopa perinnöllistä, koska isäni on ihan samanlainen. Tai opittua käyttäytymistä.. Toisaalta tämä voi olla joku vinksahtanut käsitys siitä, että ajoissa oleminen on sitä, että paikalla pitää olla juuri sovittuna aikana, eikä ennen sitä. Ja sittenhän sitä on helposti myöhässä, kun ei alitajuisesti halua olla etuajassa. Että asiaa on kyllä tullut pohdittua.
Olemme ratkaisseet tämän työkaverin kanssa sillä, että sovimme kohtaamiset 10-15min ennemmin kuin olisi oikeasti tarpeen, niin minäkin ehdin paikalla. Sanonkin usein että ollaan siinä varttia vaille kahdeksan, niin minäkin ehdin kahdeksaksi. :D Joo, typerää, tiedän, mutta olen ollut aina tämmöinen...
Sori kappalejakojen puuttuminen, kirjoitan mobiililla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:45"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:42"]Kun ei hahmota aikaa ei hahmota. Ei sille mitään voi. Älä anna sen enää vaihtaa vaatteita, en mä tiedä. Minusta voisit relata itsekin. 10 min sinne tai tänne. Tarjotkaa asiakkaille pulla-kahvit niin ne on tyytyväisiä. Ajan hahmottamattomuus on ihan oikea vika eikä se tosiaan parannu. Vähän sama kuin punavihersokeus tai vasenkätisyys. [/quote] Joo mutta sen voi korjata!!
[/quote]
Ei voi. Ei aspergerkaan lakkaa olemasta vaan sen takia, että sä käsket.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:49"][quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:42"]
Kun ei hahmota aikaa ei hahmota. Ei sille mitään voi. Älä anna sen enää vaihtaa vaatteita, en mä tiedä. Minusta voisit relata itsekin. 10 min sinne tai tänne. Tarjotkaa asiakkaille pulla-kahvit niin ne on tyytyväisiä.
Ajan hahmottamattomuus on ihan oikea vika eikä se tosiaan parannu. Vähän sama kuin punavihersokeus tai vasenkätisyys.
[/quote]
Ei pidä paikkaansa. Ihminen oppii katsomaan sitä kelloa jos on muuten normaaliälyinen. Etkö muka erota jos katsot kellotaulua että onko kello vaikka 9.45 vai 10.30?
[/quote]
Ei se noin mene. Et tiedä minkälaista se on kun aikaa ei hallitse.
Se karkaa kovalla vauhdilla.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:38"]
Mulla on sama ongelma, etten oikein hahmota ajan kulumista. Ensin aikaa on liikaa, sitten huomaan että on jo kiire. Mä en tiedä mikä aikuiseen auttaa: älä anna vaihtaa enää vaatteita?
[/quote]
Kun tämä kollega alkaa vaihtaa kenkiään, tai korujaan, tai huivejaan tai takkejaan, niin sanon aina, että "hei, toi on ihan hyvä, nyt mennään! Ollaan jo myöhässä." Mutta hän on kuin ei kuulisikaan. Hän ei noteeraa puheitani millään lailla, jatkaa vaan sitä mallaamista. Tai joskus hän alkaa vielä syödä puuroa tms. Koska ei voi lähteä, ellei ole syönyt aamupalaa. Matkustan siis usein itse julkisilla periferiasta hänen luokseen, josta jatkamme yhdessä matkaa asiakastapaamisiin hänen autollaan. Mulla ei ole autoa, joten joudun sitten menemään julkisilla, jos en mene hänen autollaan. Mulle julkisilla meno tarkoittaa jopa 1,5h aikaisemmin lähtemistä. Toivoisin niin hartaasti, että hän voisi parantaa tapansa, mutta taidan toivoa mahdottomia. Ehkä ainoa keino on sitten kärsiä nahoissaan ja mennä noilla julksilla ja suunnitella kaikki palaverit itse, koska kollega ei vaan piittaa.
ap
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:53"][quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:45"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:42"]Kun ei hahmota aikaa ei hahmota. Ei sille mitään voi. Älä anna sen enää vaihtaa vaatteita, en mä tiedä. Minusta voisit relata itsekin. 10 min sinne tai tänne. Tarjotkaa asiakkaille pulla-kahvit niin ne on tyytyväisiä. Ajan hahmottamattomuus on ihan oikea vika eikä se tosiaan parannu. Vähän sama kuin punavihersokeus tai vasenkätisyys. [/quote] Joo mutta sen voi korjata!!
[/quote]
Ei voi. Ei aspergerkaan lakkaa olemasta vaan sen takia, että sä käsket.
[/quote]
Assi on eri luokan juttu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:55"][quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:38"]
Mulla on sama ongelma, etten oikein hahmota ajan kulumista. Ensin aikaa on liikaa, sitten huomaan että on jo kiire. Mä en tiedä mikä aikuiseen auttaa: älä anna vaihtaa enää vaatteita?
[/quote]
Kun tämä kollega alkaa vaihtaa kenkiään, tai korujaan, tai huivejaan tai takkejaan, niin sanon aina, että "hei, toi on ihan hyvä, nyt mennään! Ollaan jo myöhässä." Mutta hän on kuin ei kuulisikaan. Hän ei noteeraa puheitani millään lailla, jatkaa vaan sitä mallaamista. Tai joskus hän alkaa vielä syödä puuroa tms. Koska ei voi lähteä, ellei ole syönyt aamupalaa. Matkustan siis usein itse julkisilla periferiasta hänen luokseen, josta jatkamme yhdessä matkaa asiakastapaamisiin hänen autollaan. Mulla ei ole autoa, joten joudun sitten menemään julkisilla, jos en mene hänen autollaan. Mulle julkisilla meno tarkoittaa jopa 1,5h aikaisemmin lähtemistä. Toivoisin niin hartaasti, että hän voisi parantaa tapansa, mutta taidan toivoa mahdottomia. Ehkä ainoa keino on sitten kärsiä nahoissaan ja mennä noilla julksilla ja suunnitella kaikki palaverit itse, koska kollega ei vaan piittaa.
ap
[/quote]
Opeta se kantapään kautta.
Varoita ensin ja sitten teet muutoksen.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:49"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:42"]
Kun ei hahmota aikaa ei hahmota. Ei sille mitään voi. Älä anna sen enää vaihtaa vaatteita, en mä tiedä. Minusta voisit relata itsekin. 10 min sinne tai tänne. Tarjotkaa asiakkaille pulla-kahvit niin ne on tyytyväisiä.
Ajan hahmottamattomuus on ihan oikea vika eikä se tosiaan parannu. Vähän sama kuin punavihersokeus tai vasenkätisyys.
[/quote]
Ei pidä paikkaansa. Ihminen oppii katsomaan sitä kelloa jos on muuten normaaliälyinen. Etkö muka erota jos katsot kellotaulua että onko kello vaikka 9.45 vai 10.30?
[/quote]
Joo mutta ei se mitään auta. Kuten ap sanoi, se on sisäsyntyistä. Toiset eivät osaa arvioida kuinka paljon aikaa tarvitsevat joihinkin asioihin. Jossain määrin sitä voi oppia ja oppiikin mutta kaikilla se ei sillai todella mene selkäytimeen ikinä vaan ihminen palaa siihen "omaan aikaansa" heti kun voi. Vähän sama kuin että iltavirkku ei ole parhaimmillaan aamuisin vaikka pakosti herää kun ei muutakaan voi mutta paras työteho on vasta myöhemmin päivällä. Ihmisten erilaisuus pitää vaan hyväksyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen tuollainen, koska nukun aina niin pitkään kuin voi. Kärsin pahoista uniongelmista, ja uni on minulle kultaakin arvokkaampaa. Sinuna menisin omalla autolla, kollegasi tuskin tulee muuttamaan tapojaan ennen kuin se varsinainen syy myöhästelyyn on korjattu.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:55"][quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:38"]
Mulla on sama ongelma, etten oikein hahmota ajan kulumista. Ensin aikaa on liikaa, sitten huomaan että on jo kiire. Mä en tiedä mikä aikuiseen auttaa: älä anna vaihtaa enää vaatteita?
[/quote]
Kun tämä kollega alkaa vaihtaa kenkiään, tai korujaan, tai huivejaan tai takkejaan, niin sanon aina, että "hei, toi on ihan hyvä, nyt mennään! Ollaan jo myöhässä." Mutta hän on kuin ei kuulisikaan. Hän ei noteeraa puheitani millään lailla, jatkaa vaan sitä mallaamista. Tai joskus hän alkaa vielä syödä puuroa tms. Koska ei voi lähteä, ellei ole syönyt aamupalaa. Matkustan siis usein itse julkisilla periferiasta hänen luokseen, josta jatkamme yhdessä matkaa asiakastapaamisiin hänen autollaan. Mulla ei ole autoa, joten joudun sitten menemään julkisilla, jos en mene hänen autollaan. Mulle julkisilla meno tarkoittaa jopa 1,5h aikaisemmin lähtemistä. Toivoisin niin hartaasti, että hän voisi parantaa tapansa, mutta taidan toivoa mahdottomia. Ehkä ainoa keino on sitten kärsiä nahoissaan ja mennä noilla julksilla ja suunnitella kaikki palaverit itse, koska kollega ei vaan piittaa.
ap
[/quote]
Entä jos sovit lähtöajan ja palaveriajan puolituntia aiemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos omalla kyydillä meneminen ei ole vaihtoehto eikä pomo voi puuttua asiaan, ilmoita kollegallesi tapaamisaika esim. tuntia todellista aikaisemmaksi, jos hän vaikka sitten olisi kerrankin ajoissa.
Te, jotka pidätte myöhästelyänne sisäsyntyisenä ja muiden pitäisi vain hyväksyä asia: päteekö tämä myös toisin päin? Onko teille OK, jos lapsenne lääkäriaika onkin 3 tuntia myöhässä, kun lääkäri on vähän boheemi? Tai tavintolassa odotatte pizzaa tunnin, koska kokilla on erilainen ajantaju? Sopiiko se, että seisotte räntäsateessa bussia odottamassa vaikka pyöreät pari tuntia, koska kuski ei ehtinyt syödä välipalaa, tukka oli huonosti ja piti vähän taukotilaakin järjestellä?
Voisivatko vieraat saapua häihinne vaikka tuollaiset 45min myöhässä, kun itse seisotte alttarilla odottamassa? Tykkäisittekö jonottaa kaupan tyhjällä kassalla vaikkapa 30 minuuttia, kun kassatäti jäi ajatuksiinsa mennessään punnitsemaan asiakkaan puolesta banaaneja? Hei relataan vaan vähän, kato!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ON OLEMASSA sisäsyntyinen ajanhahmottamisen ongelma. Mulla on sellainen. Jos olen tekemässä jotain, en mitenkään hahmota, että aika kuluu. Saatan hyvinkin upota hommaani enkä tajua, että on jo huominen.
Mutta kuulkaa, sille VOI myös tehdä jotain. Panee vaan kännykkään etukäteen hälyytyksen 10 min ennen kuin pitää lähteä ja uuden hälyytyksen sillle hetkelle kun pitää oikeasti lähteä. Näin voi laittautua valmiiksi ajoissa JA muistaa vielä lähteä sitten kun on valmiina. TÄmä tietysti edellyttää, että tajuaa, että myöhästelyllä ja toisten ajalla on väliä.
Aapeen kollegan suhteen en osaa neuvoa. EHkä hänen pitäisi vain tajuta asia muiden kannalta. Valitettavasti voi olla, että siihen auttaa vain se, että teidän asiakkaat lopulta antaa palautetta teidän johdolle ja tulee oikeita seurauksia. Valitettavasti niitä tulee teille molemmille.
Itse olen juuri näitä myöhästelijöitä. Lasten saannin jälkeen vielä pahentunut, kun on muitakin valmiiksi laitettavia ja mies täys uuno..
Itselläni on auttanut se että siirsin pääkelloa 5 minuuttia eteenpäin. Näin ollen alan kiirehtiä aikaisemmin ja sitten on se 5 lisäaikaa kumminkin "takataskuss" jolloin ei myöhästy esim bussista.
Ongelmia tuottaakin enemmän koko perheen lähdöt jonnekin. Kun on kaksi pientä lasta jotka pitäisi ruokkia, putsata sotkut lapsista, pukea siistit vaatteet, vessattaa/ vaihtaa vaippa. Niin ja ne ulkovaatteet.. Sitten kun on sopinut puoliksi hommat, eli toinen hoitaa toisen lapsen ja toinen toisen.. Nii. Sitten isännälle tulee samassa kauheasti muuta, tai menee seuraavaksi puolituntiseksi vessaan!
Yritä siinä sitten samaan aikatauluun hoitaa tuplasti hommat yksin.. Kun ei sitä toista lasta voi jättää hoitamatta odottamaan isäänsä.. Tällöin myöhästyminen venyy lisää... Tästä syystä siis ollaan aina joka paikasta myöhässä vähintään puolituntia.. Toki voin tehdä kaiken itse, mutta ei se kovin reilulta tunnu, kun muutenkin melkein koko arki itellä hoidettavana.. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset, joille ajoissa oleminen on tärkeää jättävät vaikka puuron syömättä tai korut laittamatta, kunhan ovat ajoissa. Heille joille muiden odotuttaminen ei ole mikään ongelma, peilaavat ja föönaavat ja nauttivat kunnon aamiaiset, koska eihän he muuten voi lähteä.
Itsekkyyttä se on, koska omat tarpeet laitetaan ensin. Ap:n tapauksessa, ap on ehtinyt tehdä kaiken ja saapua työkaverinsa luokse jopa. Siinä vaiheessa työkaveri sen sijaan miettii vielä vaatteitaan ja ruokailun aloittamista. Ehkä työkaverin kannattaisi laittaa jo sänkyyn mennessään työvaatteet päälle ja termospullo matkaevääksi. Selvisiköhän edes sillä tavalla ulos ajoissa?
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 10:12"]ON OLEMASSA sisäsyntyinen ajanhahmottamisen ongelma. Mulla on sellainen. Jos olen tekemässä jotain, en mitenkään hahmota, että aika kuluu. Saatan hyvinkin upota hommaani enkä tajua, että on jo huominen.
Mutta kuulkaa, sille VOI myös tehdä jotain. Panee vaan kännykkään etukäteen hälyytyksen 10 min ennen kuin pitää lähteä ja uuden hälyytyksen sillle hetkelle kun pitää oikeasti lähteä. Näin voi laittautua valmiiksi ajoissa JA muistaa vielä lähteä sitten kun on valmiina. TÄmä tietysti edellyttää, että tajuaa, että myöhästelyllä ja toisten ajalla on väliä.
Aapeen kollegan suhteen en osaa neuvoa. EHkä hänen pitäisi vain tajuta asia muiden kannalta. Valitettavasti voi olla, että siihen auttaa vain se, että teidän asiakkaat lopulta antaa palautetta teidän johdolle ja tulee oikeita seurauksia. Valitettavasti niitä tulee teille molemmille.
[/quote]
Juuri näin. Mun on vaikea arvioida kuinka kauan johonkin asiaan menee aikaa ja unohdun helposti puuhiini MUTTA olen ihan itse OPETELLUT toimimaan paremmin. Olen opetellut kuinka kauan mulla menee pukemiseen, meikkaamiseen yms, ja että vaikka aikaa tuntuisi olevan en tee MITÄÄN ylimääräistä ennen kuin olen lähtökunnossa - ja jos sen jälkeen teen, on känny hälyttämässä merkiksi että nyt pitää lopettaa (hääly + 5 min torkku). Laitan kaiken mahdollisen valmiiksi jo illalla, tai muutoin hyvissä ajoin (useampi tunti) ennen lähtöä.
Itsekään en enää stressaa lähdöistä niin paljon kuin ennen, silloin aina pelkäsin olevani myöhässä.
Mä olen juuri näitä myöhästelijöitä. Varsinkin talvisin. Ajattelen aina, että joku 5 minuuttia riittää mulle ulkovaatteiden pukemiseen. Todellisuudessa siihen menee 15 minuuttia. Sitten aina on joku yksi juttu häviksissä, kuten auton avain. Sitä haetaan 10 min ja lopulta se löytyy laukusta siitä taskusta, jonka olen tarkastanut jo monta kertaa. Tai just kun pitäisi lähteä, huomaan, että maito on jäänyt pöydälle. Alan sitä kiireessä laittamaan jääkaappiin ja seuraavassa hetkessä olen joko kaatanut sen maidon päälleni tai sitten tiputtanut eilisen lasagnen lattialle ja tomaattikastiketta on joka paikassa.
Mä en ymmärrä, miten aina onnistun säheltämään.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:42"]
Hmm.. Joo kokeile tota että menet itse ajoissa paikalle, ja jos olette ehtineet jo aloittaa palaverit asiakkaan kanssa, luulisi että muutaman kerran kun työkaveri tulee sinne myöhässä ja joutuu ottamaan selvää kesken kaiken missä mennään, ottaa opikseen. Tai otat asian esille esimehen ja työkaverin kanssa, että nyt strategia että ollaan paikalla 10 min ennen palaverin alkua ja asiakkaan tapaamista. Ja sitten tosiaan viet sen sinne ajoissa.
[/quote]
No, kun häntä ei haittaa yhtään, että tulee myöhässä. Hän tulee iloisena ja aina on sama selitys: "Nämä Helsingin ruuhkat on sitten mahdottomia ennustaa. Taas oli joku onnettomuus kehätiellä." Vaikka mitään onnettomuutta ei ollut ja liikenne sujui tavanomaisesti, aina sama selitys.
ap
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 10:06"]
Jos omalla kyydillä meneminen ei ole vaihtoehto eikä pomo voi puuttua asiaan, ilmoita kollegallesi tapaamisaika esim. tuntia todellista aikaisemmaksi, jos hän vaikka sitten olisi kerrankin ajoissa.
[/quote]
Tätä olen tehnytkin. Se toimii ajoittain, mutta välillä hän tietää itse tarkkaan, mikä aika on sovittu, sillä hän on mukana meileissä, joissa tapaamisista sovitaan.
ap
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 10:08"]
Te, jotka pidätte myöhästelyänne sisäsyntyisenä ja muiden pitäisi vain hyväksyä asia: päteekö tämä myös toisin päin? Onko teille OK, jos lapsenne lääkäriaika onkin 3 tuntia myöhässä, kun lääkäri on vähän boheemi? Tai tavintolassa odotatte pizzaa tunnin, koska kokilla on erilainen ajantaju? Sopiiko se, että seisotte räntäsateessa bussia odottamassa vaikka pyöreät pari tuntia, koska kuski ei ehtinyt syödä välipalaa, tukka oli huonosti ja piti vähän taukotilaakin järjestellä?
Voisivatko vieraat saapua häihinne vaikka tuollaiset 45min myöhässä, kun itse seisotte alttarilla odottamassa? Tykkäisittekö jonottaa kaupan tyhjällä kassalla vaikkapa 30 minuuttia, kun kassatäti jäi ajatuksiinsa mennessään punnitsemaan asiakkaan puolesta banaaneja? Hei relataan vaan vähän, kato!
[/quote]
No itseasiassa. Ei mua haittaa myöhässä oleva lääkäri koska silloin mulla on paremmin aikaa itselläni. Eikä haittaa myöhässä oleva kaverikaan koska silloin minäkin saan myöhästyä. Eikä haittaa myöhässä tulevat vieraatkaan koska minäkin saatan olla myöhässä. Enemmän mua haittaa etuajassa tulijat kuin myöhästelijät. Elämä sujuu paljon mukavammin ja joustavammin kun ei ole niin nipo kellonaikojen suhteen.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 09:42"]
Kun ei hahmota aikaa ei hahmota. Ei sille mitään voi. Älä anna sen enää vaihtaa vaatteita, en mä tiedä. Minusta voisit relata itsekin. 10 min sinne tai tänne. Tarjotkaa asiakkaille pulla-kahvit niin ne on tyytyväisiä.
Ajan hahmottamattomuus on ihan oikea vika eikä se tosiaan parannu. Vähän sama kuin punavihersokeus tai vasenkätisyys.
[/quote]
Ei pidä paikkaansa. Ihminen oppii katsomaan sitä kelloa jos on muuten normaaliälyinen. Etkö muka erota jos katsot kellotaulua että onko kello vaikka 9.45 vai 10.30?