Kun mies ei huomioi
Katsoo kaiket illat ohjelmia omalta läppäriltään. Ikinä ei voi mun kanssa tulla katsomaan mitään ohjelmaa TV:stä, mutta ei toisaalta itsekään ehdota mitään. Nöyryyttävää kerjätä toiselta aikaa ja huomiota, kun sen antaminen vaikuttaa selvästi toisesta vastenmieliseltä.
Kotitöitäkin tekee lähinnä vaan ”pakon” edessä, eli esim vaadin että nyt on osallistuttava viikkosiivoukseen. Yleensä silloinkin laittaa hanttiin että on se vaan kumma kun pitäis siivota just silloin kun rouva päättää. Olispa tosiaan ihanaa jos mies päättäisi joku päivä vaan yks kaks alkaa siivota tai ehdottaisi että siivotaan yhdessä! Mutta sellaista ei ole vielä koskaan tapahtunut..
Muutenkin on tosi vaikea, jos vaikka ehdotan että lähdetään kylpylään perheenä/kahdestaan, niin ei voi lähteä koska HÄN ei tykkää kylpylöistä tai sitten lähtee mutta vastahakoisesti ja pahimmassa tapauksessa saa kuunnella sit valitusta koko ”loman” ajan. Itse ei kuitenkin juuri koskaan ehdota mitään vaihtoehtoista tekemistä. Joten vaihtoehto on että möllötetään kotona ja hän istuu koneellaan.
Mietin välillä että vaadinko liikaa, mutta toisaalta ei parisuhteessa varmaan pitäisi tuntea itseään jatkuvasti yksinäiseksi. Mies ei ole läsnä minulle. Hän ei osaa tai halua olla.
Ajatuksia, mielipiteitä?
Kommentit (332)
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä sitten yhdistää tai pitää yhdessä?
Kurja tilanne...
Lapset pitää yhdessä ja kai olen sitten ollut vaan vähään tyytyväinen.. Oma isäni oli vähän samanlainen, joten olen ajatellut että kaikki miehet ovat samanlaisia.. Tietokone/puhelin aina ykkösenä. Toki välillä on ihan mukaviakin hetkiä yhdessä, jutellaan niitä näitä. Silti jotenkin tuntuu vaan siltä että elämä menee ohi tässä.. Kaikki erilainen ja poikkeava on aina jotain mitä pitää arvostella. Miestä ei kiinnosta minä ja se mistä minä pidän oikeasti. En tiedä voinko olla oma itseni ollenkaan. T. Ap
Mun mies on myös tyytyväinen omissa oloissaan. Ei koskaan ehdota mitään mutta lähtee kyllä mukaan, jos minä järkkään tekemistä. Mä olen tähän jo tottunut mutta ikävuosina 35-40 kipuilin asiaa paljonkin ja mietin eroa. Nyt 50+ ikäisenä en jaksa enää yrittää muuttaa toista. Myös minä viihdyn omissa puuhissani hyvin ja välillä tehdään yhdessä juttuja, jos jaksan jotain keksiä. Mulla on myös ystäviä, joiden kanssa touhuan kaikennäköistä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on myös tyytyväinen omissa oloissaan. Ei koskaan ehdota mitään mutta lähtee kyllä mukaan, jos minä järkkään tekemistä. Mä olen tähän jo tottunut mutta ikävuosina 35-40 kipuilin asiaa paljonkin ja mietin eroa. Nyt 50+ ikäisenä en jaksa enää yrittää muuttaa toista. Myös minä viihdyn omissa puuhissani hyvin ja välillä tehdään yhdessä juttuja, jos jaksan jotain keksiä. Mulla on myös ystäviä, joiden kanssa touhuan kaikennäköistä.
Tässä on se ero, että meillä mies sitten keksii miksi minun ideoissa on jotain pielessä, eikä niitä voi toteuttaa. Kaikenlaisia tekosyitä löytyy aina että ei voida lähteä jonnekin tyyliin ei voida lähteä luontopolulle marraskuussa aamupäivällä koska tulee niin nopeasti pimeä. Sanoisi vaikka mielummin että ei nappaa lähteä ja ehdottaisi vaihtoehtoisesti itse jotain, mutta ei.
Joskus harvoin saattaa ehdottaa jotain yhteistä tekemistä ja tietty sitä sitten tehdään. Esim mökille meno on ollut sellainen, että itse en välttämättä niin välittäisi siitä mutta miehen takia suostun. Mies sielläkin tosin sitten puuhailee enimmäkseen omiaan, joten varsinaista yhteistä tekemistä se ei kyllä ole. Käytännössä itse olen lasten kanssa ja miehellä omaa aikaa..
Mutta meillä siis tehdään sitä mitä mies haluaa tai ei tehdä ollenkaan mitään. Hänen ehdoillaan mennään joka asiassa. Ja lempipuuhaa on tosiaan se koneella/sohvalla istuminen. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko tullu lihottua?
Ei ole tullut, vaan päinvastoin. Harrastan itse paljon liikuntaa ja yritän siitä saada sisältöä ja mielekkyyttä elämään. T. Ap
Kuulostaa exältäni. Hän on syystäkin ex.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies oli tuollainen myös. Oli tosi vastahakoinen mihinkään mun ehdottamaan juttuun. Kaveriporukalla lähti innoissaan mihin vaan. Niiltä reissuilta löysi toisen naisen.
Erottiin ja hyvä niin.
Niin tavallaan toivon että noin kävisi, jos se on se mitä hän haluaa. Samaa olen myös huomannut että samantien lähtee kyllä kavereiden kanssa illanviettoon tai muihin harrastuksiin. Minulle ei halua antaa huomiota tai aikaa. Siltikään ei halua omien sanojensa mukaan erota, kun olen aiheen joskus ottanut esille. Mielestäni olisi reilua sanoa suoraan jos ei rakasta/halua olla toisen kanssa enää.
T. Ap
Mutta muuten hän on oikein ihana?
Vaikuttaa siltä, että sinä et kiinnosta miestäsi yhtään. Miksi katselet tuollaista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies oli tuollainen myös. Oli tosi vastahakoinen mihinkään mun ehdottamaan juttuun. Kaveriporukalla lähti innoissaan mihin vaan. Niiltä reissuilta löysi toisen naisen.
Erottiin ja hyvä niin.Niin tavallaan toivon että noin kävisi, jos se on se mitä hän haluaa. Samaa olen myös huomannut että samantien lähtee kyllä kavereiden kanssa illanviettoon tai muihin harrastuksiin. Minulle ei halua antaa huomiota tai aikaa. Siltikään ei halua omien sanojensa mukaan erota, kun olen aiheen joskus ottanut esille. Mielestäni olisi reilua sanoa suoraan jos ei rakasta/halua olla toisen kanssa enää.
T. Ap
Haluaa eron vasta kun uusi löytynyt. Kuka sitä nyt palvelujen ääreltä lähtisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies oli tuollainen myös. Oli tosi vastahakoinen mihinkään mun ehdottamaan juttuun. Kaveriporukalla lähti innoissaan mihin vaan. Niiltä reissuilta löysi toisen naisen.
Erottiin ja hyvä niin.Niin tavallaan toivon että noin kävisi, jos se on se mitä hän haluaa. Samaa olen myös huomannut että samantien lähtee kyllä kavereiden kanssa illanviettoon tai muihin harrastuksiin. Minulle ei halua antaa huomiota tai aikaa. Siltikään ei halua omien sanojensa mukaan erota, kun olen aiheen joskus ottanut esille. Mielestäni olisi reilua sanoa suoraan jos ei rakasta/halua olla toisen kanssa enää.
T. Ap
Siisti kiva koti, ruoka pöydässä, puhtaat vaatteet päällä ja seksiä. Kuka noin hyvästä tilanteesta haluaisi lähteä?
Oletko muute itse reilu miestäsi kohtaan? Olet avoimesti keskustellut hänen kanssa miten sinä koet asiat tällä hetkellä?
Hän tuskin suurestikaan rakastaa sua. Mun mies nimittäin muistaa huomioida mua joka ikinen päivä, sanoo rakastavansa ja haluaa tehdä asioita mun kanssa yhdessä. Kaikella tällä hän saa mun sydämen pulppuamaan onnea ja tuntemaan itseni maailman ainutlaatuisimmaksi naiseksi hänen silmissään:)
Olisiko mahdollista puhua asiasta, kerot miltä susta tuntuu, samalla tapaa, kuin täällä. Tai jos kirjoittaminen on helpompaa, niin kirjoita paperille tai sähköposti miehellesi, missä avaudut toiveistasi, tuskastasi ja parisuhteestasi, sinun näkökulmasta.
Tilanne voisi parhaimmillaan muuttua hyväksi tai ehkä toisin, mutta parempi "nostaa kissa pöydälle, vaikka pitkällä hännällä'.
Parisuhteen pitää antaa, ei ottaa. Ei vain lasten takia pidä olla yhdessä. Puhut miehellesi ja kerrot miltä tuntuu. Jos ei ryhdudtöydy ja YRITÄ niin jätät sen sian.
Sitten kun jätät mene 3 kk vinkuu takaisin.
Läheisriippuva usein odottaa, odottaa ja odottaa, että kumppani muuttuisi. Ottaisi viimein vastuun ja että itse saisi viimein suhteessa sitä, mitä kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Mutta muuten hän on oikein ihana?
En sanonut niin. Silti olen kyllä häntä kaikesta huolimatta rakastanut ja koittanut hyväksyä sellaisena kun on. Mutta nyt huomaan, että raja on tullut vastaan. Seksihalut ja varmaan rakkauskin ovat kuolleet minun puoleltani kun en tunne saavani suhteesta mitään. Miehen yrittäminen on niin väkinäistä ettei sitä voi yrittämiseksi edes sanoa. Esim kun olen vuosia sanonut että läheisyys on se mitä kaipaan ja olen vaikka olen vääntänyt rautalangasta, antanut yksinkertaisia esimerkkejä esim pidän hieronnasta, siitä että katsottaisi yhdessä jotain sarjaa jne.. Niin mies sitten hieroo vastahakoisesti puoli minuuttia ja sitten sanoo että nyt varmaan riittää. Hän on silloin omasta mielestään antanut läheisyyttä ja minun pitäisi olla tyytyväinen. Jos kehtaan olla eri mieltä, niin hän pahoittaa mielensä. Eikä siitä sitten tule mitään.
Yleensäkin tilanteet menee niin, että hän käyttäytyy tökerösti minua kohtaan, epähuomioivasti, jopa törkeästi ja jos siitå huomautan, niin hän on se joka lopulta loukkaantuu. En usko että kaikissa parisuhteissa on nöin vaikeita ihan yksinkertaiset asiat. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hän tuskin suurestikaan rakastaa sua. Mun mies nimittäin muistaa huomioida mua joka ikinen päivä, sanoo rakastavansa ja haluaa tehdä asioita mun kanssa yhdessä. Kaikella tällä hän saa mun sydämen pulppuamaan onnea ja tuntemaan itseni maailman ainutlaatuisimmaksi naiseksi hänen silmissään:)
Joo mut ei valtaosa pitkistä parisuhteista ole tällaisia, vaikka aina joku tällainen ketjuun tuleekin kommentoimaan.
Ette te kauheen hyvin tunne miestänne kun ehdottelette asioita mistä se ei tykkää. Vai oliko ne semmoisia mitä sinä haluaisit tehdä. Tuosta tv:n katselusta niin oletteko pyytänyt miestä katsomaan jotain temppareita tai jotain muuta vastaavaa
Mikä teitä sitten yhdistää tai pitää yhdessä?
Kurja tilanne...