Tunnetteko omasta halustaan työttömiä, jotka eivät edes halua töihin?

Vierailija kirjoitti:

En tunne yhtään työtöntä.

Tuo sama teksti on Absoluuttisen Nollapisteen ensimmäisen singlen takakannessa.

En tun-ne yh-tään työ-tön-tä.

Noin.

Se, jaksaako hakea työtä on suhteessa työttömyyden kestoon.

Kymmenen vuoden jälkeen halu alkaa hiipua. Kahdenkymmenen vuoden jälkeen sitä ei enää ole.

Kolmenkymmenen vuoden jälkeen et ole enää edes ajatellut koko asiaa kymmeniin vuosiin.

Et sinä voi toisten haluista mitään puhua. Sinä vain teet omia johtopäätöksiä omien puutteellisten havaintojesi perusteella.

Et sinä voi tietää kuka haluaa töihin ja kuka ei. Ihmiset käyttäytyvät eri tavalla ja ilmaisevat itseään eri tavoin. Ja sinä tulkitse muiden ihmisten käytöstä omista lähtökohdistasi. Et voi tietää toisten haluista yhtään mitään.

Haluvatko kaikki työnantajat ottaa töihin... vai pelleilläänkö siellä vain... Otetaan ja tehdään sopimus, kun kerran tarvetta on. Sitten siellä on joku kahjo työläinen joka ei tykkää siitä tulijasta, aletaan savustaa ulos, tehdään täysin mahdottomaksi työnteko, ja uusi lähtee. Oliko työnantaja halukas pitämään tekemänsä valinnasta kiinni. Valituksi tullut oli varmaankin se joka katsottiin hakijoista parhaimmaksi. No, miksi työnantaja ei pidä valinnastaan kiinni. Miksi? Sitten aletaan hakea uutta, eli tarve oli edelleen, vaikka se kahjo tykkäs ettei ole tarvetta, mutta uutta kehiin vaan... Sopiko paremmin, pitikö kouluttaa enemmän, pitikö perehdyttää.

Onko työnantajilla velvollisuuksia tehtyjen sopimuksien suhteen? Ei taida olla muuta kuin palkanmaksu.

Ja tämä tietty kohde, josta nyt esimerkkinä kirjoitan, niin juu, tarve siellä on kyllä jatkuva, vähän väliä juuri tämä kohde hakee... Mut siellä vaan kahjo väittää, ettei tarvita!

Tunnen montakin. Melkeen koko ikänsä olleet työttömänä, kaikilla päihdetaustaa. Saavat pötkötellä kotona kännissä ihan rauhassa. Eivät varmasti halua töihin ykskään. Itse 35 vuotta tehnyt "paskaduunia" ja nyt paikat hajalla, silti kokoajan työkkäri kimpussa. Kurssia ja ilmaisduuneja pitäs jaksaa. Pitää vissiin alkaa juopoks.

Tiedän muutaman tällaisen tapauksen.

Eräällä tosin on haaveita päästä töihin, mutta vain tietynlaisiin töihin kovasti kilpaillulla alalla. Työkokemusta ei ole eikä ole sosiaalisesti taitava ja supliikki (mitä sillä alalla nimenomaan vaaditaan), joten valitettavasti taitaa haaveeksi jäädä. Muita töitä tai koulutuksia ei suostu harkitsemaan, vaikka varmasti itsekin realiteetit tietää.

Kaikilla tietämilläni tapauksilla on jokin haaste elämässä, kuten traumaa, mt/päihde ongelmaa, oppimisvaikeuksia jne. Uskon näiden olevan todellisia syitä työttömyydelle, vaikka sanovatkin olevansa työttömiä nimenomaan omasta halusta. Ehkä se on helpompi sanoa ulkopuoliselle kuin se, ettei ole oikeasti työkykyinen.

Tunnen itseni.

Tai kyllä mä voin mennä töihin, jos palkka, työehdot, työtehtävät ja ala ovat kohdallaan. Se mitä en enää tee on kaikkien mahdollisten paikkojen perässä juokseminen ja suostuminen paskahommiin paskapalkalla. Se ei enää kiinnosta. Ihan hyvin voin olla työttömänä, jos en mieluisia hommia saa.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen montakin. Melkeen koko ikänsä olleet työttömänä, kaikilla päihdetaustaa. Saavat pötkötellä kotona kännissä ihan rauhassa. Eivät varmasti halua töihin ykskään. Itse 35 vuotta tehnyt "paskaduunia" ja nyt paikat hajalla, silti kokoajan työkkäri kimpussa. Kurssia ja ilmaisduuneja pitäs jaksaa. Pitää vissiin alkaa juopoks.

Vähän epäilen että he taas eivät haluaisi olla alkoholisteja. Harvalle sen takia työkyvyttömälle se on enää tuota ”kännissä rauhassa pötköttelyä”.

Tunnen. Parikymppinen sukulaispoika on valinnut urakseen työttömyyden, kuten kaikki hänen kaverinsakin.

Mielestäni korona-aikana on ehdottoman fiksua olla työttömänä. Esimerksi raksalta tai ravintolasta voi saada viruksen, joka tappaa sinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En halua töihin koska kukaan ei maksa palkkaa jolla tulisin toimeen!

Laskekaa vuokria tai Nostakaa palkkoja niin tulen heti töihin!

Muuta halvempaan asuntoon. Problem solved.

Ei ole mitään halpoja asuntoja pölö!!

Tunnen, itseni. Tein siivoustyötä 4 vuotta ja sitten irtisanouduin. En halua töihin vaan levätä kotona. Ja kun olen levännyt tarpeeksi ajattelin kouluttautua uudelleen. Työkkäri ei kyllä jätä rauhaan vaan pitäisi palata tuonne ihanalle alalle missä harva arvostaa sinua. 

Juu, minä itse. En menisi enää suin surminkaan minkäänlaisiin ansiotöihin. Muistutan vaan siitä vanhasta sananparresta että jos työ herkkua olis....

En ole varma kuitenkaan käynkö työttömästä siinä mielessä kuin se yleensä mielletään. En ole nimittäin hakenut mitään korvauksia enkä tukia. Elän säästöilläni. En kyllä maksa verojakaan kun ei ole tuloja, joten siinä mielessä loisin.

Olen itsekin sellainen.

Kyllä mua oikeanlainen, innostava, hyvin palkattu, koulutustani vastaava työ kiinnostaa. Mut dead end matalapalkka-paskaduunit ei vois kyl yhtään vähempää kiinnostella.

Jäin vapaaehtoisesti pois työelämästä kolme vuotta sitten kun tarjoutui tilaisuus jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Muutaman kuukauden päästä jään "oikealle" eläkkeelle. Ihan hyvä järjestely.

Monet nuoret suunnittelevat nykyisin tekevänsä rahaa sijoituksilla, bitcoineilla tms:lla tavalla ja jäävänsä pois töistä jo kolme-nelikymppisinä. No nähtäväksi jää kuka ne työt sitten tekee? Robotitko?

Jos palkkani oli bruttona alle 2000e/kk niin silloin olisin vapaaehtoisesti työtön.

Pienipalkkaista työtä ei ole järkeä tehdä suomessa.

Tunnen muutaman työttömän ja ihan hyvin he elävät.