Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tunnetteko omasta halustaan työttömiä, jotka eivät edes halua töihin?
10.11.2021 |
Eli henkilöitä, joilla ei ole mitään fyysistä tai psyykkistä estettä työnteolle, mutta ei vaan huvita?
Minä kun tunnen useitakin (sekä miehiä että naisia) ikähaitarilla 20-55 v. Yhteistä heille on lähinnä asennevamma työnantajia ja kateus muita kohtaan. Työnteko ei kuulemma kannata ja kotona istumisesta maksetaan.
Ovatko nämä tyypit harvinaisuus?
Kommentit (56)
Tunnen. Mieheni, tai siis pian tulevan ex-mieheni.
Ei vieroksu pelkästään työtä, vaan ei tee mitään muutakaan. Sohvalla on 24/7.
Ja ennen kun joku viisastelee, että miksi nain tällaisen miehen, niin kyllä sillä aikaisemmin oli työ, harrastuksia ja elämä ja mekin tehtiin kaikkea yhdessä. Nyt ainut keino saada mies sohvalta ylös, olisi tarjota hänelle baari-ilta, joita itse taas en enää jaksa harrastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen. Elää pääomatuloilla. Sai perintöä, joka tuottaa. Omaisuuden hoitamisessa on kyllä jonkin verran työtä ja samalla ehtii ihmettelemään maailman menoa. Viisas mies. Turhaan häntä laiskaksi moititaan. Mikä kiire valmiissa maailmassa on?
Tunnen useammankin. Yksi on ollut 30-vuotta työttömänä heti lukiosta päästyään, eli ei ole edes ammattia opiskellut, eikä päivääkään töitä tehnyt. Toinen käy töissä aina sen verran, että pääsee ansiosidonnaiselle, ja sitten elelee vapaaherrana siihen asti että tuet tippuu liian pieniksi. Kuinkahan monella muulla on tuollainen kausityöpaikka, mikä suostuu tuommoseen järjestelyyn..
En tunne. Kaikki tietämäni tyypit haluaisivat vakituisiin työpaikkoihin, täysillä työtunneilla sekä normaalilla, koulutuksen ja osaamisen mukaisella palkalla.
Liikaa on työnantajia, joilla joku em. asioista on pielessä.
Yhden tunnen, on jo ikänsä puolesta pudonnut kaivatusta työvoimasta, ja tiedän yhden nuoremman, joka ylpeilee mitään tekemättömyydellään. Muut enemmän tai vähemmän aktiivisesti, käyvät välillä töissä tai ainakin hakevat töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole psyykkinen este, ellei työhaluja ole.
On. Tätä asiaa ei moni ymmärrä. Tällainen henkilö voi aivan hyvin työttömänä, mutta ei kestä työstressiä ja säännöllistä aikaista heräämistä. Elämä lähtee nopeasti negatiiviseen syöksykierteeseen yleensä uniongelmien kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varsinaisesti, mutta tunnen henkilön joka haluaisi töihin ainoastaan marginaalisen pienelle taidealalle johon hänellä valitettavasti ei ole riittävästi lahjoja. Hyvin lähelle sama asia.
Lasketaanko siihen liittyvä seksityö harrastukseksi?
Jos seksityötä tekee niin silloinhan on töissä, eikä työtön.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne yhtään työtöntä, eivätkä sukulaiseni tai kaverini tunne yhtään työtöntä. Työttömät ovat myytti.
En ota vastaan työttömyyskorvausta, on vastaukseni. Mitä se teille siis kuuluu, kun en aiheuta kulujakaan? Mihin ehditte kuluttamaan kaiken tienaamanne? Minulla on aina jäänyt hyvin säästöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tavallaan itseni.
Oon 30v, tehnyt 10v töitä ja sit ollu 2v työtön. Haen kyllä töitä ja yritän esittää innostunutta mutta oikeasti en haluaisi töihin. Tai siis haluaisin hyvään työpaikkaan kyllä (sellaiseen missä mukava porukka ja hyvä yhteishenki) mutta sellaiset tuntuu olevan urbaanilegenda.
Olen tullut siihen lopputulokseen, että ihmiset on ikäviä.
En halua töihin koska kukaan ei maksa palkkaa jolla tulisin toimeen!
Laskekaa vuokria tai Nostakaa palkkoja niin tulen heti töihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En halua töihin koska kukaan ei maksa palkkaa jolla tulisin toimeen!
Laskekaa vuokria tai Nostakaa palkkoja niin tulen heti töihin!
Muuta halvempaan asuntoon. Problem solved.
Tunnen yhden, joka haluaisi ainakin 3000€ palkkaa kuukaudessa, eikä hae matalapalkkaisia töitä. Vaikka ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia saada vaatimusten mukaisesti palkattua työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen henk.koht. kolme, joista yksi on lähes 6-kymppinen kantasuomalainen nainen, joka ei ole ollut koskaan töissä, jätti lukion kesken aikoinaan, asuu kaupungin asunnossa Etelä-Suomessa. Ei halua tehdä töitä, sen sijaan harrastaa paljon. On ovela narsku, joka pyörittää pikkusormensa ympärillä viranomaisia.
Kaksi on ulkomaalaista, toinen serbimies ja toinen venäläinen nainen, molemmilla asenteena ottaa kaikki irti suomalaisesta yhteiskunnasta.
Tunnen läheisesti ja henkilökohtaisesti, ja ollaan näistä asioista puhuttu ja avoimesti myöntävät.
Minulla oli eräs naapuri,joka oli töissä kerran melkein koko päivän. Hän kuoli alle 40v.
Tällä hetkellä en tunne yhtään työtöntä.
Itselläni meni työpaikka jossa olin 24 vuotta ja sain heti työkkäriltä työnhakumääräyksen ja minut palkattiin. Ko. työpaikassa olen nyt ollut 2 vuotta ja palkka yms. ovat hyviä. Aloitin kokopäivätyöt jo 16 vuotiaana ja työelämää takana 32 vuotta. Olisin kyllä mielelläni työttömänä tuossa välissä ollutkin, mutta ei onnistunut ja toisaalta ikäni 48v voi hankaloittaa pian palkkaamista, eli pitää olla tyytyväinen, että on töitä.
Tunnen pari tällaista ihmistä, miehen sukulaisia. Ovat yhden ammattitutkinnon suorittaneita, mutta töitä ei ole alalta löytynyt ja uudelleen ei jaksa kouluttautua. En ymmärrä tuollaista ollenkaan. Molemmat ovat perheettömiä alle 45 vuotiaita. Ilmeisesti työnteko ei vain huvita.
En tunne kuvaamistasi syistä työttömänä olevia. Yhden työttömän tiedän, joka ei sairaudestaan huolimatta pääse työkyvyttömyys- tai muullekaan eläkkeelle. Ikää on töitä saadakseen liikaa ja eläkkeelle päästäkseen liian vähän. Työhönottohaastattelussa, (siinä yhdessä, johon on päässyt), heivattiin sivuun sairautensa vuoksi. Vaikka sairaus ei päällepäin näy, pakkohan siitä oli kertoa. Ymmärrettävää, koska tiedossa on pitkiä sairauslomia, joille hän ei voi mitään ja jonka vuoksi ei ole työnantajalle hyvä sijoitus. Yksi tuttu, jonkun aikaa toisen korkeakoulututkinnon jälkeen työttömänä ollut, sai juuri vakinaisen viran. Riemu on yhtä suuri, kuin oli pelko aikaisemmin, ettei töitä löydy kaikesta yrittämisestä ja opiskelusta huolimatta.
Kukaan noista tuntemistani ei ollut, eikä ole omasta halustaan työtön. Epäilen suuresti, ettei työttömän elämä ja avustuksina saatavat tulot ole sellaisia, että kukaan haluaisi niiden vuoksi olla työtön. Tuota kirjoittamaasi "kateus muita kohtaan" , en ymmärrä. Mitä sillä tarkoitat? Miksi se olisi syy olla työtön?
Alue: Aihe vapaa
Olen ollut sellainen. Yleensä muutaman kuukauden työttömyysjakso on kuitenkin tehnyt hyvää ja olen hakeutunut uusiin töihin ettei kellään olisi nipotettavaa.