Ensimmäistä kertaa parisuhteessa enkä voikaan enään tulla ja mennä miten haluan?
Tällastako tää on?? :0 Pitää sopia kaikki miehen kanssa ja raportoida tulemiset ja menemiset tai muuten ukko itkee jos olen yön poissa kaverin luona ilmoittamatta. Muutettiin samal myös yhteen niin ohan se söpöä ku toinen välittää mutta ei se mun mutsi sentää oo. Miten te jaksatte?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun on varmaan parempi asua jonkin aikaa vielä yksin ja aikuistua vähän. Et ole vielä kypsä parisuhteeseen.
Olen jo vanha aikuinen 30vee.
Uteliaisuudesta, jos et halua kertoa miehellesi missä olet tai missä mahd aiot olla seuraavan (tai seuraavat) yösi ja päiväsi ja pidät sitä ilmeisen turhana ja suorastaan rasittavana, niin miten koet, että parisuhde eroaa vaikka siitä, että olisitte vaikka kämppiksiä tai ystävyksiä?
Kyl mä jatkos aion kertoo miekkoselle ja lupasin et en ole ilmoittamat. Suhde alkoi ystävyydest ja rakastetaa toisiamme nii ei olla pelkkii kämppiksii..kaik on vaa niin uutta ja ihmeellist ku on eka parisuhde..
Huokaus vaikka olen koko ikäni (yli 40 vuotta) ollut sinkku, niin vielä en koe tai tunne, että minusta olisi tullut jo niin tavoittamaton ja rakastettava kumppani, että jos joskus pääsisin parisuhteeseen ja elämään tosen rinnalla (olsihan sekin mukava saada kokea edes kerran) että voisin sitten jatkaa eloani pitäen kumppaniani itsestään selvyytenä ja kuvitella ja uskoa, että hän jaksaa ja ennen kaikkea haluaa olla lkanssani vähät siitä, misä luuhaan ja puuhaan yöni tai päiväni.
Mutta pelottavaa on, että en itse kyllä tiedosta niitä piirteitäni, jotka saattaisivat eniten aiheuttaa mahd. kumppanilleni ärtymystä. Koska aivan varmasti niitäkin on.
Kyl mä jatkos aion kertoo miekkoselle ja lupasin et en ole ilmoittamat. Suhde alkoi ystävyydest ja rakastetaa toisiamme nii ei olla pelkkii kämppiksii..kaik on vaa niin uutta ja ihmeellist ku on eka parisuhde..