Unelmien joulu? Hyvän mielen ketju.

Herään aikaisin, en herätyskelloon vaan siihen, että olen nukkunut levolliset yöunet. Mies jää vielä vastavaihdettuihin pellavalakanoihin nukkumaan. Hipsin villasukissa keittiöön ja katson ulos, jossa lumikerros on peittänyt maan ja pieniä hiutaleita sataa hiljalleen. On pakkasta. Sytytän kynttilöitä tunnelmaa luomaan, laitan joululaulut hiljaa soimaan. Kaadan itselleni kupin lämmintä glögiä ja liinan alta kaivan joulutortun, jotka nautin kodikkaan, lämminhenkisen omakotitalomme olohuoneessa. Kissa hyppää syliini, toinen tuhisee viereisellä nojatuolilla.

Mies kömpii makuuhuonesta unenpöpperöisenä hiukset sekaisin, suukottaa minua poskelle ja kuiskaa hyvää joulua. Kouluikäiset lapset saavat nukkua pitkään, mutta ilmestyvät pian sohvalle tuijottamaan Joulupukin kuumalinjaa. Teemme aamupalaa, jota syömme yhdessä jouluohjelmia katsellen. Vilkaisen perhettäni, ja pakahdun onnesta.

Lapset juoksevat päivänvalon valjetessa ulos leikkimään. Mies menee perässä tekemään lumiukkoa heidän kanssaan, minä katson ikkunasta hymyillen ja alan valmistella jouluruokia. Käymme koko perhe koiran kanssa lähimetsässä pienellä kävelyllä, jonka jälkeen lumia pudistellessamme ja punaisia neniä lämmittäessämme laitamme joulusaunan päälle.

Jossain vaiheessa eteisestä alkaa kuulua lumisten kenkien kopsuttelua, kun joulua tulevat viettämään omat perheemme, lasten kaikki isovanhemmat. Äitini ja anoppini auttavat keittiössä ja nauramme omille jutuillemme, miehet keskustelevat autokuumeestaan olohuoneessa.

Syömme ja kahvittelemme yhdessä, lapset avaavat lahjat ja vieraat lähtevät koteihinsa. Väsyneiden jouluintoilijoiden on aika mennä unten maille, ja jäämme kaksistaan sylikkäin katsomaan elokuvaa ja syömään herkkuja punaviinilasillisten kera. Harrastamme seksiä, käymme lämpimässä suihkussa ja kaivaudumme peittojen sekaan toisillemme hymyillen.

*Mies ja kissat löytyvät, muita täytyy vielä odottaa että tällainen joulu voisi toteutua. Tänä jouluna lähdemme kuitenkin toiselle puolelle Suomea läheisten luokse, joka sekin on ihanaa ❤️

Haluaisin olla uudelleen lapsi ja viettää joulun isän, äidin ja sisarusten kanssa.

Sellanen, joka meidän jouluista on vuosien saatossa muodostunut: Aikuisten joulu. Vanhempani, veli ja kaks serkkupoika (ja siis minä). Syödään, nukutaan ja pelataan monopolya ja korttia. Päivärytmi sekasin, kun yöt pelataan ja päivät nukutaan. Aivan mahtavaa!!

Unelmien jouluun kuuluisi vielä, että olis varaa ostaa joulupuukeräysten kautta lahjoja kymmenille lapsille. Ja toki valkoinen joulu. Myös täysikuu kirkkaalta taivaalta olisi aattoiltana aivan mahtavaa!!

Vierailija kirjoitti:

Poika on lähdössä miniän perheen kanssa Lappiin jouluksi. Haluaisin nuoremman pojan kanssa mukaan mutta siten että meillä olisi erillinen majoitus. Kaikilla olisi seuraa mutta silti oma rauha.

Lappi, perhe ja myös oma rauha, ihana joulu!

Epätodellinen fantasiajoulu läpimässä mökissä lumisen maiseman keskellä oman perheen kanssa. Kaikkea on, mitä tarvitaan, jouluvaloja sopivasti mutta ei liikaa, kauniisti koristeltu kuusi, sisällä tuvassa myös kissa tai kaksi. Perinteistä jouluruokaa mutta ei liikaa. Hämärtyvä hiljainen jouluaatto täynnä rauhallista, salaperäistä tunnelmaa kuin joskus lapsuudessa. Ulkona vilahdus tontusta, tontun jäljet ulkona lumessa, kuin taika olisi sittenkin totta. Me kaikki yhdessä kokoontuneena.

Unelmien joulu on sellainen että sitä ei ole. Voidaan pyyhkiä kalenterista pois. Joulut on nähty, eiköhän mennä keskiajasta eteenpäin

Ap vedä karvainen kettu päähäs

Kelomökki keskellä lumista metsää ja noin 15 astetta pakkasta. Kävisin kirkkaalla kuutamolla metsälenkillä koiran kanssa ennen joulusaunaa, sitten jouluruuat takkatulen lämmössä.

Vierailija kirjoitti:

Yksin kotona joulun. Parasta ikinä. Ei tarvitse ketään passata ja hyppiä sinne tänne kissanritiäisissä. Saa vaan levätä. 🤗

Mulla on ollut näitä jouluja jo monta, toiset kokoontuu yhteen taloon ja kaikki stressaa ruoista ja ohjelmasta jne mutta minä vietän parasta joulua omassa rauhassa. Ostan sitä ruokaa mitä oikeasti haluan syödä, herkkuja ja juomaa. Katson elokuvia, kuuntelen musiikkia jne. Ainoa toive olis että pääsis jonnekin Lappiin mökille, lumeen kahlaamaan ja katseleen tähtitaivasta pakkasiltana.

Takkatulen loimutessa käpertyä lämpimään vilttiin ja syödä suklaata. Mennä valmiiseen pöytään ja vain olla yhdessä omien lasten kanssa. Saunoa, syödä ja leikkiä. Ulkona paljon lunta ja kylmää.

Unelmieni joulu on sellainen, että valmistelut on tehty ajoissa ilman kiirettä, piparit leivottu purkkeihin itsenäisyyspäivän aikaan ja joulukakut ja pullat pakkaseen Lucian päivän aikaan, sillit laitettu mausteliemiin viikkoa ennen joulua ja lohi graavattu aatonaattona. Aattoaamuna laitetaan kinkku paistumaan, tehdään laatikot, keitellään joulupuuro ja koristellaan kuusi. Joulurauhan julistuksen aikaan kuusi loistaa, jouluruuat on uunissa. Nautitaan puuroa ja glögiä. Käydään ulkona, saunotaan ja avataan lahjat. Illalla syödään pitkän aavan mukaan. 

Tykkään valmistella joulua, se virittää joulun tunnelmaan. Tykkään myös aattona tehdä itse jouluruokia, ja kun suurin osa on valmisteltu etukäteen, ja on vain muutama asia enää tehtävänä, ei se tunnu hössötykseltä eikä rasita. Tuoreeltaan paistettu, itsetehty lanttulaatikko ja leivinuunissa ruiskuoressa paistettu kinkku on niin hyvää. 

Minun lapsuuden joulut kuluivat auton takapenkillä jännittyneiden ja kireiden isovanhempien luokse matkustellen. Päätin säästää lapseni tältä hänen synnyttyään.

Olemme viettäneet joka ikisen joulun 15 vuoden ajan kotona, kutsuen sinne pari vierasta tai sitten ei ketään. Isovanhemmat tavataan itsenäisyyspäivänä tai viikkoa ennen joulua.

Jouluaattona aamulla soitetaan jouluntoivotukset isovanhemmille. Emme pidä puurosta joten sitä ei haluta syödä. Syömme runsaan herkullisen aamiaisen ja laitamme karitsan uuniin.

Katsomme jonkun leffan yhdessä ja ulkoilutamme koirat. Noin klo 15 katamme pöydän painottuen kalaan ja kevyisiin herkkuihin. Joskus käy niin ettei pääruokaa karitsaa jaksa kukaan edes ottaa vaan sitä syödään vasta joulupäivänä.

Ruuan jälkeen jaamme parit lahjat ja jokainen saa nauttia niistä. Korkataan vihreät kuulat ja konvehdit. Käydään taas koirien kanssa lenkillä ja pelataan jotain lautapeliä.

Ihanan stressitön joulu. Suosittelen!

Oma joulu alkaa olla kohdillaan muuten, mutta anoppilassa käynnin kun voisi jättää väliin potematta siitä syyllisyyttä, se olisi unelmien täyttymys. Olen siis jättänyt menemättä joskus, kun olin tosi väsynyt joulun aikaan, enkä vaan jaksanut sitä pönötystä ja hössötystä, mutta huono omatuntohan siitä tuli.

Appivanhemmat on ihan ok, joulunvietosta vain puuttuu siellä rentous ja kiireettömyys, joita itse jouluun kaipaan. Ruoka tarjotaan niin aikaisin, että meidän täytyy laittaa herätys soimaan, että ehditään paikalle ja silloin kun lounas on joulupvnä, tämä tarkoittaa, ettei aattona voi valvoa niin myöhään kuin haluaa, jollei halua haukotella niitä kinkkujaan ja laatikoitaan kitusiinsa.

Minulle joulu on aina ollut rauhoittumisen aikaa. Unelmoin, että sen voisi käyttää kokonaan akkujen lataamiseen, mikä ei tarkoita samaa kuin yksin kotona oleminen. Rennossa seurassa on oikein ihana viettää joulua, mutta aikataulutettu pönöttäminen ei minusta kuulu joulunaikaan ollenkaan. Sekin ahdistaa, että anoppilaan mennään aina valmiiseen pöytään, eivätkä puoliso ja sisaruksensa pane tikkua ristiin auttaakseen järjestelyissä. Minun lapsuudenkotiin jos mennään, viedään osa ruuista ja autan myös paikan päällä järjestelyissä, salaattien teossa jne. Yhdessä tekeminen on osa joulun tunnelmaa minusta.

Unelmien joulu olisi että voisi antaa joululahjan todella tarvitsevalle.

Köyhän mahdollisuudet ovat pienet.

Tälle joulua haaveilen, että saisin viettää joulun kotona. Vuorotyöläisen huono puoli ettei pyhät ole aina vapaita ja iltoja jonkun pitäisi tehdä. Toki siinä on aamupäivä aikaa, mutta ei se nosta joulufiilistä, ei ehdi edes jouluateriaa syömään.

Oli suunnitelmissa, että olisi anoppilassa käyty jouluateria ip syömässä, samaan pöytään olisi miehen sisaruksia perheineen saapunut. Lahjat vaihdettu ja yleistä yhdessäoloa vietetty. Joulupäivänä olisi minun vanhempien ja sisarusten luona kyläily ollut. Ehkä ensi vuonna sitten.

Vaikka tykkään viettää perinteistä joulua joko kotona miehen kanssa tai perheiden kesken, niin haaveilen myös joulusta kylpylässä. Valmis pöytä, allasosastolla lilluen, rempseässä talvisäässä kävely, sängyssä maaten katellen jouluohjelmia suklaan kera, ei kiire mihinkään. Ihan vain keskityttäisiin täysillä miehen kanssa toisiimme.

1. Miehen kanssa matkalla, viettämättä joulua mitenkään. Lepoa ja harrastuksia, vaikka hiihtämistä tai veneilyä, kohteen leveysasteista riippuen. 

2. Yksin kotona ja nimenomaan olemalla viettämättä joulua mitenkään. Lepoa vain ja hyvää ruokaa, ei mitään ns. jouluruokia.

3. Vielä mieluummin mieheni kanssa kotona, mutta silloin ei voi olla viettämättä joulua ja joutumatta haistelemaan kinkunpaistotuoksuja... joten siksi tämä on vasta vaihtoehto nro 3.

Unelmien joulu,  että kaikki kaupat aattona kahdeltatoista kiinni  ja koko joulupäivän.

Olisi kaupan alan ihmisilläkin joulu.

Viikko Lapissa tai kaksi viikkoa Thaimaassa. Luksusmajoitus, ruoka valmiina, paljon ulkoilua ja tunnelmallista paikallaan oloa, pino kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Unelmien joulu on sellainen että sitä ei ole. Voidaan pyyhkiä kalenterista pois. Joulut on nähty, eiköhän mennä keskiajasta eteenpäin

Hei, eihän sitä kenenkään tarvitse viettää! Mutta aika moni haluaa viettää, joten sallitaan se heille. Toivotan iloa sinunkin joulukuuhun <3

Vierailija "Kotona miehen kanssa, hyvää ruokaa ja juomaa. Tuli takassa ja kännykät kiinni."

Niin, kun nyt ensin löytäisi sen mukavan miehen. Tai jollain lailla sopivan ja kunnollisen.