Joku suorittanut oikiksen vuodessa

Vierailija kirjoitti:

Listalta puuttuu kaikki käytännön kokemus. Mitä hyötyä on suoltaa teoriaa nopeasti. Muiss opinnoissa labratyöt voi viedä jo neljä vuotta. Ja kesätyö on pakollisia alalta. Mitä lukutoukka tietää käytännön juristin töistä. Tämä ei edes tullut toimeen tiedekunnassa muiden kanssa. Miten tämä voi selvitä elämästä. Tällaisten kohtalo on usein huono jo mielenterveys asioissa. Ei jatkoon.

No, eiköhän hänellä ole mahdollisuus harjoitella käytännön töitä, kun teoriaosaaminen on kunnossa? Oikeustiede ei ole käsityöammatti, jossa kädentaidot ovat olennainen osa. Se ei sisällä labratöitä, ei koe-eläinten avaamista, ei edes jonkun kielen ja kulttuurin yhteistä ymmärtämistä. Käytännön kokemusta oppii vaikka opiskeluja on takana kaikki 100%. Se ei vaadi sitä, että opiskeluja on takana vain 10%.

Se on ihan selvä asia. Että vuodessa valmistunut ja sen jälkeen neljä vuotta töissä ollut on ammatillisesti ihan eri tasolla, kun viisi vuotta opiskellutta ja muutaman kesätyöjakson siellä täällä tehnyt tyyppi viiden vuoden jälkeen, jos molemmat aloittivat samana vuonna opiskelut. Vuodessa valmistumisen vaatii paljon älyä, ahkeruutta ja motivaatioita, eikä ne katoa ihmisestä vaikka hän valmistuu ja astuu työelämään.

Miksi ihmeessä hän ei selviytyisi elämästä? Ei se elämän nyt niin vaikeaa ole. Aamulla heräät, menet töihin, syöt ja jos saat hyvää palkkaa ei tarvitse edes itse tehdä ruokaa, senkun ostat valmiina, harrastat jotain kivaa, koska sinulla on siihen varaa ja lomilla matkustat. Ja juristina löydät suht helposti puolison.

Vierailija kirjoitti:

Hesarilla nyt joku into hekumoida näistä ylisuorittajista joilla pakonomainen tarve olla kaikessa paras ja suorittaa suorittamisen jälkeen. Tähänkö nyt kaikkien opiskelijoiden pitäisi pystyä?! Jos hän valmistui vuodessa niin keskiverto-opiskelija vois ryhdistäytyä ja valmistua 3 vuodessa 5-6 vuoden sijaan.

Ei omien sanojensa mukaan ole hikari ja kerkesi viettää opiskelijaelämääkin.

Hesarilla on tosiaan aika kummallinen linja opiskelua ja nuorten, jopa lasten, työntekoa käsittelevissä asioissa: ilmiselvästi olennaisia kysymyksiä jätetään kysymättä ja kertomatta.

Parhaiten on jäänyt mieleeni iso artikkeli bagdadilaisesta nuorukaisesta, joka puuhasteli helsinkiläisessä kahvilassa sen vuoksi, ettei saanut tehdä työtä asianajajana. Toimittaja ei vaivautunut ottamaan selville, miten tuo mies oli onnistunut valmistumaan kymmenen vuotta nopeammin kuin Suomessa on tapana ja aloittamaan oikeustieteen opinnot noin 12-vuotiaana. Mutta ehkei tuollainen ole tärkeää, kun piti voivotella sitä, ettei koulutusta vastaavaa työtä saa Suomessa tehdä.

Ärsyttää jutut, joista jää tunne että toimittaja tehnyt työnsä huonosti. Onko kyseinen henkilö tehnyt opintoja välivuoden aikana avoimessa yliopistossa? Vaikea uskoa, että olisi käyttänyt koko vuoden yhden aineen arvosanan korottamiseen.

Vierailija kirjoitti:

edellinen korjaa vilunkipelillä en tarkoita huijausta, vaan juuri että on saanut hyväksiluetuksi ihan laillisesti siis joitain kursseja, tai muute sopinut että suorittaa eri tavalla...kirjatentteinä ryhmätöitä tms.

Eikö tämä ole kaikille mahdollista, jos kriteerit täyttyy? Vai onko hän saanut jotain erikoispoikkeuslupia? Jos säännöt sanoo, että jotain kursseja saa hyväksiluettua, niin eikö se ole aika tyhmää olla hyödyntämättä tätä asiaa? Vai tekeekö joku ne siltikin? Ihan vaan tekemisen ilosta?

Vierailija kirjoitti:

Hyh. Ei siinä, rispektiä. Mutta töissä ehtii olla muutenkin. Aika kamala vuosi varmaan ollut.

OTK kuittaa.

Ei kertonut olevan kamala, kun tykkää opiskelusta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Listalta puuttuu kaikki käytännön kokemus. Mitä hyötyä on suoltaa teoriaa nopeasti. Muiss opinnoissa labratyöt voi viedä jo neljä vuotta. Ja kesätyö on pakollisia alalta. Mitä lukutoukka tietää käytännön juristin töistä. Tämä ei edes tullut toimeen tiedekunnassa muiden kanssa. Miten tämä voi selvitä elämästä. Tällaisten kohtalo on usein huono jo mielenterveys asioissa. Ei jatkoon.

No, eiköhän hänellä ole mahdollisuus harjoitella käytännön töitä, kun teoriaosaaminen on kunnossa? Oikeustiede ei ole käsityöammatti, jossa kädentaidot ovat olennainen osa. Se ei sisällä labratöitä, ei koe-eläinten avaamista, ei edes jonkun kielen ja kulttuurin yhteistä ymmärtämistä. Käytännön kokemusta oppii vaikka opiskeluja on takana kaikki 100%. Se ei vaadi sitä, että opiskeluja on takana vain 10%.

Se on ihan selvä asia. Että vuodessa valmistunut ja sen jälkeen neljä vuotta töissä ollut on ammatillisesti ihan eri tasolla, kun viisi vuotta opiskellutta ja muutaman kesätyöjakson siellä täällä tehnyt tyyppi viiden vuoden jälkeen, jos molemmat aloittivat samana vuonna opiskelut. Vuodessa valmistumisen vaatii paljon älyä, ahkeruutta ja motivaatioita, eikä ne katoa ihmisestä vaikka hän valmistuu ja astuu työelämään.

Miksi ihmeessä hän ei selviytyisi elämästä? Ei se elämän nyt niin vaikeaa ole. Aamulla heräät, menet töihin, syöt ja jos saat hyvää palkkaa ei tarvitse edes itse tehdä ruokaa, senkun ostat valmiina, harrastat jotain kivaa, koska sinulla on siihen varaa ja lomilla matkustat. Ja juristina löydät suht helposti puolison.

Juristina voi voi monissa eri tehtävissä, mutta periaatteessa ihmissuhteiden hoitamista jossa ei pärjää pelkällä asiaosaamisella ollenkaan.  

Kuuluuko oikiksen tutkintoihin harjoitteluja? Yleensä ihmiset ovat niitä tehneet, mutta ovatko nykyään pakollisia?

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa se, miten tuo on käytännössä voitu toteuttaa. Meillä oli pilvin pimein kursseja, jotka oli pakko suorittaa peräkkäin, eikä poikkeuksia sallittu. Hyvinkin kolme vuotta meni siihen, että perustukset saatiin valmiiksi.

Missä muualla kuin oikiksessa voi tehdä kaiken kerralla? Teknillisillä aloilla?

Opiskelen toisella alalla ja jäin itsekin miettimään tuota käytännön toteutusta. Meillä kaikkia pakollisia kursseja ei välttämättä edes järjestetä joka vuosi, joten maisterin suorittaminen yhdessä vuodessa olisi lähestulkoon mahdotonta. Ellei sitten sovi kaikista korvaavat kirjatentit tai pitkät esseet, mutta työmäärä paisuisi silloin aivan älyttömäksi.

Hieno saavutus, mutta olisi myös rehellisyyden nimissä hyvä kertoa, kuinka paljon hyväksilukuja on saanut, koska ilman niitä tuo ei ole mitenkään mahdollista. En sit tiedä onko oikeustieteellisessä niin vähän läsnäolopakkoa, että voi kurssit tehdä ns. itsenäisesti osallistumatta lähiopetukseen, jonka vuoksi on mahdollista tehdä kursseja paljon samaan aikaan. Ainakin kasvatustieteissä tämä ei ole mahdollista läsnäolojen vuoksi. Tiedän itsekin muutamia 1,5 vuodessa valmistuneita, mutta heillä perus-, aine-, kieli- ja valinnaiset opinnot monesti tehtynä ennen opintojen alkua. Kuitenkin hänellä on välivuosi ollu, että olisiko avoimessa sen ajan opiskellut.

Mutta kuitenkin on ison työn tehnyt, mutta jospa kukaan ei saa tästä sellaista kuvaa, että tuosta noin vaan vuodessa maisterin paperit olisi mahdollista saada ilman aiempia opintoja.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuo onnistunee, jos kaikki on vain luettavissa tentittävissä ja on nopea sisäistämään tekstiä. Monilla ei-tentittävillä aloilla tarvii aikaa, varsinkin keksintö- ja luomispuolella, missä joutuu ideoimaan, valmistamaan ja testaamaan jne.

Ja sitten on myös aloja, joihin riittää parin viikon nettikurssi. Jokainen ala on omansa ja samoin vaatimukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa se, miten tuo on käytännössä voitu toteuttaa. Meillä oli pilvin pimein kursseja, jotka oli pakko suorittaa peräkkäin, eikä poikkeuksia sallittu. Hyvinkin kolme vuotta meni siihen, että perustukset saatiin valmiiksi.

Missä muualla kuin oikiksessa voi tehdä kaiken kerralla? Teknillisillä aloilla?

Opiskelen toisella alalla ja jäin itsekin miettimään tuota käytännön toteutusta. Meillä kaikkia pakollisia kursseja ei välttämättä edes järjestetä joka vuosi, joten maisterin suorittaminen yhdessä vuodessa olisi lähestulkoon mahdotonta. Ellei sitten sovi kaikista korvaavat kirjatentit tai pitkät esseet, mutta työmäärä paisuisi silloin aivan älyttömäksi.

Lisäksi useimpiin tutkintoihin kuuluu 1 tai 2 pakollista monen kuukauden harjoittelua, mutta oikiksessa ilmeisesti ei?

Kaikki kunnia pikalukijalle. Oikis on ainoa paikka missä voi näköään vuodessa valmistua. Lääkärinä sanon että meillä on minimi 7v. Mutta siinä saa jo käytännön kokemusta.

Tämä on asunut Tyrnävällä, käynyt maalaislukiota. Hgissä ei ehtinyt elämää nähdä. Kovin on suppeaa. Mitä tämä tarjoaa työnantajalle ja asiakkaille. Tyttö on avannut jo oman lakiasiaintoimiston.

Huono on tilanne kun ei edes kollegoitaan siedä. Lapsellisuus paistaa.

Ihan kiva ennätystä rikkovana suorituksena mutta ei tuolla kovinkaan suurta viisautta kerätä että runtataan kurssit pikatahdilla läpi ilman aikaa vievää pohdiskelua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mahdollisuus on se, että on suorittanut kursseja avoimen yliopiston puolella etukäteen valmiiksi. Omasta vuosikursseilta ensimmäinen valmistui parissa vuodessa. Oli kirjoilla toisessa tiedekunnassa ja suoritti sivuaineopintoja meidän tiedekunnassa kunnes onnistui pääsemään sisään tutkinto-opiskelijaksi.

ami

On siis ainakin käynyt oikeustieteen perusopinnot avoimen kautta, koska muutoin tutkintoa ei vain yksinkertaisesti ehtisi suorittaa jo kurssien aikataulutuksen perusteella. Vähän huonoa reportterityötä jättää tämä puoli selvittämättä. Mielenkiintoista, että tämä ylisuorittaja jättää myös mahdolliset avoimen kurssit kokonaan mainitsematta. Vaikka on noin menestyksekäs opiskelija, silti täytyy vaikuttaa vielä menestyksekkäämmältä. Menestys ei tuonutkaan onnea tai itsevarmuutta, jota nuori ihminen kaipaa.

Toimittajan vastuuta painottaisin tässä. Toimittaja kertoo jutussa nähneensä opintosuoritusotteen. Silloin on luultavasti nähnyt myös suoritusajat. Eli toimittajan työstä kyse, jos opiskelija on näyttänyt suoritusotteensa.

Onhan tuo hurja saavutus, vaikka olisi etukäteen suorittanut avoimessa maksimimäärän kursseja. Minua vain ihmetyttää, että onko tuossa ehtinyt syvällisemmin omaksua juuri mitään. Ja oppiminen sosiaalisessa kontekstissa lienee jäänyt olemattomaksi. Itse hengailin yliopistossa useamman vuoden (en tosin oikiksessa) ja mulle muodostui sieltä laaja kaveripiiri. Eipä tullut silloin mieleen vaikka tuopin ääressä niitä näitä turistessa, että tämäkin kontakti voi 20 vuoden kuluttua edistää yhteistyökuvioita, kun törmätään ammatillisissa merkeissä. Noin siis mulle on käynyt pariin kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Hieno saavutus, mutta olisi myös rehellisyyden nimissä hyvä kertoa, kuinka paljon hyväksilukuja on saanut, koska ilman niitä tuo ei ole mitenkään mahdollista. En sit tiedä onko oikeustieteellisessä niin vähän läsnäolopakkoa, että voi kurssit tehdä ns. itsenäisesti osallistumatta lähiopetukseen, jonka vuoksi on mahdollista tehdä kursseja paljon samaan aikaan. Ainakin kasvatustieteissä tämä ei ole mahdollista läsnäolojen vuoksi. Tiedän itsekin muutamia 1,5 vuodessa valmistuneita, mutta heillä perus-, aine-, kieli- ja valinnaiset opinnot monesti tehtynä ennen opintojen alkua. Kuitenkin hänellä on välivuosi ollu, että olisiko avoimessa sen ajan opiskellut.

Mutta kuitenkin on ison työn tehnyt, mutta jospa kukaan ei saa tästä sellaista kuvaa, että tuosta noin vaan vuodessa maisterin paperit olisi mahdollista saada ilman aiempia opintoja.

Eiköhän kaikilla ole ainakin lukio takana? Onhan se varmasti selvää kaikille, ettei kaikki ole siinä pisteessä, että vuodessa valmistuminen onnistuu heiltä. Mutta jos määrätyt asiat on kunnossa, se on mahdollista ja jos sitä ei ymmärrä yliopistoopiskelut ei ole ehkä ne oikeat opiskelut heille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa se, miten tuo on käytännössä voitu toteuttaa. Meillä oli pilvin pimein kursseja, jotka oli pakko suorittaa peräkkäin, eikä poikkeuksia sallittu. Hyvinkin kolme vuotta meni siihen, että perustukset saatiin valmiiksi.

Missä muualla kuin oikiksessa voi tehdä kaiken kerralla? Teknillisillä aloilla?

Opiskelen toisella alalla ja jäin itsekin miettimään tuota käytännön toteutusta. Meillä kaikkia pakollisia kursseja ei välttämättä edes järjestetä joka vuosi, joten maisterin suorittaminen yhdessä vuodessa olisi lähestulkoon mahdotonta. Ellei sitten sovi kaikista korvaavat kirjatentit tai pitkät esseet, mutta työmäärä paisuisi silloin aivan älyttömäksi.

Lisäksi useimpiin tutkintoihin kuuluu 1 tai 2 pakollista monen kuukauden harjoittelua, mutta oikiksessa ilmeisesti ei?

Lisäksi kandi + maisteriopinnot ja työt jotka pitäisi molemmat olla tuossa vuodessa kun maisteriopintoja ei saa aloittaa ennen kandin valmistumista normaalisti. + pakolliset seminaarikurssit ja mahdolliset projektikurssit jotka voi nekin kestää koko vuoden.

Voiko oikiksessa siis suorittaa kaiken vaan tenttimällä vai miten tää onnistui?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mahdollisuus on se, että on suorittanut kursseja avoimen yliopiston puolella etukäteen valmiiksi. Omasta vuosikursseilta ensimmäinen valmistui parissa vuodessa. Oli kirjoilla toisessa tiedekunnassa ja suoritti sivuaineopintoja meidän tiedekunnassa kunnes onnistui pääsemään sisään tutkinto-opiskelijaksi.

ami

On siis ainakin käynyt oikeustieteen perusopinnot avoimen kautta, koska muutoin tutkintoa ei vain yksinkertaisesti ehtisi suorittaa jo kurssien aikataulutuksen perusteella. Vähän huonoa reportterityötä jättää tämä puoli selvittämättä. Mielenkiintoista, että tämä ylisuorittaja jättää myös mahdolliset avoimen kurssit kokonaan mainitsematta. Vaikka on noin menestyksekäs opiskelija, silti täytyy vaikuttaa vielä menestyksekkäämmältä. Menestys ei tuonutkaan onnea tai itsevarmuutta, jota nuori ihminen kaipaa.

No hänhän oli aivan normaali-iässä aloittaessaan opinnot oikiksessa. Aika kova sittenkin, jos on lukio-opintojen ohessa suoritellut myös avoimen yliopiston kursseja. Varsinkin, kun se lukiokaan ei mennyt rimaa hipoen.

Jää itsellekin tunne, että jotakin tässä on jäänyt kertomatta tai säännöt muuttuneet tms. Itse olen siis juristi ja opiskelin ahkerasti, ensimmäiset 3 vuotta ihan täysipäiväisesti, tämän jälkeen aloin opiskella toista tutkintoani (KTM) ja kävin töissä ensin 5kk kesäisin ja lopussa 20h viikossa viimeisen vuoden. 6,5 vuodessa tein kaksi maisterintutkintoa. KTM:ään sain hyväksiluettua oikeustieteen opintoja ja täytyy sanoa, että jo yksi oikiksen tentti vastasi tietomäärältään KTM:n koko sivuainekokonaisuutta. Kuitenkin omana aikanani oli myös oikiksessa mm. harjoitusseminaareja, graduryhmiä jne. ja tietyille kursseille ei päässyt, jossei ollut esim harjoitusseminaarit tehtynä. Ja harjoitusseminaarin tehdäkseen piti olla kyseisen aineen tentti tehty jne. Mielelläni kuulisin, kuinka tämä käytännössä tapahtui! Kuulostaa jo aikataulullisesti melko mahdottomalta, yhtä aikaa on täytynyt todennäköisesti valmistautua useaan tenttiin. Itse valmistuin KTM:ksi 3,5 vuodessa töiden ja juristin tutkinnon ohessa, siellä 10 op:n tentin läpäisi lukemalla viikon, tietyissä aineissa viikonlopun. Oikiksessa en olisi moiseen pystynyt mitenkään. Omaksi harmikseni huomasin, että työnantajat eivät arvostaneet omia hyviä organisointikykyjäni, tavoitteenasetantaa ym. vaan oikiksessa arvostetaan työkokemusta. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo hurja saavutus, vaikka olisi etukäteen suorittanut avoimessa maksimimäärän kursseja. Minua vain ihmetyttää, että onko tuossa ehtinyt syvällisemmin omaksua juuri mitään. Ja oppiminen sosiaalisessa kontekstissa lienee jäänyt olemattomaksi. Itse hengailin yliopistossa useamman vuoden (en tosin oikiksessa) ja mulle muodostui sieltä laaja kaveripiiri. Eipä tullut silloin mieleen vaikka tuopin ääressä niitä näitä turistessa, että tämäkin kontakti voi 20 vuoden kuluttua edistää yhteistyökuvioita, kun törmätään ammatillisissa merkeissä. Noin siis mulle on käynyt pariin kertaan.

Oppiminen sosiaalisessa kontekstissa ei näytä olleen mikään ongelma, kun koronan takia lapset ja nuoret sekä muut opiskelijat laitettiin etäkoulutukseen. Eikä se pitkittynyt opiskelu kerro mitään edistyykö yhteistyökuviot muiden kanssa. Vuodessa voi saada parhaita kavereita ja viidessä vuodessa voi joutua pahasti kiusatuksi.