Joku suorittanut oikiksen vuodessa
Kommentit (851)
Jutun mukaan opintopisteitä kertyi Lotalle yli 500. Sitä määrää ei mitenkään suoriteta yhden lukuvuoden sisällä. Eli avoimen yliopiston opintoja takana, todennäköisesti ainakin oikeustieteen perus- ja aineopinnot ja sivuainekokonaisuuksia. Sisäänpääsyn jälkeen hänen on täytynyt mennä suoraan kandiseminaariin ja keväällä maisteriseminaariin. Vai miten oikiksessa nämä on tapana järjestää? Pointtini on, että ainakin monilla muilla aloilla seminaarit vaativat läsnäoloa, esim. gradusemma n. vuoden, kandi puolivuotta. Ei kai niitä voi päällekkäin suorittaa, vaikka kaiken muun tekisi nopeutetussa ajassa, mahdollisimman paljon kirjatentteinä tai esseinä tms.
Suomessa kun on tavoitteena nopeuttaa valmistumisaikoja, niin tästä pitäisi ottaa oppia. Nettiin vaan ne luennot, niin kummasti pystyy ihminen myös töiden ohella opiskelemaan. Minulla meni ensimmäisellä kerralla 7 vuotta yliopistoon, koska olin kokopäivätöissä ja meillä oli pakollisia läsnäoloa vaativia luentoja. Jos joku kurssi ei aikataulujen osalta onnistunut, niin uusi mahdollisuus oli vasta vuoden päästä. Tällaisista pitäisi päästä eroon, että herätys sinne yliopistojen suuntaan!
Tällä hetkellä teen yhteiskuntatieteiden maisteritutkintoa eikä MITÄÄN saa tehdä etänä, joten opinnot eivät myöskään etene. Minun on ihan pakko käydä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Mihin hänellä noin kiire on elämässä? Tuo tahti estää jo täysin luomasta työelämässä hyviä kontakteja muihin alalla oleviin. Ja työnantajat varmaan epäuskosina pistää hakemukset mappi ö: hön, kun kuulostaa yksinkertasesti huijaukselta. Ei noin nuorena kovin moneen paikkaan töihin pääse kun ei koeta uskottavaksi.
Koeta uskottavaksi? Mikä firma palkkaa koettujen tunteiden perustella työntekijänsä? Mitä jollain papereilla edes tekee mitään, jos lopulta joku tunne ja keksitty uskottavuusongelma asiasta ratkaisee?
Toivoisin kyllä, että jos joku ei usko tutkintotodistuksen olevan aito, hän tekisi siitä ilmoituksen, eikä laita sitä mappi ö:hön. Emme tarvitse valelääkäreitä, emme valeasianajajia emmekä muitakaan valeasiantuntijoita.
Vierailija kirjoitti:
Valokuvamuisti ja oikkis ovat varmasti erinomainen yhdistelmä, kun opinnot ovat vain ulkolukua. Eikö oikeustieteellisessä ole mitään käytännön työelämän harjoittelujaksoja?
Miten se ehti mitenkään harjoitteluun, kun opiskeli tutkinnon 13 kuukaudessa eli runsaassa vuodessa.
Varmaan kesälläkin tehnyt opintoja.
Ja kaikilla aloilla ei ole mitään harjoittelupakkoja ollenkaan.
Ja se miten selviää töissä, riippuu siitä mihin duuniin menee.
Ei ole sen tyyppinen nainen, että asianajaksi menisi, ja siihen pitää vielä erikseen suorittaa asianajajan tutkinto.
Voi mennä vaikka notaarin hommiin tai mihin tahansa, kyllä tuolla pohjakoulutuksella jotain duunia aina löytyy.
Ja hänellähän on aivan ilmiömäinen muisti, siksi se onnistui.
Kauanko oikis sitten normaalisti kestää? Useamman vuoden kuitenkin.
T:Amis
Tuossa on kyllä saanut painaa töitä hullunlailla. Toivottavasti osaa nyt vähän hidastaa vähän vauhtia, että ei jatka samalla tavalla työelämässä. Vaarana loppuun palaminen vaikka kuinka olisi hyvä ja älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Jutun mukaan opintopisteitä kertyi Lotalle yli 500. Sitä määrää ei mitenkään suoriteta yhden lukuvuoden sisällä. Eli avoimen yliopiston opintoja takana, todennäköisesti ainakin oikeustieteen perus- ja aineopinnot ja sivuainekokonaisuuksia. Sisäänpääsyn jälkeen hänen on täytynyt mennä suoraan kandiseminaariin ja keväällä maisteriseminaariin. Vai miten oikiksessa nämä on tapana järjestää? Pointtini on, että ainakin monilla muilla aloilla seminaarit vaativat läsnäoloa, esim. gradusemma n. vuoden, kandi puolivuotta. Ei kai niitä voi päällekkäin suorittaa, vaikka kaiken muun tekisi nopeutetussa ajassa, mahdollisimman paljon kirjatentteinä tai esseinä tms.
Eihän missään ole väitettykään, että hän olisi valmistunut jostain muualta kuin oikkiksesta. Armeijasta ei voi tulla upseeriksi 5 kk, eikä lääkiksestä vuodessa. Miksi vertaamme edes jotain aloja ja koulutuksia, kun niissä kaikissa on omat rajansa ja mahdollisuutensa?
Melkoinen suoritus mutta..... Painotus on sanalla suoritus. Opiskeluaika on aikaa, jolloin nuori kasvaa ja kehittyy nuoreksi aikuiseksi. Opettelee itsellistä elämää ja tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Viettää aikaa muiden opiskelijoiden kanssa opiskelijariennoissa. Valmentautuu elämää varten ja luo ihmissuhteita.
Kysymys minkä voi aiheellisesti esittää, on miten paljon mikään näistä on toteutunut esimerkkitapauksessa. Oikiksestakin on mahdollista valmistua opettelemalla ulkoa opiskelumatskut ja toistamalla ne tenteissä. Opiskelun pitäisi kuitenkin sisältää myös reflektointia sekä opiskeltavan asian sisäistämistä. Tappotahdilla opiskelemalla kaikki tämä jää välistä. Myös huippuälykkäältä yksilöltä. Pelkkä suorittaminen ja ulkoa opettelu ei ole sama kuin asian ymmärtäminen.
Mitähän tää tekee seuraavaksi. Opiskelee jonkun muun tutkinnon vuodessa tai kahdessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valokuvamuisti ja oikkis ovat varmasti erinomainen yhdistelmä, kun opinnot ovat vain ulkolukua. Eikö oikeustieteellisessä ole mitään käytännön työelämän harjoittelujaksoja?
Miten se ehti mitenkään harjoitteluun, kun opiskeli tutkinnon 13 kuukaudessa eli runsaassa vuodessa.
Varmaan kesälläkin tehnyt opintoja.
Ja kaikilla aloilla ei ole mitään harjoittelupakkoja ollenkaan.
Ja se miten selviää töissä, riippuu siitä mihin duuniin menee.
Ei ole sen tyyppinen nainen, että asianajaksi menisi, ja siihen pitää vielä erikseen suorittaa asianajajan tutkinto.
Voi mennä vaikka notaarin hommiin tai mihin tahansa, kyllä tuolla pohjakoulutuksella jotain duunia aina löytyy.
Ja hänellähän on aivan ilmiömäinen muisti, siksi se onnistui.
No on aika oletettavaa, että on tehnyt sekä kesällä, että illalla ja ehkä jopa joulu ja pääsiäislomalla. Ja luulisi, että valmistumisen oikeustieteellisestä antaa hyvät pohjat asianajajatutkinnolle ja lukea hän ainakin näyttää osaavan.
Vierailija kirjoitti:
Kyseinen opiskelija piti välivuoden. Toimittaja ei sanallakaan kysellyt, mitä muuta noin tehokas ihminen sai silloin aikaan kuin yhden yo-arvosanan korottamisen.
Hieno juttu, että maisterin tutkinto on jo kasassa ja nyt on jo uudet projektit tulilla.
Ulkomailla maisteriksi valmistutaan tyypillisesti noin 22-23 -vuotiaana. Suomi on kummallinen poikkeus, jossa oletetaan opintojen kestävän jonnekin kolmekymppiseksi.
Suuoritti muuten lukion kolmessa vuodessa ja oli siitä vielä vuoden Saksassa vaihdossa.
Tuossa lainaus Iltsikasta marraskuulta 2019.
Ylioppilasjuhlat ovat vuorossa 5. joulukuuta. Oikeustieteellisen pääsykoekirjan julkaistaan huhtikuussa, ja sitä ennen Lotta aikoo valmistautua tulevaan koitokseen käymällä avoimen yliopiston kurssin, tekemällä vanhoja valintakokeita sekä lukemalla muuta lainopillista kirjallisuutta.
Ts tuon välivuoden käytti pitkän matikan kirjoittamiseen valmistautumiseen ja oikeustieteellisen pääsykokeisiin lukemalla. No eikö kaikki oikikseen pyrkijät ole aiemminkin valmistautuneet pääsykokeisiin, kuten hänkin teki. Hän pääsi suoraan papereilla, mutta näköjään viisaasti valinnut kursseja yliopistosta myös ja ehkä teki avoimessa jo perusopinnot?
Todella lahjakas nuori nainen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tällaisella mekaanisella pikarobotilla on annettavaa yhteiskunnalle. Ei ole asiakkaan etu (Lotta on perustanut oman lakitoimiston) jos juristi on suorittanut kurssit hauki on kala -systeemillä. Pitää ymmärtää syvällisesti elämää ja juridiikkaa. Miten Lotta voi olla hyvä juristi kun pakenee kollegoitaan eikä pärjää sosiaalisesti. Taustakin on suppea maalaistausta ja maalauskoulu.
No jos hänellä on oma lakitoimisto, hänhän voi itse valita, mitkä jutut ottaa hoidettaviksi.
Voi ottaa vain sellaisia juttuja jotka kiinnostavat ja eivätkä vaadi suurta kokemusta.
Kevyitä kauppakirjoja, testamentteja sun muita siviilioikeuden juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä taas katkeria mammoja harmittaa, kun joku on fiksu ja ahkera. Mitä jos tekisitte sille omalla elämällenne jotain, niin ei tarvitsisi kiukutella muiden onnistumisista?
Kaikki yliopistossa tutkinto-opiskelijana olleet tietävät, että on mahdotonta suorittaa tutkintoa oikeasti vuodessa. Yksinkertaisesti on mahdotonta olla kaikilla kursseilla yhtäaikaa, vaikka ison osan suorittaisikin kirjatentteinä.
Tokihan esim DIksi on mahdollista valmistua parissa vuodessa. Siis mikäli olet AMK inssi ja olet hakenut suoraan maisterivaiheeseen. Tai on dippa jo toiselta alalta.
Oikis on näköään helppo suorittaa pinnallisesti nopeasti nyt.
Toivottavasti pikarobotit säilyttää järkensä.
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen suoritus mutta..... Painotus on sanalla suoritus. Opiskeluaika on aikaa, jolloin nuori kasvaa ja kehittyy nuoreksi aikuiseksi. Opettelee itsellistä elämää ja tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Viettää aikaa muiden opiskelijoiden kanssa opiskelijariennoissa. Valmentautuu elämää varten ja luo ihmissuhteita.
Kysymys minkä voi aiheellisesti esittää, on miten paljon mikään näistä on toteutunut esimerkkitapauksessa. Oikiksestakin on mahdollista valmistua opettelemalla ulkoa opiskelumatskut ja toistamalla ne tenteissä. Opiskelun pitäisi kuitenkin sisältää myös reflektointia sekä opiskeltavan asian sisäistämistä. Tappotahdilla opiskelemalla kaikki tämä jää välistä. Myös huippuälykkäältä yksilöltä. Pelkkä suorittaminen ja ulkoa opettelu ei ole sama kuin asian ymmärtäminen.
Mitähän tää tekee seuraavaksi. Opiskelee jonkun muun tutkinnon vuodessa tai kahdessa?
Ja kyllä oikiksen tentit ovat sellaisia, että niiden vastauksista käy kyllä selville, onko ollenkaan sisäistänyt lukemaansa.
Töissähän ne asiat vasta käytännössö oppii. Samahan se on kaikilla maisteirella.
Minäkin arvelen, että suorittaa vielä toisen maisteritutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin hänellä noin kiire on elämässä? Tuo tahti estää jo täysin luomasta työelämässä hyviä kontakteja muihin alalla oleviin. Ja työnantajat varmaan epäuskosina pistää hakemukset mappi ö: hön, kun kuulostaa yksinkertasesti huijaukselta. Ei noin nuorena kovin moneen paikkaan töihin pääse kun ei koeta uskottavaksi.
Koeta uskottavaksi? Mikä firma palkkaa koettujen tunteiden perustella työntekijänsä? Mitä jollain papereilla edes tekee mitään, jos lopulta joku tunne ja keksitty uskottavuusongelma asiasta ratkaisee?
Taidat olla vähän yksinkertainen. Ei tuo tarkoita tunteiden perusteella valitsemista.
Mulla on muuten yksi tuttu, joka valmistui kauan sitten oikiksesta ennätysajassa ja hyvin nuorena. 18v sisään ja paperit ulos alle 22v. Kertoi tuolloin miten vaikea löytää töitä koska ei ole uskottava nuoren ikänsä takia. Pakollinen harjoittelupaikka oli kiven alla samasta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen suoritus mutta..... Painotus on sanalla suoritus. Opiskeluaika on aikaa, jolloin nuori kasvaa ja kehittyy nuoreksi aikuiseksi. Opettelee itsellistä elämää ja tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Viettää aikaa muiden opiskelijoiden kanssa opiskelijariennoissa. Valmentautuu elämää varten ja luo ihmissuhteita.
Kysymys minkä voi aiheellisesti esittää, on miten paljon mikään näistä on toteutunut esimerkkitapauksessa. Oikiksestakin on mahdollista valmistua opettelemalla ulkoa opiskelumatskut ja toistamalla ne tenteissä. Opiskelun pitäisi kuitenkin sisältää myös reflektointia sekä opiskeltavan asian sisäistämistä. Tappotahdilla opiskelemalla kaikki tämä jää välistä. Myös huippuälykkäältä yksilöltä. Pelkkä suorittaminen ja ulkoa opettelu ei ole sama kuin asian ymmärtäminen.
Mitähän tää tekee seuraavaksi. Opiskelee jonkun muun tutkinnon vuodessa tai kahdessa?
Meinaatko ettei amiksesta valmistunut ja 18v. työelämään heti siirtynyt kehity ja kasva aikuiseksi? Nuoret kasvavat aikuiseksi, vaikkei he yliopistoa kävisi ja iltaisin istuisi pubissa opiskelijakavereidensa kanssa. Miten ne muut valmistuvat tentteihin, jos he eivät opiskele ulkoa asioita ja toista niitä tenteissä? Mitä syvällistä sisäistämistä jossain lakijutuissa on? Kielet on esimerkiksi eri asia. Mutta niitäkin voi oppia, jopa 3 kk lähes sujuvaksi nollatasosta.
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006307576.html
Jos jo pääsykokeisiin valmistautuessa opiskeli avoimessa, niin takuulla myös välivuoden aikana. Suorittaja kun on.
Vierailija kirjoitti:
Surullinen artikkeli. Kertoo paljon nyky-yliopistojen vaikeuksista. Niistä on tullut pelkkiä tuotantolaitoksia, joissa opiskelija ämpätään täyteen ja yliopisto kerää saamansa rahat per maisteri. Koko valmistuneiden määrään pohjautuva rahoitusjärjestelmä romuttaa koko sivistyksen ja tieteen itseisarvon idean. Ilmeisesti kilpailu työpaikoista robottien ja tekoälyn kanssa on johtanut siihen, että ihmisestä on tultava enemmän robotin kaltainen.
Minusta ei ole surullinen, kaikkea muuta. Aivan samoin kuin meillä on huippulahjakkaita urheilijoita, muusikoita, jotka jaksavat harjoitella päivästä toiseen, voisimme ajatella hänet myös "huippu-urheilijaksi", jolla on erityinen lahjakkuus opiskeluun. Minusta tuo on vain osoitus siitä, mihin kaikkeen ihminen kykenee. Eihän tuo juttu tarkoita sitä, että kaikki tuohon pystyvät, mutta minusta häntä voi ihailla aivan kuin jotain tosi lahjakasta muun alan osaajaa.
Onhan tuo käsittämätön suoritus, että onnea vaan! Itsellä jo viis vuotta meinas olla liian vähän :DD
Häiritsee kuitenki, että tuossa on nyt avoimeksi jätetty aika monta asiaa. Onko suorittanut avoimessa mitään aikasemmin? Miten kaikki pakollliset kurssit on yhtä äkkiä järjestettykin vuoden aikana? Miten on voinut osallistua kurssille jonka edellytyksenä on joku muu kurssi. Onnistuuko oikiksessa suorittamaan kandi- ja maisterivaiheen opintoja samaan aikaan jne. Nämä varmasti jokaisella yliopiston käyneellä on mielessä joten olis mielenkiintoista avata nämä.
Pikaopiskelu ei tarkoita laadukasta oppimista. Kävin itse lukion 2 vuodessa ja en olisi pystynyt siihen ilman internettiä. Monet esseetehtävät tein referoimalla lähteitä, sain kursseista hyvät arvosanat koska tein tehtävät huolellisesti. Varsinainen oppiminen jäi kuitenkin pinnalliseksi, asiat eivät jääneet pitkäaikaiseen muistiin ja se näkyi joidenkin aineiden yo-arvosanoissa. En lukenut artikkelia mutta hieno saavutushan tuo on, varsinkin jos on saanut hyviä arvosanoja. Voiko kaikissa Suomen oikiksissa nopeuttaa opintoja? Olen kuullut, että Lapin oikiksessa se on mahdotonta.