Onko veljesi tai siskosi sulle perhettä vai sukua?
Kommentit (26)
Ovat perhettäni. Samoin kuin vanhempani , omat lapseni, puolisonsa ja lapsenlapseni, sekä mieheni
Niin kauan kuin asuin heidän kanssaan alaikäisenä perhettä.
Aikuisina olemme sukulaisia, joulla on kaikilla nyt oma perhe.
Perhettä, nyt kun on omia lapsia niin edelleen perhettä, laajennetua vain.
Vierailija kirjoitti:
Perhettä, nyt kun on omia lapsia niin edelleen perhettä, laajennetua vain.
Näin mäkin ajattelen. Sukua on sitten serkut, sedät, tädit , pikkuserkut jne.
Mutta Suomessa on tosi vahvana tää " perusperhe" käsitys joten sinällään on ihan selvä jo nyt, että isompi prosentti mieltää sisarukset suvukseen.
Sisarukset perhettä, mutta sisarusten lapset sukua.
Tuntuu hullulta että joku kutsuu "sukulaisiksi" perheenjäseniään.😯
Perhe on perhe, sukulaiset on sitten niitä sukulaisia, serkut, tädit. Mulle mummokin perhettä.
Uskomatonta että yli 10 % on katkaissut välinsä. Outoa sakkia.
Perhe käsitys lapsena koostuu siitä jonka kanssa eletään. Kun aikuistut ja olet vielä sinkku/parisuhteessa vain "olet". Kun saa lapsia, on ne sinun perheesi, silloin omat vanhempasi (ja sisarukset) ovat toki vanhemmat mutta sukulaisia. Erikseen sitten kaikki apila/sateenkaariperhet/adoptiot joissa vanhemmiksi kutsutaan ei synnyttäneitä/siittäneitä aikuisia lapsista huolehtivia.
Vierailija kirjoitti:
Perhe käsitys lapsena koostuu siitä jonka kanssa eletään. Kun aikuistut ja olet vielä sinkku/parisuhteessa vain "olet". Kun saa lapsia, on ne sinun perheesi, silloin omat vanhempasi (ja sisarukset) ovat toki vanhemmat mutta sukulaisia. Erikseen sitten kaikki apila/sateenkaariperhet/adoptiot joissa vanhemmiksi kutsutaan ei synnyttäneitä/siittäneitä aikuisia lapsista huolehtivia.
Kyllä minä pidän sisaruksiani perheenjäseninä, vaikka en ole koskaan asunut heidän kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hullulta että joku kutsuu "sukulaisiksi" perheenjäseniään.😯
Perhe on perhe, sukulaiset on sitten niitä sukulaisia, serkut, tädit. Mulle mummokin perhettä.
Ovathan sisaruksetkin sukulaisia, jos eivät ole adoptoituja.
Perhettä ovat veljet ja heidän lapsensa myös. Tosin kaikkien veljenlasten kanssa en ole yhtä paljon tekemisissä ja veljiäkin nään aika harvakseltaan.
En osaa sanoa. Olen 4-kymppinen ja jos kysytään perheestä, oletan että kysyjä haluaa tietää onko minulla puolisoa/lapsia. Nuorena aikuisena oletin että tarkoitettiin lapsuusperhettä. En tiedä, missä iässä asetelma muuttui. Lapsia minulla ei ole, joten ei liity lapsien saamiseen.
Toisaalta tuntuisi kyllä oudolta viitata vanhempiin ja sisaruksiin sukulaisina.
Perhettä ne on. Omat lapset on toki se ihan oma perhe, mutta sisarukset, veljentyttö ja äitini on myös perhettä. Vietetään paljon aikaa yhdessä. Semmonen perus karjalaisperhe, huumoria ja juttua riittää, kahvia aina pannussa ja ruokaa koko porukalle. Toki olen paljon vain lastenkin kanssa arkisin.
Totta kai sisarukseni ovat minun perhettä, vaikka heillä on omat perheet. Heidän lapsensa ovat sukuani, eivät omaa perhettäni.
Niin kauan kuin muistan, ja muistan asioita 70 luvulle saakka, kaikki tuntemani isät ja äidit (sekä omat että ystävieni), sekä omat isovanhemmat ja esimerkiksi ystävieni isovanhemmat jne, kutsuivat aina omia sisaruksiaan ja esimerkiksi tätejäni ja setiäni perheekseen, mutta taas serkkujani, eli setieni ja tätieni lapsia, sukulaisiksi.
Tunnustan kyllä sen että kuulosti minusta oudolta kun äitini kutsui mummoani äidiksi. En vielä pienenä lapsena, alle kouluikäisenä, ihan tajunnut että miten nuo sukulaisuussuhteet menivät, kun minun piti kutsua mummoa mummoksi, mutta äiti kutsui häntä äidikseen. Ja sama hämmennys oli kun he kutsuivat setiäni veljikseen tai tätejäni siskoikseen, ja minulle he olivat ihan lapsesta pelkästään etunimiä, ja vasta kouluaikoina setiä ja tätejä kun nämä sukulaisuussuhteet ymmärsin paremmin.
Mutta aina, ihan aina, kun vanhempani puhuivat yleisesti sedistäni ja tädeistäni, he olivat aina perhettä heille, ja sukulaisia minulle. Ja nyt aikuisena sisarukseni ovat minulle perhettä ja esimerkiksi omille lapsilleni he ovat sukua.
Veljeni on minulle lähin hengissä oleva sukulainen ja hänet minä olen tuntenut koko ikäni ja meillä on hyvät välit. Vanhemmat ovat haudassa eikä ole vaimoa tai lapsia. Seuraavaksi lähimmät hengissä olevat sukulaiset ovat 5 serkkua, joista 2 on äidin ja 3 isän puolelta. Meillä on erittäin pieni suku, sillä isälläni oli yksi veli ja äidilläni oli yksi sisko. Noilla serkuilla on kylläkin lapsia.
Perhettä siihen asti kun perustin oman, nyt siis sukua.