Lue keskustelun säännöt.
Menimpä aikuisena alkeispianotunnille ja lannistuin syvästi
11.11.2021 |
Olen harjoitellut youtubesta mukavia biisejä kahdella kädellä ja ne ovatkin alkaneet sujua ulkomuistista ja osaan jo muutaman biisin. Nuotteja en muista ikinä oppineeni. Päätinpä mennä pianotunnille ja etsin mukavan opettajan opettamaan alkeita.
Siellä tietenkin, mitenkä muutenkaan harjoiteltaisi pianon soittoa, kun nuoteista. Enhän minä niitä osannut ja harjoiteltiin ihan lasten laulusta alkaen, ei tullut sitten mitään. En kertakaikkiaan ymmärrä molleista, duureista, mikä nuotti on mikä, en mitään. Näin aikuisena sieluni palasi pikkutytöksi, joita ala-asteen tukiopetuksessa hermostuksissaan mietti, etten mitään osaa ja opettaja tivasi, onko tuolla tytöllä oppimisvaikeuksia. Sama fiilis tuli nytkin ja hyvin lannistunut mieli.
Onko järkevää enää mennä pianotunnille? Oppiiko aikuisena enää mitään? Vai jatkaako youtubeharrasteluani, siellä näytetään kosketin kerrallaan mitä painellaan ja yhtäkkiä on oppinut koko biisin.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Opettajassa ei ollut mitään vikaa. Kerroin hänelle opetelleeni youtubesta kappaleita ja näytinkin niitä hänelle, mutta kovan jännityksen vuoksi ne ei mennyt ihan putkeen, vaikka kotioloissa ei vaikeuksia.
Kerroin etten osaa nuotteja, enkä mitään ja hän sanoi, että aloitetaan täysin nollasta sun ehdoilla. Todella kannustava.
Kaukana ei ollut itku, kun pääsin pois, vaikka opettaja sanoi olevansa ylpeä, mutta mua hävetti, kun tuntui, että on ihan huono ja ei opi nopeasti. Nyt katson meidän harjoittelemaa kappaletta, hän antoi nuotit siihen, ja nyt en ymmärrä siitä taas mitään.
Miten sen sitte ois pitäny sanoa? Kerroit että et osaa mitään ja hän vastasi että ihan alusta siis sun ehdoilla. Ja kertoi olevansa ylpeä. Kuulostaa siltä että suomit itseäsi nyt turhaan ja kuulet opettajan sanomat toisella tavalla kun hän tarkoittaa.
Sulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko uskottelet ettet pysty osaa jne ja oot surkea. Tai otat ittees niskasta ja alat töihin. Huomaten että sinäkin opit. Jos tulikin läksyä,yrität edes ja juttu jatkuu ensikerralla siitä mikä ei sujunut. Ei kukaan taatusti ole oppinut soittamaan ja nuotteja tosta vaan, en minäkään. Mutta työtä ja asenne oppia vie eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Piano on vaikea, viulun soittoa oppisi helpommin.
Ai ihminen, joka ei erota duuria mollista?
Pianu on hyvä sivusto harjoitella itse soittamista. Tosin ei se opettajaa voita. Kyllä nuoteista kannattaa opetella soittamaan, laajentaa repertuaaria tosi paljon. Ei kannata harmistua jos ei osaa asioita joita ei ole edes harjoitellut.
Vierailija kirjoitti:
Opettajassa ei ollut mitään vikaa. Kerroin hänelle opetelleeni youtubesta kappaleita ja näytinkin niitä hänelle, mutta kovan jännityksen vuoksi ne ei mennyt ihan putkeen, vaikka kotioloissa ei vaikeuksia.
Kerroin etten osaa nuotteja, enkä mitään ja hän sanoi, että aloitetaan täysin nollasta sun ehdoilla. Todella kannustava.
Kaukana ei ollut itku, kun pääsin pois, vaikka opettaja sanoi olevansa ylpeä, mutta mua hävetti, kun tuntui, että on ihan huono ja ei opi nopeasti. Nyt katson meidän harjoittelemaa kappaletta, hän antoi nuotit siihen, ja nyt en ymmärrä siitä taas mitään.
Yhdistät vaan alkuun yhden koskettimen yhteen yksittäiseen nuottiin. Ne nuottien ja koskettimien (->sävelkorkeuksien) suhteet pysyvät aina samoina.
Kirjoita nuottiviivaston alkuun äänten nimet, viivojen päälle ja väliin oikeisiin kohtiin.
Älä vielä mieti nuottien pituusmerkintöjä. Mutta kirjoita paperille muistiin. Pidä tämä paperi siinä pianon nuottitelineellä (sorry mulla toinen soitin, cannot bother to google just ny, mutta tiiät kyllä) ja lunttaa & täydennä aina kun tarvitsee.
Sekstit kvintit jne…nämä ilmaisevat kahden päällekkäin soivan äänen suhdetta toisiinsa, ns ”välimatkaa pianon koskettimilla”.
Roomalaiset numerot ilmaisevat yhden oktaavin välin jäseniä, sekä niistä rakennettuja sointuja.
Kaikki suhteutetaan c-duuriin, jossa kutakin säveltä vastaa sellainen sointu, jonka kolmessa äänessä (myöhemmin opit moniäänisempiä) matalin on ”soinnun nimi ja numero” ja kaksi seuraavaa valitaan periaatteella ”jätetään välimatkaksi 1 valkoinen kosketin”.
Ylinousevat alinousevat…nämä ilmaisevat edellä mainittuja numeroita vastaavien sävelten välimatkaa yhden tai kahden (mustan tai valkoisen, molemmat huomioidaan
—>puolisävelaskel siis) koskettimen +/- -muutoksella suhteessa verrokkiin, joka on siis (c-) duuri.
Eri ääniyhdistelmät ovat kuin makuja, tunteita, kuvia, tuoksuja, värejä, ja niitä yhdistelemällä voi toisaalta kertoa, ilmaista ja toisaalta vaikuttaa.
Soita läksykappalettasi tahti kerrallaan. Jossain vaiheessa huomaat, että luonnostasi hyräilet melodiaa päässäsi kun näet nuotteja. Tsemiä!
Mene äidinkielen tunnille, lannistut taatusti lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajassa ei ollut mitään vikaa. Kerroin hänelle opetelleeni youtubesta kappaleita ja näytinkin niitä hänelle, mutta kovan jännityksen vuoksi ne ei mennyt ihan putkeen, vaikka kotioloissa ei vaikeuksia.
Kerroin etten osaa nuotteja, enkä mitään ja hän sanoi, että aloitetaan täysin nollasta sun ehdoilla. Todella kannustava.
Kaukana ei ollut itku, kun pääsin pois, vaikka opettaja sanoi olevansa ylpeä, mutta mua hävetti, kun tuntui, että on ihan huono ja ei opi nopeasti. Nyt katson meidän harjoittelemaa kappaletta, hän antoi nuotit siihen, ja nyt en ymmärrä siitä taas mitään.
Yhdistät vaan alkuun yhden koskettimen yhteen yksittäiseen nuottiin. Ne nuottien ja koskettimien (->sävelkorkeuksien) suhteet pysyvät aina samoina.
Kirjoita nuottiviivaston alkuun äänten nimet, viivojen päälle ja väliin oikeisiin kohtiin.
Älä vielä mieti nuottien pituusmerkintöjä. Mutta kirjoita paperille muistiin. Pidä tämä paperi siinä pianon nuottitelineellä (sorry mulla toinen soitin, cannot bother to google just ny, mutta tiiät kyllä) ja lunttaa & täydennä aina kun tarvitsee.
Sekstit kvintit jne…nämä ilmaisevat kahden päällekkäin soivan äänen suhdetta toisiinsa, ns ”välimatkaa pianon koskettimilla”.
Roomalaiset numerot ilmaisevat yhden oktaavin välin jäseniä, sekä niistä rakennettuja sointuja.
Kaikki suhteutetaan c-duuriin, jossa kutakin säveltä vastaa sellainen sointu, jonka kolmessa äänessä (myöhemmin opit moniäänisempiä) matalin on ”soinnun nimi ja numero” ja kaksi seuraavaa valitaan periaatteella ”jätetään välimatkaksi 1 valkoinen kosketin”.
Ylinousevat alinousevat…nämä ilmaisevat edellä mainittuja numeroita vastaavien sävelten välimatkaa yhden tai kahden (mustan tai valkoisen, molemmat huomioidaan
—>puolisävelaskel siis) koskettimen +/- -muutoksella suhteessa verrokkiin, joka on siis (c-) duuri.Eri ääniyhdistelmät ovat kuin makuja, tunteita, kuvia, tuoksuja, värejä, ja niitä yhdistelemällä voi toisaalta kertoa, ilmaista ja toisaalta vaikuttaa.
Soita läksykappalettasi tahti kerrallaan. Jossain vaiheessa huomaat, että luonnostasi hyräilet melodiaa päässäsi kun näet nuotteja. Tsemiä!
Meinaatko, että ap ymmärtää ja innostuu ylinousevista ja alinousevista niillä taidoilla, mitä hänellä nyt on...
Itse opettelin nuotit nuneroiden avulla. C on yksi jne, koska numeroita tajuan. Nyt on siis hyvä hetki käydä läpi lapsuuden tuntoja ja päästää niistä irti. Tunne se miltä tuntui, halaa ja rakasta lasta itsessäsi, hyväksy oppimisen vaikeus ja jatka. Ole utelias ja katso miten käy . Aina kun tuntuu kurjalta, ole lempeä ja hyväksyvä itsellesi. Tulet eheämmäksi. Jos ei ole vielä lapsia, näin sinusta tulee myötätuntoisempi heitä kohtaan ja hyväksyt heidän keskeneräisyytensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene äidinkielen tunnille, lannistut taatusti lisää.
Nokkela kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajassa ei ollut mitään vikaa. Kerroin hänelle opetelleeni youtubesta kappaleita ja näytinkin niitä hänelle, mutta kovan jännityksen vuoksi ne ei mennyt ihan putkeen, vaikka kotioloissa ei vaikeuksia.
Kerroin etten osaa nuotteja, enkä mitään ja hän sanoi, että aloitetaan täysin nollasta sun ehdoilla. Todella kannustava.
Kaukana ei ollut itku, kun pääsin pois, vaikka opettaja sanoi olevansa ylpeä, mutta mua hävetti, kun tuntui, että on ihan huono ja ei opi nopeasti. Nyt katson meidän harjoittelemaa kappaletta, hän antoi nuotit siihen, ja nyt en ymmärrä siitä taas mitään.
Yhdistät vaan alkuun yhden koskettimen yhteen yksittäiseen nuottiin. Ne nuottien ja koskettimien (->sävelkorkeuksien) suhteet pysyvät aina samoina.
Kirjoita nuottiviivaston alkuun äänten nimet, viivojen päälle ja väliin oikeisiin kohtiin.
Älä vielä mieti nuottien pituusmerkintöjä. Mutta kirjoita paperille muistiin. Pidä tämä paperi siinä pianon nuottitelineellä (sorry mulla toinen soitin, cannot bother to google just ny, mutta tiiät kyllä) ja lunttaa & täydennä aina kun tarvitsee.
Sekstit kvintit jne…nämä ilmaisevat kahden päällekkäin soivan äänen suhdetta toisiinsa, ns ”välimatkaa pianon koskettimilla”.
Roomalaiset numerot ilmaisevat yhden oktaavin välin jäseniä, sekä niistä rakennettuja sointuja.
Kaikki suhteutetaan c-duuriin, jossa kutakin säveltä vastaa sellainen sointu, jonka kolmessa äänessä (myöhemmin opit moniäänisempiä) matalin on ”soinnun nimi ja numero” ja kaksi seuraavaa valitaan periaatteella ”jätetään välimatkaksi 1 valkoinen kosketin”.
Ylinousevat alinousevat…nämä ilmaisevat edellä mainittuja numeroita vastaavien sävelten välimatkaa yhden tai kahden (mustan tai valkoisen, molemmat huomioidaan
—>puolisävelaskel siis) koskettimen +/- -muutoksella suhteessa verrokkiin, joka on siis (c-) duuri.Eri ääniyhdistelmät ovat kuin makuja, tunteita, kuvia, tuoksuja, värejä, ja niitä yhdistelemällä voi toisaalta kertoa, ilmaista ja toisaalta vaikuttaa.
Soita läksykappalettasi tahti kerrallaan. Jossain vaiheessa huomaat, että luonnostasi hyräilet melodiaa päässäsi kun näet nuotteja. Tsemiä!
Meinaatko, että ap ymmärtää ja innostuu ylinousevista ja alinousevista niillä taidoilla, mitä hänellä nyt on...
Paha sanoa, mut ekan ja vikan kappaleen väliin koetin tiivistää kaiken oleellisen.
Jos nappaa, ni kalastamaan vaan! Musiikki on aina kivaa, ja jos siihen on lahjakkuutta, voi olla haastava hiffata miten alienilta se (sinänsä simppeli juttu) voi tuntua jostain toisesta. Sama muuten matikan ja vaikka urheilun ja kuvataiteen suhteen. Samaa kamaa ne lopulta on, käytettävät lihakset vaan vaihtelee 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otin aikoinaan tunteja aikuisalkeisopiskelijana.
Kirjoitimme opettajan kanssa nuottienalle nimerolla millä sormella se soitetaan, ja alkuun c, d, e, .. jotta opin mikä nuotti on mikä kosketin.
En oppinut näitä kerralla, enkä vielä toisellakaan. 😊
Duurin ja mollin ero kansantajuisesti ja yksinkertaisesti ajateltuna on se, että duuri kuulostaa iloisemmalta ja molli surullisemmalta. Kaikki vanhat suomalaiset kansanlaulut ovat muuten mollissa, myös ne reippaammat, kuten "Minun kultani kaunis on". Opit kyllä kuulemaan eron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lannistuimpa lisää, kun aloin harjoitella harjoittelemaa kappaletta illalla. Pääsin kolmanteen nuottiin, kun opettaja muistutteli, että se kolmas nuotti on musta kosketin.
Googletin, Youtubesta katsoin sekä englannin kielisiä, että suomalaisia opetusvideoita, miten erottaa nuoteista, milloin soitetaan mustaa kosketinta.
En saanut edelleenkään mitään tolkkua. Nuotissa ei ole risuaitaa tai mitään etu/takamerkkiä, että kyseessä on tosiaan se musta kosketin.
Tuntuu, kun opettelisi jotain 1300-luvun hieroglyfejä, joista jotkut tietävät jotain, mutta eivät kerro.
Juu, ei nuottiviivastossa ole mitään erilaisia merkkejä valkoisille ja mustille koskettimille.
Sun täytyy oppia kosketinten (nuottien) nimet ja niiden paikka nuottiviivastolla. Kato netistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lannistuimpa lisää, kun aloin harjoitella harjoittelemaa kappaletta illalla. Pääsin kolmanteen nuottiin, kun opettaja muistutteli, että se kolmas nuotti on musta kosketin.
Googletin, Youtubesta katsoin sekä englannin kielisiä, että suomalaisia opetusvideoita, miten erottaa nuoteista, milloin soitetaan mustaa kosketinta.
En saanut edelleenkään mitään tolkkua. Nuotissa ei ole risuaitaa tai mitään etu/takamerkkiä, että kyseessä on tosiaan se musta kosketin.
Tuntuu, kun opettelisi jotain 1300-luvun hieroglyfejä, joista jotkut tietävät jotain, mutta eivät kerro.
Nyt on joku väärinkäsitys. Mustiin koskettimiin liittyy AINA etumerkintä, joko korotus tai alennus. Usein se on vaan nuottiviivaston alussa yleisenä etumerkintänä, joskus taas tilapäisenä ihan siinä nuotin edessä.
Itse olen lapsesta asti soittanut korvakuulolta. Soitankin melko hyvin, mutta kunnollista taidokkuutta ja monipuolisuutta uupuu. Ei ole enää aikuisena aikaa opetella youtuben kautta, joten menin tunneille oppiakseni nuotteja. Kävin yhden syksyn verran, käteen jäi joitain perusteita rytmityksestä ja teoriasta, mutta nuotteja en vieläkään kunnolla osaa, tai niiden hakeminen on vaikeaa.
Olen yrittänyt kurssin jälkeen harjoitella kotona, mutta aikuisena oppiminen on hidasta, kun ei ole aikaa harjoitella joka päivä. Sama kappale alkaa myös tylsistyttää. Kurssi antoi kuitenkin alkusysäyksen, se on kuin uuden kielen opettelu ja vaatii harjoittelua. Joten älä lannistu, vaan treenaa kotona pianotuntien välillä. Opit tunneilla myös parempaa sormitekniikkaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että olisit mennyt äidinkielenkurssille…
Minä puolestani toivon, että sinä olisit mennyt käytöskurssille.
Vierailija kirjoitti:
Lannistuimpa lisää, kun aloin harjoitella harjoittelemaa kappaletta illalla. Pääsin kolmanteen nuottiin, kun opettaja muistutteli, että se kolmas nuotti on musta kosketin.
Googletin, Youtubesta katsoin sekä englannin kielisiä, että suomalaisia opetusvideoita, miten erottaa nuoteista, milloin soitetaan mustaa kosketinta.
En saanut edelleenkään mitään tolkkua. Nuotissa ei ole risuaitaa tai mitään etu/takamerkkiä, että kyseessä on tosiaan se musta kosketin.
Tuntuu, kun opettelisi jotain 1300-luvun hieroglyfejä, joista jotkut tietävät jotain, mutta eivät kerro.
Sitä varten käyt tunneilla - kun harjoittelet ja kohtaat ongelman, voit kysyä siitä myöhemmin opettajalta että miksi näin. Se on itseopiskelun kompastuskivi, ettei kaikkia vastauksia pysty aina netistä löytämään, tai sitten niihin menee turhaa aikaa. Jatka ehdottomasti tunneilla käymistä.
Olet aloittelija, saat ollakin tietämätön ja täynnä kysymyksiä!
T. Toinen aikuisena pianotunteja käynyt
Osaan miltei nyt tämän helpon kappaleen soittaa, mutta mulla ei ole mitään teoreettista hajua, miksi, miten tunnistan, että tuo nuotti on musta kosketin. Opettajan muistutus vaan, että "tuo on musta". Katon tätä nuottiviivastoa miten päin tahansa, en lyödä sieltä mitään merkkiä, että se pitäisi olla musta. Turhauttavaa, kun ei tiedä. Jos voisin laittaa tänne foorumille kuvan, ehkä osaisitte neuvoa, mutta kun ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Osaan miltei nyt tämän helpon kappaleen soittaa, mutta mulla ei ole mitään teoreettista hajua, miksi, miten tunnistan, että tuo nuotti on musta kosketin. Opettajan muistutus vaan, että "tuo on musta". Katon tätä nuottiviivastoa miten päin tahansa, en lyödä sieltä mitään merkkiä, että se pitäisi olla musta. Turhauttavaa, kun ei tiedä. Jos voisin laittaa tänne foorumille kuvan, ehkä osaisitte neuvoa, mutta kun ei ole.
Kyllä siellä nuottiviivaston alussa nuottiavaimen jälkeen on ihan varmasti joko risuaita tai alennusmerkki (b:n näköinen). Jos ei ole, niin nuoteissa on virhe (olettaen, että joku nuotti pitää soittaa mustalta koskettimelta ja soitat nuoteista etkä sointumerkeistä).
Piano on vaikea, viulun soittoa oppisi helpommin.