Unelmien joulu? Hyvän mielen ketju.

Vierailija kirjoitti:

Enää en voi nauttia herkuista jouluna kun tänä vuonna minulla todettiin diabetes. Tyydynkin vain kotona rauhoittumiseen ja löhöilyyn. Puen mukavan pehmeän ja lämpimän oloasun päälle ja kuuntelen joulumusiikkia jouluvalojen loisteessa. Katselen myös jouluaiheisia leffoja Netflixistä ja rentoudun kunnolla.

Uskaltaudun ehkä syömään lautasellisen riisipuuroa, mitä en saisi syödä kun siinä on niin paljon hiilihydraatteja, mutta jääköön se ainoaksi herkuksi jouluna Jouluaattoa ei tule ilman joulupuuroa, siitä en suostu luopumaan vaikka suklaat, joulutortut ja piparit ym. herkut ovatkin pannassa.

Toivottavasti tänne pääkaupunkiseudullekin saadaan valkea joulu. Se kyllä kruunaisi joulutunnelman. 🙂

Ikävä kuulla että olet sairastunut. Kiva jos jaksat mennä vertaisryhmään tai ainakin jutella hoitajan kanssa miten voisit kohtuudella nauttia muitakin jouluruokia. Myös netistä löytyy ohjeita.

Oltais kotona miehen kanssa. Hyvää ruokaa, kuusi ja valkea maa. Ei haittais vaikka olis vähä seksiäki.

Kulkisin kevyessä lumisateessa jouluostoksilla. Kadulla törmäisin komeaan mieheen, joka jäisi juttelemaan. Hänkin on sinkku ja etsii lahjaa siskolleen - tulisinko mukaan makutuomariksi? Siitä sitten kuuman glögin äärelle joulutorille juttelemaan ja sovitaan treffit joulupäiväksi. Jouluaatto menee ihanassa jännityksessä. Joulupäivänä kaunistaudun ja lähden treffeille. Onneksi laitoin punaiset alusvaatteet, sillä päädyn vilauttamaan niitä illan lopuksi.

...3 vuoden kuluttua mies kosii. Joulupaketistani löytyy unelmien sormus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unelmien joulu: Oltais kotona. Olisin itse saanut laittaa juuri niin juhlavan ja perinteikkään joulun kuin haluan Isovanhempia, perhettä ja ystäviä kävisi pyhinä paljon kylässä, mutta kukaan ei viipyisi liian kauan tai jäisi yöksi, vaan tulisivat vaan pariksi tunniksi esim. joulukahville tai pakettien jakoon illalla. Välipäiviksi voitais lähteä kylpylään tai jonnekin Eurooppaan kaupunkilomalle, ehkä kotiin vasta uuden vuoden jälkeen.

Tämä ei valitettavasti toteudu. Isovanhemmat ovat kaukana eivätkä halua matkustaa, joten menemme tänäkin vuonna sinne. Lattiamajoituksessa ja velvollisuusvierailuja luvassa.

Voi kun harmi että velvollisuudentunnosta et pysty viettämään omaa jouluasi. Kyllä jokainen aikuinen saa viettää oman perheen kanssa joulunsa omassa kodissa.

Työ pilaa aika monen ihmisen joulun  eli tuo ei todellakaan toteudu läheskään kaikilla.

Joulu on kyllä enemmänkin mielentila kuin päivämäärä. Joulua voi viettää läheisten kanssa jonakin sopivana päivänä eikä sen tarvitse edes olla joulun aikoihin.

Vierailija kirjoitti:

Takkatulen loimussa, alasti, joku kuuma 22 vuotias typy hivelemässä miehistä rintaani ja koskettelemassa kovaa jormaani. Vaimo olisi jossain sukulaisissa.luxusjoulu! 

Nyt sinulta ei sitten puutukaan kuin miehinen rinta ja kova jorma. Ai niin ja vaimo. Niin ja takka. Ja rahaa huorrraan.

No ei paljoa puutu.

Unelmien joulu olisi sellainen, jossa olisi kaikki valmiina. Jossain tunnelmallisessa hotellissa joko Alpeilla tai Suomen Lapissa. Kunnon aamupalan ja aamusaunan jälkeen kaikki pukeutuvat parhaimpiinsa ja lähdettäisiin hevosreen kyydissä lämpien vilttien alla joulukirkkoon. Kirkon jälkeen rauhoituttaisiin katsellen takkatulta ja puuhaten, mitä kukin; lapset voisivat leikkiä ja itse lukisin kirjaa. Taustalla soisivat joululaulut. Sitten olisi ohjelmassa joulupäivällinen, jolle taas kaikki pukeutuisivat hienosti; miehellä ja pojalla tumma puku solmiolla tai rusetilla, itsellä ja tytöillä iltapuvut. Sitten syötäisiin pitkään ja juteltaisiin niitä näitä kuluneesta vuodesta ja joulusta. Tämän jälkeen siirryttäisiin lahjojen jakoon ja sen jälkeen loppuilta rentouduttaisiin lahjojen parissa.

Koti on laitettu joulukuntoon aitoine kuusine , leivottu fiiliksen vuoksi pikkupullat ja tortut , paistettu kinkku edellisaamuna. Nukutaan aattona pitkään , leppoisasti heräillään ja syödään valmis riisipuuro ( ed iltana keitetty). Iltapäivällä mennään 10km:n päähän joulun viettoon pojan perheeseen.

Hekin on saaneet aamulla nukkua niin kauan kuin jaksavat kera teinien. Siinä sitten yhdessä katetaan joulupöytä herkkuineen juhlavasti ja syödään n klo 15-16.00.

Lekotellaan ,lauletaan joululauluja , pukki tulee n klo 18.30 .paljon lahjoja , fiilistellään , vapaata seurustelua , sauotaan kahvitellaan. Jne

Kymmenen maissa lähdetään kotiin ja jätetään perhe nauttimaan omasta joulusta.

Se on unelmajoulu ,joka on toteutunut jo kauan aikaa.

Hyvää jouluseksiä.

Hyi olkoon. Seksi on inhottavaa eikä kuulu jouluun.

Vierailija kirjoitti:

Hyvää jouluseksiä.

Hyi olkoon. Seksi on inhottavaa eikä kuulu jouluun.

Toinen mikä ei kuulu jouluun on viina. Olen sen onneksi vanhemmiten oppinut. Ennen varasin kunnon lastin joulunpyhiksi: viinitonkka, vinettoa, rommia, votkaa..

Kupin ottaminen alkoi jo aattoaamuna ja iltaan mennessä olin kaatokännissä. Joulupäivä meni sitten tuhdissa krapulassa. Varsinainen vuoden kohokohta.

Nykyään 2 pulloa punkkua, yksi valkkari ja max. 2dl pullo väkevää. Juomia ei korkata kuin vasta klo 18-20 välillä.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole vielä unelmoinut että olisi ihana siivota, leipoa, laittaa ruokaa ja tiskata.

Äitini oli aina ihan poikki aattoon mennessä. Hänellä oli hirveä anoppi (joka meille lapsille oli ihana mummi) ja kesti vuosia ennenkuin äiti „uskalsi“ vaatia meidät 4 lasta joulutouhuihin mukaan, ja vasta sen jälkeen kun hän isällemme (parin vuoden työnjakoyriryksen jälkeen) eräänä marraskuun päivänä ilmoitti että lähtisi serkkunssa luo maalle - ilman meitä - jo viikkoa ennen joulua. Meidän kaikkien pelästyksestä seurasi, että työvuorolista tehtiin ja vasta oman osamme tehdessämme tajusimme sen kaiken mikä siihen asti mielestämme oli vain jotenkin „tullut“ adventtina, pipareista torttuihin, kynttlöistä kalentereihin, kuusesta joululimppuun, lyhteistä sillin tekoon... Ja tahti tietysti kiihtyi mitä lähemmäs aaton aattoa tultiin. Mummi ja ukki, jotka aina vanhempiemme makuuhuoneessa joulun yöt nukkuneena olivat valittaneet toistensa kuorsauksesta, saivat hänmästyen omat erilliset huoneet, eli pikkusiskoni ja pikkuveljeni pienet huoneet. Muistan miten isäni hikoili patjoja ja tyynyjä tuulettaen ja siivoten ja sänkyjä pedaten. Vanhemmille jäi oma makuuhuoneensa, isot sisarukset majoittivat pienet huoneisiinsa. Mikään ei sinä jouluna toiminut „itsekseen“ vaan jokaisen oli muistettava työvuoronsa.

Muistan aina sen kun mummi sitä tarpeeksi kauhisteltuaan tokaisi ruokapöydässä: „Ja nyt pienemmät lapset ovat joutuneet patjalla toisten lattialla nukkumaan!“ jolloin äitini laski haarukan hitaasti kädestään ja sanoi: „Missä sinä luulet poikasi ja minun tähän asti jouluna nukkuneen? Hotellissa? No juuri niillä patjoilla!“

Seuraavana vuonna mummi ja ukki eivät enää tulleet meille, vaan menivät muiden lastensa luokse, vuorotellen, ja vain 1 yöksi aatosta joulupäivään.

Meidä „oikeat“ joulumme alkoivat sen jälkeen: kotona omalla porukalla!

Mä haaveilen omasta joulusta. Olisi oma talo, vanha maalaistupa luonnon ympäröimänä. Olisi leivinuuni, puuhella, takkatuli ja puusauna. Leipoisin ja laittaisin ensimmäistä omaa joulua siellä. Ulkona olisi lunta ja sopivasti pakkasta, ja tunnelmallisessa talossa olisi sisällä lämmintä ja kotoisaa. Joisin takkatulen lämmössä glögiä miehen kanssa. Kissakin kehräisi sylissä. Se olisi ihanaa. Jouluaattona suku kerääntyisi sitten meille, ison pöydän ääreen syömään jouluruokia ja viettämään yhdessä joulua.

No tällä hetkellä asun vielä kalseassa kerrostalokaksiossa, mutta ehkä joku joulu parin vuoden päästä on jo oma talo. ❤️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unelmien joulu: Oltais kotona. Olisin itse saanut laittaa juuri niin juhlavan ja perinteikkään joulun kuin haluan Isovanhempia, perhettä ja ystäviä kävisi pyhinä paljon kylässä, mutta kukaan ei viipyisi liian kauan tai jäisi yöksi, vaan tulisivat vaan pariksi tunniksi esim. joulukahville tai pakettien jakoon illalla. Välipäiviksi voitais lähteä kylpylään tai jonnekin Eurooppaan kaupunkilomalle, ehkä kotiin vasta uuden vuoden jälkeen.

Tämä ei valitettavasti toteudu. Isovanhemmat ovat kaukana eivätkä halua matkustaa, joten menemme tänäkin vuonna sinne. Lattiamajoituksessa ja velvollisuusvierailuja luvassa.

Voi kun harmi että velvollisuudentunnosta et pysty viettämään omaa jouluasi. Kyllä jokainen aikuinen saa viettää oman perheen kanssa joulunsa omassa kodissa.

Ohis: joskus tuokin velvoitejoulunvietto päättyy. Ne isovanhemmat menee maan multiin tai palvelukotiin istumaan suu auki tietämättä maailman menosta mitään. Sitten voi viettää omanlaisia jouluja ja muistella menneitä jouluja.

Muistella menneitä jouluja? Parempi on luoda omat perinteet ja viettää jouluja niiden mukaan.

Muuten voi käydä niin, ettei perheen lapset koskaan vietä perheen omaa joulua vaan joulu kuluu autossa istuen.

Viimeisen kymmenen vuoden jouluista muistan ainoastaan kellon tuijotuksen ja halun päästä kotiini. Joulun aika on itselleni suurinpiirtein yhtä hauskaa kuin päivystyksessä istuminen.

Miksi ihmiset haluavat viettää tuollaisia jouluja? kelloa tuijotellen?

Minä kävin vanhempien luona jouluja siihen asti, kun perustin oman perheen. Kun ensimmäinen lapsi oli syntynyt vietettiin joulu oman perheen parissa, mies, minä ja lapsi. Mummolla(miehen äiti) joka asui 2km päässä käytiin joulupäivänä syömässä (mummon pyynnöstä). Omilla vanhemmillani kävin joulun ja uudenvuoden välipäivinä jos päivät vapaita. jos ei, en käynyt joulunaikaan. Viikonloppuja ja aikaa käydä kylässä on muulloikin kun sinä yhtenä tai kahtena päivänä, mitä joulu kestää. 

Eipä ole tressiä jouluna ollut ja nyt lapsilla, jo kotoa pois muuttaneilla on muistoissa ihanat ja rauhalliset meidänperheen näköiset joulut. 

Toki ajatuksena oikea sukujoulu olisi ihana, mutta se tarvitsisi kunnon puitteet, iso talo, missä kotiin tulevilla lapsilla perheineen olisi omat huoneet. Serkukset näkisivät toisiaan ja kaikki toisivat osan jouluruuista tullessaan jne. 

Oma unelmien joulu tänä vuonna on sellainen, että kokoonnutaan jo aikuisten lasten kanssa viettämään hauskoja peli-iltoja glögin ja pikkunaposteltavien kanssa. joululaulut soi hiljalleen taustalla ja kaikilla on lämmin ja mukava olla. Hyvää ruokaa ja yhdessä oloa. 

TVstä katsotaan lumiukko se jo perinne vuosien takaa. ja tietenkin joulurauhan julistus. Näitä jouluja meillä on ollut jo paljon ja toivotaan että ne saavat jatkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvää jouluseksiä.

Hyi olkoon. Seksi on inhottavaa eikä kuulu jouluun.

Toinen mikä ei kuulu jouluun on viina. Olen sen onneksi vanhemmiten oppinut. Ennen varasin kunnon lastin joulunpyhiksi: viinitonkka, vinettoa, rommia, votkaa..

Kupin ottaminen alkoi jo aattoaamuna ja iltaan mennessä olin kaatokännissä. Joulupäivä meni sitten tuhdissa krapulassa. Varsinainen vuoden kohokohta.

Nykyään 2 pulloa punkkua, yksi valkkari ja max. 2dl pullo väkevää. Juomia ei korkata kuin vasta klo 18-20 välillä.

No kyllähän tuossa on vieläkin ihan kotitarpeiksi :D Itse olen tottunut viettämään joulut lähes raittina ehkä vähän glögiä aattoiltana.

Miehen isä oli varsinainen viinan kanssa lutraaja, mutta hänkin vietti aina joulut selvinpäin.

En vietä joulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unelmien joulu: Oltais kotona. Olisin itse saanut laittaa juuri niin juhlavan ja perinteikkään joulun kuin haluan Isovanhempia, perhettä ja ystäviä kävisi pyhinä paljon kylässä, mutta kukaan ei viipyisi liian kauan tai jäisi yöksi, vaan tulisivat vaan pariksi tunniksi esim. joulukahville tai pakettien jakoon illalla. Välipäiviksi voitais lähteä kylpylään tai jonnekin Eurooppaan kaupunkilomalle, ehkä kotiin vasta uuden vuoden jälkeen.

Tämä ei valitettavasti toteudu. Isovanhemmat ovat kaukana eivätkä halua matkustaa, joten menemme tänäkin vuonna sinne. Lattiamajoituksessa ja velvollisuusvierailuja luvassa.

Voi kun harmi että velvollisuudentunnosta et pysty viettämään omaa jouluasi. Kyllä jokainen aikuinen saa viettää oman perheen kanssa joulunsa omassa kodissa.

Ohis: joskus tuokin velvoitejoulunvietto päättyy. Ne isovanhemmat menee maan multiin tai palvelukotiin istumaan suu auki tietämättä maailman menosta mitään. Sitten voi viettää omanlaisia jouluja ja muistella menneitä jouluja.

Muistella menneitä jouluja? Parempi on luoda omat perinteet ja viettää jouluja niiden mukaan.

Muuten voi käydä niin, ettei perheen lapset koskaan vietä perheen omaa joulua vaan joulu kuluu autossa istuen.

Viimeisen kymmenen vuoden jouluista muistan ainoastaan kellon tuijotuksen ja halun päästä kotiini. Joulun aika on itselleni suurinpiirtein yhtä hauskaa kuin päivystyksessä istuminen.

Miksi ihmiset haluavat viettää tuollaisia jouluja? kelloa tuijotellen?

Minä kävin vanhempien luona jouluja siihen asti, kun perustin oman perheen. Kun ensimmäinen lapsi oli syntynyt vietettiin joulu oman perheen parissa, mies, minä ja lapsi. Mummolla(miehen äiti) joka asui 2km päässä käytiin joulupäivänä syömässä (mummon pyynnöstä). Omilla vanhemmillani kävin joulun ja uudenvuoden välipäivinä jos päivät vapaita. jos ei, en käynyt joulunaikaan. Viikonloppuja ja aikaa käydä kylässä on muulloikin kun sinä yhtenä tai kahtena päivänä, mitä joulu kestää. 

Eipä ole tressiä jouluna ollut ja nyt lapsilla, jo kotoa pois muuttaneilla on muistoissa ihanat ja rauhalliset meidänperheen näköiset joulut. 

Toki ajatuksena oikea sukujoulu olisi ihana, mutta se tarvitsisi kunnon puitteet, iso talo, missä kotiin tulevilla lapsilla perheineen olisi omat huoneet. Serkukset näkisivät toisiaan ja kaikki toisivat osan jouluruuista tullessaan jne. 

Oma unelmien joulu tänä vuonna on sellainen, että kokoonnutaan jo aikuisten lasten kanssa viettämään hauskoja peli-iltoja glögin ja pikkunaposteltavien kanssa. joululaulut soi hiljalleen taustalla ja kaikilla on lämmin ja mukava olla. Hyvää ruokaa ja yhdessä oloa. 

TVstä katsotaan lumiukko se jo perinne vuosien takaa. ja tietenkin joulurauhan julistus. Näitä jouluja meillä on ollut jo paljon ja toivotaan että ne saavat jatkua.

Onneksi olkoon. Vanhempasi ovat ilmeisen tervejärkisiä. Entäs miehesi vanhemmat? He eivät taida olla kuvioissa ollenkaan?

Aika moni pakkojoulua sukulaisillaan viettävä tekee sen yleisen rauhan säilymisen vuoksi. Eivät halua pahoittaa sukulaisten mieliä ja olla riidoissa. Ymmärrän, että sinun on tätä vaikea ymmärtää, kun oma kokemuksesi on pelkästään myönteinen.

Mun unelmien joulu menisi matkalla. Joku ihana kaupunkiloma. Lempibändin konsertti. Eikä yhtään laatikkoa, rosollia, kinkkua lähimaillakaan.

Mulle unelmien joulu on sellainen, millainen se yleensäkin on. Viime joulu meni hieman eri tavalla pandemian vuoksi ja sitä edellinen siksi, että mulla joulun alla puhkesi umpisuoli. Mutta noin muuten pidän sukujouluista eniten ja tänä vuonna voidaan taas viettää sukujoulua. Meitä on jo neljä sukupolvea joulupöydän ääressä. Laitetaan joulu siskoni kanssa yhdessä. Kumpikin meistä rakastaa ruuanlaittoa, joten ei stressata asialla, vaikka meidän joulupöytä meneekin joka vuosi ihan överiksi alkupalojen suhteen. Asutaan kaikki niin lähekkäin, että neljästä taloudesta tullaan kävellen ja kahdesta taloudesta autolla, mutta automatka ei kestä kuin max 15 minuuttia. 

Ihanteellisinta olisi, jos jouluna olisi lunta. Mutta ei lumeton joulukaan vie joulutunnelmaa. Nyt, kun suvussa on taas muutaman vuoden ollut lapsia, joulupukki saapuu joulupäivällisen jälkeen. Lahjojen avaamisen jälkeen juodaan glögiä ja syödään joululeivonnaisia ennenkuin kukin lähtee kotiinsa. Mä teen vielä yleensä jouluyönä koiran kanssa lenkin ja katselen naapuruston jouluvaloja ja nautin hiljaisuudesta. 

Se, kun maanantaina 27.12. on jo ohi ja pääsee töistä vapaalle. Voi ostella sitä tarpeetonta tavaraa edullisemmin alennusmyynneistä

Haaveiden joulun viettäisimme sisarukset perheineen tai miehen kanssa kaksistaan Lapissa tunnelmallisessa mökissä tai jossain hotellissa lumen keskellä. Päivällä sitten ulkoilemaan,hiihtämään jne. Hotellissa palvelu pelaisi,olisi valmis joulupöytä,eikä ruoista tarvitsisi huolehtia.