Lue keskustelun säännöt.
Hyvät sukulaiset, älkää "rakastako" tavaralla!
12.11.2021 |
Mun lapset on 19 ja 17 ja nyt on viimein alkanut olla tilanne, että olen saanut raivattua meidän kotimme.
Minun sukulaiseni ovat "rakastaneet" lapsiani tavaralla. Tai en edes enää usko sitä, vaan he on olleet koukussa siihen antohetkeen itse.
Talo oli täynnä hyödytöntä pikkukrääsää, jota tulvi vastaan joka puolelta.
Tämän kaiken olisi voinut hoitaa oikeasti järkevämminkin. Olemalla lasten kanssa ja rakastamalla olemisella ja tekemisellä.
Ja rahaa nämä tarvitsevat kipeimmin nyt, eivät he tee mitään 40 värityskirjalla ja kolmella muuttolaatikollisella kyniä.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun olisinkin saanut rakkautta edes tavaroiden muodossa. Toivoin monena jouluna villasukkia. Kerran ne sitten lukioikäisenä sainkin.
Olisi oikeasti kiva jos lahjaa arvostettaisiin ja lahjanantajaa. Ihan hirveä asenne tuo, että "antakaa rahaa, jos ette ole kiintyneet". No joo kuule, en minä ainakaan anna yhtään mitään lahjaa jos en ole kiintynyt. Olen ajatellut että sukat on sellaista kulutustavaraa, joka on aina hyvä lahja.
Hauska provo. Aivan kuin et olisi osannut itse kutoa villasukkia tai ostaa sellaisia itse itsellesi. Et koskaan toivonut joululahjaksi uusinta elektroniikkaa? Etpä TIETENKÄÄN…
Kasarilla tämä tapahtui, elektroniikasta oli turha haaveillakaan meidän äkäisessä alkoholistiperheessä, hyvä jos sai ruokaa. Ennemmin toivoin ihan perusjuttuja, vaatteita lähinnä. Hyvä, jos kokemani kurjuus vaikuttaa tänä päivänä vain turhanpäiväiseltä provoilulta, vai luuletteko ettei vastaavaa kurjuutta nykyäänkin vielä jossain päin Suomea koeta?
Toki aina toivoa ja haaveilla voi. Toivoin aina vaikka mitä! Mutta tiesin, että ei minun toiveillani ollut mitään merkitystä. En osannut lapsena kutoa villasukkia, (enkä osaa kyllä vieläkään, mutta nyt ostan sukkani), eikä olisi ollut lankaakaan. Sukua ei ollut, tai siis kaikkiin oli perheellä välit poikki. Keräsin pulloja ja ostin rahoillani leipää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä käyttötavara tuliaisena on jees. Ruoka, vessapaperi, putsarit.
Tosiaan toi krääsä on ihan turhaa.
Varmasti ihana lahja lapselle on iso säkki vessapaperia. Mikä on putsari?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on anoppi joka rakastaa ruoalla. Häneltä saattaa lävähtää "lahjaksi" 200 karjalanpiirakkaa jne. Anoppilassa on ahdistavaa käydä, koska koko ajan kaikki keskittyy siihen ruokaan ja anopin kokkauksia pitää kehua 24/7 tai alkaa itkeskely.
En tiedä miksi sitä rakkautta on vaikea osoittaa asiallisesti, vaan se pitää naamioida tavaraan tai ruokaan.
Mikä on asiallinen keino osoittaa rakkautta?
Kaunis sana, kiinnostuksen osoittaminen, lapsen näkeminen ja lapseen tutustuminen, lapsen kunnioittaminen.
Kannustaminen. Huomioiminen.
Kaikki mikä lähtee siitä että sille saajalle tulee huvä mieli sen sijaan että lahjan antaja hakee kolmen sekunnin omaa tyydytystä.
Ap
Eli lahjojen antaminen sulkee pois kaiken muun huomion. Kauniit sanat, kiinnostuksen, näkemisen, tutustumisen jne.? Mitä ne (isovanhemmat) ovat taas ostaneet tai menneet tekemään tai jättäneet tekemättä 🤪😉😂?
Ällöttää kaikki sukulaiset, jotka antavat lahjoja. Heitän kaikki lahjat roskiin! Kortit myös. Raha kelpaa kyllä , mutta eivät älyä sitä antaa. Tämän olen opettanut lapsillenikin, että pyytävät rahaa aina kun mahdollista.
No niinpä minä teen. Olen tehnyt vuosia. Olisin voinut käyttää aikani kyllä paremminkin.
ap