Onko täällä muita, joita liikunta lihottaa? 5 kiloa tullut sen jälkeen, kun aloitin kävelyn

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama ongelma. Liikunta lisää ruokahalua selkeästi, väsyttää ja aiheuttaa masentuneen ja vihaisen mielialan. Sokerit on testattu, ne on ok. Liikunta ei siis mitenkään paranna oloani. En saa esim.luonnossa liikkumisestakaan mitään erityistä nautintoa. Tuo voisi olla hyvä idea, että säästää syömisen lenkin jälkeen, mutta siinä on vaarana, että on jo lenkille lähtiessä nälkäkiukussa. Lisäksi liikunta on äärimmäisen tylsää! Äänikirjan kuuntelu auttaa vähän kestämään tämän tylsyyden.

Ihanaa että en ole yksin! Vuosia sitten kaveri sanoi, että käy useasti viikossa salilla kun siitä tulee niin hyvä olo!

No en voinu samaistua, minullakin sama kuin sinulla, masensi, tuli vihainen ja väsynyt olo.

Ap

En ole tuo, jolle vastasit, mutta minullakin on ollut samaa ongelmaa. Se ottaa aikaa, että liikunnasta alkaa saada sitä hyvää oloa. Ja vaatii yleensä senkin, että löytyy se mieluinen itselleen sopiva harrastus. Mä kävin punttisalilla, koska ajattelin, että niin vaan kuuluu tehdä. En oikein tykännyt siitä hommasta, joten tottakai se vaikutti myös siitä saatavaan fiilikseen. Nykyään olen löytänyt lajit, jotka tuottaa myös hyvää mieltä, tavalla tai toiselle. Ja nykyään olen löytänyt sen liikunnan jälkeisen hyvän olonkin. Jos menee liikkumisesta useampi päivä, niin sitä alkaa jo kaivata. Sen löytäminen vaan vaatii alkuun sitä aikaa, tottumista ja viitseliäisyyttä.

Minä luovutin. Kymmeniä tapoja /lajeja, väsymystä vain ja mielipahaa.

Nyt olen puoli vuotta ollut liikkumatta, liikkunut vain töissä ja kauppareissut (1km suuntaan) ja vihdoinkin pirteä ja hyvä olo!

Ohis

Jep. Olen se, joka kirjoitti myös kokeilleensa useita lajeja. Harrastin siis liikuntaa noin 20 vuotta, vaikka masensi, väsytti, harmitti. Sitten ajattelin kokeilla, miltä tuntuu, jos en harrasta. Kas vain, masennus helpotti, ja vuosikausia vaivanneet nivelkivut katosivat lähes kokonaan. Jaksoin töissä ihan eri tavalla, jaksoin harrastaa jotain muutakin kuin liikutaa. Harrastaessani liikuntaa elämä oli käytännössä työ-liikunta-uni. Nukuin kaiken muun ajan mikä ei mennyt töissä tai liikkuessa. Enkä edes liikkunut suositusten verran, vaan vähemmän ja kevyemmin. Varmaan olisin joutunut sairaslomalle jos olisin lisännyt liikuntaa "terveelliseen" määrään asti.

Kuulostaa kyllä niin oudolta, että pistää miettimään, mitä ja miten sä oikein söit?

Söin liian vähän, varmastikin. N. 1400 kaloria pv. Olin 180 cm 60-70kg. Mutta jos söin enemmän, lihoin.

Eli söit naurettavan vähän ja ihmettelet, kun keho ei halunnut liikkua. Tuliko koskaan mieleen syödä liikuntapäivinä vähän reilummin??

No eiköhän se laihdutuksem idea ole, että ei anna keholle polttoainetta, jotta keho käyttää sitä läskiä polttoaineena.

Vierailija kirjoitti:

Liikkumalla ei juurikaan laihdu.

Kuka laihtuu, kuka ei. Kaikki ei ole samanlaisia. Minä laihdun nimenomaan liikkumalla ja helppo ja hyvä tapa onkin!

Vierailija kirjoitti:

No eiköhän se laihdutuksem idea ole, että ei anna keholle polttoainetta, jotta keho käyttää sitä läskiä polttoaineena.

Mutta kuten täällä on jo huomattu, niin ei se keho jaksa kovin kauaa/paljoa ilman sitä polttoainetta. Keho on hyvin monimutkainen mekanismi, ei pidä näitä asioita ajatella liian yksioikoisesti, koska se ei vaan toimi niin.