Petin naisystävää

Uskottomuuden takia rakkaus kuolee.

Jos kerrot, suhde lopullisesti pilalla ja se on ero väistämättä . Jos ei nyt niin myöhemmin.

Mikään pakko ei ole kertoa. Jos joku muu kertoo, sanot että et kertonut koska et halunnut että suhde tuhoutuu.

Sillä se tuhoutuu. Sitä luottamusta ei saa enää takaisin. Ei saa.

Vierailija kirjoitti:

Uskottomuuden takia rakkaus kuolee.

Rakkaus on kuollut jo ennen uskottomuutta. 

Jos tuntee tarvetta pettää, ei rakasta. Yhdessä sovitut avoimen suhteen rajat tietysti asia erikseen, jos joku sellaisia harrastaa.

Ihan sama kertoa suoraan, tuli mitä tuli. Tuossa tapauksessa naisystävällesi on kaikkein reiluinta ja parasta saada arvioida tilanne ihan itse ja tietää totuus. Jos totuus tulee ilmi jotenkin muuta kautta kuin sinun suoraan kertomana, koskaan ikinä et tule saamaan luottamusta takaisin ja suhde on pilalla. Anteeksi saattaa antaa, mutta pettäminen ei ikinä unohdu.

Vierailija kirjoitti:

Uskottomuuden takia rakkaus kuolee.

Tämä. Anteeksi voi antaa mutta rakkaus kuolee. Vilpitön rakkaus kuolee. Toisille se rakkauden vilpittömyys on oikeastaan rakkaudessa tärkeintä. Viattomuus. Usko siihen, että ei meillä.

Onko ap kumppanisi tällainen ihminen?

Jos kumppanillesi viattomuus ja vilpittömyys on rakkaudessa tärkeintä ja häntä petetään, koko hänen rakkautensa ja olemuksensa voi muuttua. Minulle on käynyt niin. Annoin anteeksi, pystyin ymmärtämään , mutta se rakkaus. Se kuoli. Kunnioitus kuoli. Minä muutuin ihmisenä. Meni vuosia , että voin sanoa tunteneeni vilpittömiä rakkauden tunteita kumppaniani kohtaan sen jälkeen. Nyt meillä on asiat hyvin, mutta pettäminen muutti sen että minulla on henkisesti ovi auki avioliitosta. Minulle se ovi on auki kokoajan. Se tunne, että menetin jo kaiken, ei mene pois. Olemme sitoutuneet toisiimme ja välit ovat lämpimät mutta se rakkaus toiseen jota en haluaisi menettää ikinä- se meni jo. Se ei tule takaisin. Eikä sitä voi puolisonikaan minulta enää ikinä vaatia.

Vierailija kirjoitti:

Kerrottu. Naiseni romahti lattialle itkemään. Kerroin että kadun enemmän kuin mitään ja olen valmis jättämään työni ja menemään terapiaan.

Hän lähti siskolleen yöksi. Suostui kuuntelemaan. Oikeastaan halusi kuulla kaiken. Surullisinta oli että

hän ei ollut vihainen. Surullinen vaan. Lähti just sinne siskolleen. Jätti ainakin vielä tavaransa meille. Eikä

sanonut suoraan että se oli siinä. Pidän edelleen peukkuja. Pitäisikö nyt antaa rauhaa? Varmaan niin paras. Ap

Kylmä mies. Tosin uskon, että olet provo.

Petetty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskottomuuden takia rakkaus kuolee.

Tämä. Anteeksi voi antaa mutta rakkaus kuolee. Vilpitön rakkaus kuolee. Toisille se rakkauden vilpittömyys on oikeastaan rakkaudessa tärkeintä. Viattomuus. Usko siihen, että ei meillä.

Onko ap kumppanisi tällainen ihminen?

Jos kumppanillesi viattomuus ja vilpittömyys on rakkaudessa tärkeintä ja häntä petetään, koko hänen rakkautensa ja olemuksensa voi muuttua. Minulle on käynyt niin. Annoin anteeksi, pystyin ymmärtämään , mutta se rakkaus. Se kuoli. Kunnioitus kuoli. Minä muutuin ihmisenä. Meni vuosia , että voin sanoa tunteneeni vilpittömiä rakkauden tunteita kumppaniani kohtaan sen jälkeen. Nyt meillä on asiat hyvin, mutta pettäminen muutti sen että minulla on henkisesti ovi auki avioliitosta. Minulle se ovi on auki kokoajan. Se tunne, että menetin jo kaiken, ei mene pois. Olemme sitoutuneet toisiimme ja välit ovat lämpimät mutta se rakkaus toiseen jota en haluaisi menettää ikinä- se meni jo. Se ei tule takaisin. Eikä sitä voi puolisonikaan minulta enää ikinä vaatia.

Nimenomaan näin. Jäljelle jäi ystävyys ja kumppanuus. En voi sanoa enää rakastavani.

-toinen petetty

Vierailija kirjoitti:

Kerrottu. Naiseni romahti lattialle itkemään. Kerroin että kadun enemmän kuin mitään ja olen valmis jättämään työni ja menemään terapiaan.

Hän lähti siskolleen yöksi. Suostui kuuntelemaan. Oikeastaan halusi kuulla kaiken. Surullisinta oli että

hän ei ollut vihainen. Surullinen vaan. Lähti just sinne siskolleen. Jätti ainakin vielä tavaransa meille. Eikä

sanonut suoraan että se oli siinä. Pidän edelleen peukkuja. Pitäisikö nyt antaa rauhaa? Varmaan niin paras. Ap

Jos et ota yhteyttä päivittäin ja kysele kuulumisia, ehdota terapiaa ja pyydä anteeksi yhä uudelleen, niin suhde on satavarmasti taputeltu. Nainen ajattelee, että et välitä yhtään, vaan olet sen työkaverisi kanssa.

Menkää terapiaan, sekään ei kyllä välttämättä suhdetta pelasta. Entä sukupuolitaudit? Avopuolisosi pitää mennä testeihin ym. Että pitääkin olla typeriä juttuja nämä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrottu. Naiseni romahti lattialle itkemään. Kerroin että kadun enemmän kuin mitään ja olen valmis jättämään työni ja menemään terapiaan.

Hän lähti siskolleen yöksi. Suostui kuuntelemaan. Oikeastaan halusi kuulla kaiken. Surullisinta oli että

hän ei ollut vihainen. Surullinen vaan. Lähti just sinne siskolleen. Jätti ainakin vielä tavaransa meille. Eikä

sanonut suoraan että se oli siinä. Pidän edelleen peukkuja. Pitäisikö nyt antaa rauhaa? Varmaan niin paras. Ap

Jos et ota yhteyttä päivittäin ja kysele kuulumisia, ehdota terapiaa ja pyydä anteeksi yhä uudelleen, niin suhde on satavarmasti taputeltu. Nainen ajattelee, että et välitä yhtään, vaan olet sen työkaverisi kanssa.

Menkää terapiaan, sekään ei kyllä välttämättä suhdetta pelasta. Entä sukupuolitaudit? Avopuolisosi pitää mennä testeihin ym. Että pitääkin olla typeriä juttuja nämä!

Totta, yhden itsekkään hairahduksen hinta on kova.

Naiseni romahti lattialle itkemään... jep jep... ja te menette tähän provoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis työkaveri oli vaan avoin ja flirttaili ja sinä vaan menit mukaan välittämättä 6 vuoden suhteesta. "Sulit nii nopee, ei sust oo vastusta", joo. En usko että olisi eka kertakaan. Kerro totuus.

Aiemminkin ollut flirttiä. En edes tiedä miksi. En koe häntä mitenkään kelpoisena muussa kuin seksissä. Rakastan avopuolisoani.

En vain voi menettää häntä tyhmyyteni takia. V*tuttaa.

Menetit jo.

Hän on kanssasi vain siksi, ettei vielä tiedä.

Eikä hänen tulekaan koskaan siitä tietää. Ja näin he elivät elämänsä onnellisena loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskottomuuden takia rakkaus kuolee.

Rakkaus on kuollut jo ennen uskottomuutta. 

Jos tuntee tarvetta pettää, ei rakasta.

Höpö höpö, ei siemenen linkous liity millään tapaa rakkauteen.

Vierailija kirjoitti:

Naiseni romahti lattialle itkemään... jep jep... ja te menette tähän provoon?

Olipa provo tai ei, asiasta on hyvä keskustella.

Itse olen romahtanut kerran elämässä lattialle itkemään, kun selvisi että mies jatkoi salasuhdettaan...

Vierailija kirjoitti:

Naiseni romahti lattialle itkemään... jep jep... ja te menette tähän provoon?

Tällaiset tilanteet voivat olla arkea ja ajankohtaisia monellekin niin aiheesta on hyvä keskustella. Onnistunut provo herättää aina  vilkkaan keskustelun ja parantaa omalta osaltaan pienen palan maailmaa

Olet jo itse pilannut suhteesi pettämällä, vaikkei petetty sitä tiedäkään.

Saattaa kuitenkin aistia.

Kaikki ihmiset kun eivät ole ihan täysiä taliaivoja.

Ole suoraselkäinen, kanna vastuusi, ja kerro hänellä totuus.

Anna hänen itsensä päättää, sen sijaan, että päättäisit hänen puolestaan, koska haluat sekä säästää, että syödä kakkua samanaikaisesti, ja siten pakottaa toisen elämään valheessa, oman pelkuruutesi vuoksi.

Joko saat anteeksi, ja mahdollisuuden korjata virheesi, sekä ansaita luottamuksen takaisin, tai sitten matkanne jatkuu eri suuntiin.

Petetty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskottomuuden takia rakkaus kuolee.

Tämä. Anteeksi voi antaa mutta rakkaus kuolee. Vilpitön rakkaus kuolee. Toisille se rakkauden vilpittömyys on oikeastaan rakkaudessa tärkeintä. Viattomuus. Usko siihen, että ei meillä.

Onko ap kumppanisi tällainen ihminen?

Jos kumppanillesi viattomuus ja vilpittömyys on rakkaudessa tärkeintä ja häntä petetään, koko hänen rakkautensa ja olemuksensa voi muuttua. Minulle on käynyt niin. Annoin anteeksi, pystyin ymmärtämään , mutta se rakkaus. Se kuoli. Kunnioitus kuoli. Minä muutuin ihmisenä. Meni vuosia , että voin sanoa tunteneeni vilpittömiä rakkauden tunteita kumppaniani kohtaan sen jälkeen. Nyt meillä on asiat hyvin, mutta pettäminen muutti sen että minulla on henkisesti ovi auki avioliitosta. Minulle se ovi on auki kokoajan. Se tunne, että menetin jo kaiken, ei mene pois. Olemme sitoutuneet toisiimme ja välit ovat lämpimät mutta se rakkaus toiseen jota en haluaisi menettää ikinä- se meni jo. Se ei tule takaisin. Eikä sitä voi puolisonikaan minulta enää ikinä vaatia.

Koin hyvin samalla tavalla, että kunnioitus meni. Mutta näin yli 15 vuoden jälkeen ajattelen, että hyvä puoli asiassa oli se, että olen valmistautunut yksinkin elämiseen. Jollain tapaa rakkaus kuitenkin muutti muotoaan pysyvästi ja samoin minä itse. Luottamus ei palaudu koskaan täysin eikä samanlainen kunnioitus kuin ennen oli. En tiedä onko tarpeenkaan luottaa kehenkään niin paljon tai kunnioittaa, koska kaikki me olemme vain ihmisiä. Ehkä siis rakastin vähän liikaakin, väärällä tavalla. 

Jos petät puolisoasi, se ei siis korjaannu ehkä ikinä. Joskus mietin olisiko kuitenkin ollut parempi erota. Kaikki eivät ehkä ole yhtä pitkävihaisia kuin minä olen. Tai se on muuttunut enemmän pettymykseksi ja kunnioituksen puutteeksi tietyissä asioissa. Ei kuitenkaan haittaa arkea eikä rakkautta, se vain on paljon inhimillisempää nyt. Ja kaikesta huolimatta tämä on elämäni suuri rakkaus, joka on osoittanut voimansa monissa suurissa asioissa, paljon suuremmissa kuin kertahairahdus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskottomuuden takia rakkaus kuolee.

Rakkaus on kuollut jo ennen uskottomuutta. 

Jos tuntee tarvetta pettää, ei rakasta.

Höpö höpö, ei siemenen linkous liity millään tapaa rakkauteen.

Siemenen linkous? Ei kukaan halua satuttaa rakastamaansa ihmistä. Sellainen ihminen ei rakasta linkosi sitten siemeniä tai ei. Ja ainakin henk. koht. oma rakkauteni ja kunnioitus toista kohtaan menee siinä, jos menee minua pettämään.

Jos nykyinen mies kertoisi itse ja vaikuttaisi katuvalta, antaisin vielä yhden mahdollisuuden. Toki luottamus pitäisi ansaita takaisin ja siinä voisi mennä aikaa.

Jos ei kertoisi ja saisin kuulla muualta, jättäisin varmasti ja tekisin miehen elämästä helvettiä

Täällähän on mielenkiintoista juttua mutta ei, ei niin. Et kerro yhtään mitään. Jos joku muu kertoo kiellät kaiken. Olen hoitoalalla ja oikeastaan ainoa syy  käydä näillä palkoilla töissä on yövuorot. Parikymmentä vuotta alalla olleena olen kellistänyt yövuoron hiljaisuudessa useamman kymmenen naista. Vaimolla ei hajuakaan asiasta eikä tule olemaankaan. Anna mennä vaan ja muutaman kerran jälkeen morkkiksiakaan ei enää tule.

Mieti miten kerrot, koska ne sanat haamuilee naisen mielessä lopun elämää.

Parempi joka tapauksessa totuus sinulta kuin vihjailevat puheet tuolta toiselta naiselta (tämän koin itse). Sano koko totuus, koska jos jäät kiinni puolitotuudesta myöhemmin niin kaikki on menetetty. Anteeksi voi antaa vain kerran.

Vierailija kirjoitti:

Täällähän on mielenkiintoista juttua mutta ei, ei niin. Et kerro yhtään mitään. Jos joku muu kertoo kiellät kaiken. Olen hoitoalalla ja oikeastaan ainoa syy  käydä näillä palkoilla töissä on yövuorot. Parikymmentä vuotta alalla olleena olen kellistänyt yövuoron hiljaisuudessa useamman kymmenen naista. Vaimolla ei hajuakaan asiasta eikä tule olemaankaan. Anna mennä vaan ja muutaman kerran jälkeen morkkiksiakaan ei enää tule.

Miksi olet parisuhteessa?

Olet kelvoton puoliso.