Unelmien joulu? Hyvän mielen ketju.

Kävelisin läheiselle huoltoasemalle syömään jouluaterian jouluattona. Nythän paikat kiinni tai eivät tarjoa jouluruokaa enää jouluna.

Maa olis musta eikä tarttisi pelätä kaatumista.

Sitten kellahtaisin suklaarasian kanssa sohvalle lukemaan jotain kiintoisaa.

Yksin kotona ilman mitään jouluärsykkeitä.

Kotijoulu. Joulusiivous, joulurauha, jouluruuat. Oman perheen kesken. Ajanvietteenä lukeminen, lautapelit, koiran ulkoilutus, TV:stä joulukonsertit /-ohjelmat.

EI tarvetta autoilla/matkustella/ olla ostoksilla ruuhkissa. Ei sukulointia.

Uutta vuotta kohti välipäivinä hiihtokeskukseen, jos lunta. Tämä ei välttämätön. Mutta lapset tykkäis.

Syöpäsairaan läheisenä toivoisin, että voisimme jo tänä jouluna kokoontua yhteen ja syödä samassa joulupöydässä. Emme voi. Edelleenkään. Kiitos koronan☹️😡

Vierailija kirjoitti:

Viime joulu, koronajoulu, yksin omalla mökillä oli aivan parasta. Nyt vaan näyttää siltä, että on taas tiedossa pakollinen yhteisjoulu sukulaisten kanssa: koko aatto menee pilalle. Peitän kyllä mielestäni tehokkaasti tunteeni ja ajattelen, että kohta on joulupäivä ja sen iltaan mennessä olen mökillä ja siellä sitten loppiaiseen asti.

Miksi on pakko osallistua?

Isoäidin astiasto käytössä joitain päiviä ennen joulua kun suku ja ystävät saapuvat joulupuurolle. Puuron lisäksi glögiä, joululimppua ja päälle joulukinkkua.

Ihme juttu mutta minun yli 80 v isä saa melkein joka joulu puurosta mantelin.

Jälkiruoaksi kahvia, torttuja ja pipareita.

Varsinainen joulu ollaan sitten oman perheen kesken.

Mielestäni loistava perinne.

Toinen hyvä perinne liittyy aikatauluihin. Ensin ruoka ja lahjat, ja vasta sen jälkeen hautausmaalle ja sieltä lämpimään saunaan. Iltapalaksi lihalevypiirakkaa ja joulukinkkua leivän päällä.

Aattoiltana hautausmaalla on rauhallista ja todella kaunista.

Olen aattona vapaaehtoistyössä vähäosaisten joulujuhlassa., Ei ehkä unelmien joulu mutta koen että se on tosi merkityksellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unelmien joulu: Oltais kotona. Olisin itse saanut laittaa juuri niin juhlavan ja perinteikkään joulun kuin haluan Isovanhempia, perhettä ja ystäviä kävisi pyhinä paljon kylässä, mutta kukaan ei viipyisi liian kauan tai jäisi yöksi, vaan tulisivat vaan pariksi tunniksi esim. joulukahville tai pakettien jakoon illalla. Välipäiviksi voitais lähteä kylpylään tai jonnekin Eurooppaan kaupunkilomalle, ehkä kotiin vasta uuden vuoden jälkeen.

Tämä ei valitettavasti toteudu. Isovanhemmat ovat kaukana eivätkä halua matkustaa, joten menemme tänäkin vuonna sinne. Lattiamajoituksessa ja velvollisuusvierailuja luvassa.

Voi kun harmi että velvollisuudentunnosta et pysty viettämään omaa jouluasi. Kyllä jokainen aikuinen saa viettää oman perheen kanssa joulunsa omassa kodissa.

Ohis: joskus tuokin velvoitejoulunvietto päättyy. Ne isovanhemmat menee maan multiin tai palvelukotiin istumaan suu auki tietämättä maailman menosta mitään. Sitten voi viettää omanlaisia jouluja ja muistella menneitä jouluja.

Muistella menneitä jouluja? Parempi on luoda omat perinteet ja viettää jouluja niiden mukaan.

Muuten voi käydä niin, ettei perheen lapset koskaan vietä perheen omaa joulua vaan joulu kuluu autossa istuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unelmien joulu: Oltais kotona. Olisin itse saanut laittaa juuri niin juhlavan ja perinteikkään joulun kuin haluan Isovanhempia, perhettä ja ystäviä kävisi pyhinä paljon kylässä, mutta kukaan ei viipyisi liian kauan tai jäisi yöksi, vaan tulisivat vaan pariksi tunniksi esim. joulukahville tai pakettien jakoon illalla. Välipäiviksi voitais lähteä kylpylään tai jonnekin Eurooppaan kaupunkilomalle, ehkä kotiin vasta uuden vuoden jälkeen.

Tämä ei valitettavasti toteudu. Isovanhemmat ovat kaukana eivätkä halua matkustaa, joten menemme tänäkin vuonna sinne. Lattiamajoituksessa ja velvollisuusvierailuja luvassa.

Voi kun harmi että velvollisuudentunnosta et pysty viettämään omaa jouluasi. Kyllä jokainen aikuinen saa viettää oman perheen kanssa joulunsa omassa kodissa.

Ohis: joskus tuokin velvoitejoulunvietto päättyy. Ne isovanhemmat menee maan multiin tai palvelukotiin istumaan suu auki tietämättä maailman menosta mitään. Sitten voi viettää omanlaisia jouluja ja muistella menneitä jouluja.

Muistella menneitä jouluja? Parempi on luoda omat perinteet ja viettää jouluja niiden mukaan.

Muuten voi käydä niin, ettei perheen lapset koskaan vietä perheen omaa joulua vaan joulu kuluu autossa istuen.

Samaa mieltä. Suunnitellaan lasten kanssa oman kodin paras joulu ja sitten toteutetaan se mahdollisuuksien mukaan. Jos lapset ovat vielä pieniä, suunnitellaan puolison kanssa tai yksin. Lastenohjelmat ovat hyviä.

Meillä paras idea oli Lego joulukalenteri siten että ostettiin marraskuussa joku Lego jättipakkaus josta lapset saivat tonttukalenterista yhden hahmon joka aamu. Aattoaamuna saivat sitten loput, ja kokosivat innoissaan pakkausta monta tuntia. Sitten olikin jo aika syödä ja avata muut lahjat.

Ihaninta jouluna on hyvyyden ilmapiiri. hyvä tahto ja lämmin sydän rinnassa. Kaikki toivovat hyvää toisille ja lähimmäisille. Miksei joulu ole ainainen!<3

Jonkun ihanan miehen kanssa kahdestaan mökillä, luonnon keskellä. Lunta, luistelemista tai hiihtämistä, avantouintia, saunomista.

Hyvää ruokaa, juomaa, läheisyyttä. Klassista musiikkia, tähtien katselua, lukemista…

Jäälyhtyjä ja lumilyhtyjä ulos. Luonto ja edelliset sekä elävä takkatuli ja kynttilät sekä lyhdyt riittää koristeiksi.

Jotain tällaista joskus ollutkin..

Vierailija kirjoitti:

Ihaninta jouluna on hyvyyden ilmapiiri. hyvä tahto ja lämmin sydän rinnassa. Kaikki toivovat hyvää toisille ja lähimmäisille. Miksei joulu ole ainainen!<3

Mun suvussa ei ole koskaan ollut tätä. Päinvastoin joulu oikein tuo kaikki riidat pintaan. Siksi en vietä enää heidän kanssaan joulua.

Tasan ei käy joulun lahjat.

Kaukana suomesta,kaikki joulukiire ja hössötys poissa perheen kanssa.

Minulle on ihan Ok mennä jouluksi mummolaan, vaimo ja lapsetkin tykkää. Mutta unelmien jouluna lähdemme vaimon kanssa kahdestaan mummolasta läheiseen hotelliin ja palaamme vasta joulupäivän lounaalle. Sitten voimme laittaa isovanhemmat lasten kanssa päiväunille ja siivota keittiön ja muun asunnon ettei lapsiperhesotku jää mummolan väen vaivoiksi.

Välipalan jälkeen käytäisiin vielä moikkaamassa serkkuja ja riehumassa heidän kanssaan, sitten kotimatkalla onkin takapenkillä aika hiljaista.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on ihan Ok mennä jouluksi mummolaan, vaimo ja lapsetkin tykkää. Mutta unelmien jouluna lähdemme vaimon kanssa kahdestaan mummolasta läheiseen hotelliin ja palaamme vasta joulupäivän lounaalle. Sitten voimme laittaa isovanhemmat lasten kanssa päiväunille ja siivota keittiön ja muun asunnon ettei lapsiperhesotku jää mummolan väen vaivoiksi.

Välipalan jälkeen käytäisiin vielä moikkaamassa serkkuja ja riehumassa heidän kanssaan, sitten kotimatkalla onkin takapenkillä aika hiljaista.

Tämä on ihana:)

Vierailija kirjoitti:

Minulle on ihan Ok mennä jouluksi mummolaan, vaimo ja lapsetkin tykkää. Mutta unelmien jouluna lähdemme vaimon kanssa kahdestaan mummolasta läheiseen hotelliin ja palaamme vasta joulupäivän lounaalle. Sitten voimme laittaa isovanhemmat lasten kanssa päiväunille ja siivota keittiön ja muun asunnon ettei lapsiperhesotku jää mummolan väen vaivoiksi.

Välipalan jälkeen käytäisiin vielä moikkaamassa serkkuja ja riehumassa heidän kanssaan, sitten kotimatkalla onkin takapenkillä aika hiljaista.

Unohtui mainita että lähtö hotelliin vasta kun lahjat on jaettu yms

138

Vierailija kirjoitti:

Ihaninta jouluna on hyvyyden ilmapiiri. hyvä tahto ja lämmin sydän rinnassa. Kaikki toivovat hyvää toisille ja lähimmäisille. Miksei joulu ole ainainen!<3

Enemmänkin vastenmielistä teeskentelyä koko "juhla".

Nykyään, kun on oma lapsi, niin unelmien joulu olisi sellainen, että olen tehnyt graavilohen valmiiksi ja mies tehnyt kinkun, lapsen kanssa pipareita. Muut ruuat valmiina kaupasta.

Olisi 1 aste pakkasta ja ohut lumipeite. Edellisenä iltana katsotaan, kun joulupukki lähtee korvatunturilta. Kun lapsi on nukahtanut, paketoin loput lahjat. Joulukoristeita ja valoketjuja ikkunoissa ja naapureissa on hiljaista.

Aamulla syödään valmisriisipuurot ja avataan joulukalenterin luukku. Katsotaan telkkarista joulupukin kuumaa linjaa ja sitten joulurauhan julistusta. Kevyt lounas ja joulukirkko. Sukulaisia kylään iltapäivällä ja jouluruokaa. Joulupukki tuo lahjoja.

Illalla makailua sohvalla, lisää ruuan syöntiä jääkaapista ja lahjakonvehtien syömistä. Joululauluja. Aikaisin nukkumaan ja lukemaan hyvää kirjaa. Hyvää jouluseksiä.

Ei mene ihan näin todellisuudessa, isoin haitake on koira, jota pitää ulkoiluttaa vähän väliä, joka ei anna olla hetkeäkään rauhassa, eikä anna nukkua öisin, ja mieskään ei halua enää seksiä. Sukulaisetkaan eivät jaksa tulla meille, vaan meidän pitää mennä heille, jouluaattona pitää juosta jopa kahdessa eri kyläpaikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unelmien joulu: Oltais kotona. Olisin itse saanut laittaa juuri niin juhlavan ja perinteikkään joulun kuin haluan Isovanhempia, perhettä ja ystäviä kävisi pyhinä paljon kylässä, mutta kukaan ei viipyisi liian kauan tai jäisi yöksi, vaan tulisivat vaan pariksi tunniksi esim. joulukahville tai pakettien jakoon illalla. Välipäiviksi voitais lähteä kylpylään tai jonnekin Eurooppaan kaupunkilomalle, ehkä kotiin vasta uuden vuoden jälkeen.

Tämä ei valitettavasti toteudu. Isovanhemmat ovat kaukana eivätkä halua matkustaa, joten menemme tänäkin vuonna sinne. Lattiamajoituksessa ja velvollisuusvierailuja luvassa.

Voi kun harmi että velvollisuudentunnosta et pysty viettämään omaa jouluasi. Kyllä jokainen aikuinen saa viettää oman perheen kanssa joulunsa omassa kodissa.

Ohis: joskus tuokin velvoitejoulunvietto päättyy. Ne isovanhemmat menee maan multiin tai palvelukotiin istumaan suu auki tietämättä maailman menosta mitään. Sitten voi viettää omanlaisia jouluja ja muistella menneitä jouluja.

Muistella menneitä jouluja? Parempi on luoda omat perinteet ja viettää jouluja niiden mukaan.

Muuten voi käydä niin, ettei perheen lapset koskaan vietä perheen omaa joulua vaan joulu kuluu autossa istuen.

Viimeisen kymmenen vuoden jouluista muistan ainoastaan kellon tuijotuksen ja halun päästä kotiini. Joulun aika on itselleni suurinpiirtein yhtä hauskaa kuin päivystyksessä istuminen.

Enää en voi nauttia herkuista jouluna kun tänä vuonna minulla todettiin diabetes. Tyydynkin vain kotona rauhoittumiseen ja löhöilyyn. Puen mukavan pehmeän ja lämpimän oloasun päälle ja kuuntelen joulumusiikkia jouluvalojen loisteessa. Katselen myös jouluaiheisia leffoja Netflixistä ja rentoudun kunnolla.

Uskaltaudun ehkä syömään lautasellisen riisipuuroa, mitä en saisi syödä kun siinä on niin paljon hiilihydraatteja, mutta jääköön se ainoaksi herkuksi jouluna Jouluaattoa ei tule ilman joulupuuroa, siitä en suostu luopumaan vaikka suklaat, joulutortut ja piparit ym. herkut ovatkin pannassa.

Toivottavasti tänne pääkaupunkiseudullekin saadaan valkea joulu. Se kyllä kruunaisi joulutunnelman. 🙂