Miten olla lähettämättä "vääriä signaaleja"?

Vierailija kirjoitti:

Mulle on elämäni aikana käynyt muutaman kerran niin, että miespuolinen kaverini on ihastunut minuun, enkä minä puolestani heihin. Kyseiset kaverit ovat ilmeisesti deittailu yms. asioissa melko ujoja, sillä vasta useamman vuoden tuttavuuden jälkeen ovat suurieleisesti tunnustaneet tunteensa minulle. Parilla kerralla en ole aavistanut asiaa ollenkaan, kerran olen aavistellut jotakin, mutta en ole oikein osannut tehdä asialle mitään. Aika vaikeaa, jos ei jopa törkeää antaa pakit ihmiselle, joka ei vielä ole edes kertonut olevansa minuun ihastunut...

Sitten kun olen joutunut kyseisenlaisessa tilanteessa antamaan pakit, annetaan minun ymmärtää, että olisin antanut joitakin mystisiä "vääriä signaaleja". En tietääkseni ole flirttaillut, vaan ollut tavallisen ystävällinen - samanlainen kun olen naispuolisille ystävillenikin.

Miten kyseisenlaisessa tilanteessa oikein teidän mielestänne tulisi toimia? Siis olettaen, että itse tajuan kaverimiehen olevan ihastunut, muttei saa asiaa kakistetuksi ulos.

Ainoa asia joka itselleni tulee mieleen, on kyseisen henkilön välttely.  En kuitenkaan haluaisi tehdä niin, koska taustalla on vain aavistus toisen (yksipuolisista) romanttisista tunteista. Välttely nyt kumminkin on aika törkeää, jos kerran ihminen on muuten ihan peruskiva ja liikkuu samoissa harrastuspiireissä.

Oi auttakaa! Aavistelen, että kohta joudun taas vastaavan tilanteen eteen... :(

Ei kannata pitää niitä miespuolisia "kavereita",se ei onnistu kuin naisten mielikuvituksessa.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 22:00"]

Mitäs jos alkaisit hehkuttaa jonkun todellisen tai kuvitellun miehen ihanuutta tälle mieskaverillesi? "Antero se on niin hirmu komea, kun se on tuollainen lyhyt ja vaalea!" Edellyttäen, että tämä mieskaveri on pitkä ja tumma. 

Olen miettinyt tuota, mutta kaikenlainen valehtelu on luonteeni vastaista (en siis ole tällä hetkellä kehenkään ihastunut). Lisäksi varsinkin kuvitteellisesta poikaystävä/ihastuksen kohteesta kerrottaessa voi todella helposti jäädä kiinni valheesta... Lisäksi haluaisin selvitä tilanteesta ilman mielipahaa, jonka tuollainen kommentointi voisi toiselle (ihan kivalle ihmiselle) aiheuttaa - taitaa olla kyllä mahdoton tavoite. :(

Mutta kiitos vinkistä. ap

Ilman mielipahaa et varmaan selviä hommasta. Joka tapauksessa joudut jollakin tavalla aiheuttaa pettymyksiä, mutta voisiko niitä lieventää tai aiheuttaa etukäteen, ennenkuin kaverin tunteet syttyy liikaa? Esimerkiksi puhumalla siitä suoraan jossakin tilanteessa, että et ole ihastunut kehenkään ja olet tyytyväinen nyt ilman suhdetta? Ja toisessa tilanteessa kerrot, että olet iloinen kun voitte olla vain ystäviä. Koska ystävyyssuhteet tarjoavat toisenlaisia asioita kuin rakkaussuhteet ja mies on kiva pelkästään kaverina.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos alkaisit hehkuttaa jonkun todellisen tai kuvitellun miehen ihanuutta tälle mieskaverillesi? "Antero se on niin hirmu komea, kun se on tuollainen lyhyt ja vaalea!" Edellyttäen, että tämä mieskaveri on pitkä ja tumma. 

No ei! Tämä on loukkaavaa keltä tahansa. Aina mietin ihmisiä, jotka näin tekee toisten seurassa et mikä heitä riivaa... tullaan kerrostaloon haukkumaan kerrotaloasumista ja vaaleiden seurassa hehkutetaan tummia ja toisinpäin. Silkkaa moukkamaisuutta.

Mulla on vähän sama, mut oon kyl alkanu miettii kans omaa käytöstä, et kun noita tapauksia alkaa olee aika paljon jo... Ehkä kuitenkin vika on mussa(kin?)

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän sama, mut oon kyl alkanu miettii kans omaa käytöstä, et kun noita tapauksia alkaa olee aika paljon jo... Ehkä kuitenkin vika on mussa(kin?)

Mulla on siitä helppo tilanne, kun olen jo varattu. Se on helpompi hyväksyä. Se ei käy niin toisen itsetunnon päälle, vaan ymmärtävät etten ole pettäjä.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 11:47"]

Mistä sen tietää onko nainen oikeasti kiinnostunut vai vain ystävällinen? Tämän ketjun lukeminen vaikeuttaa entisestään asian esille tuomista. T: Liian pitkään "ystävänä" ollut mies.

Mietin tätä omalla kohdallani ja itse teen kyllä selväksi, mikäli olen kiinnostunut muustakin kuin kaveruudesta. Tietenkin on naisia, jotka eivät uskalla näyttää tunteitaan, mutta veikkaisin suurimman osan naisista(kin) tuovan kiinnostuksen esille, mikäli sellaista löytyy. Jos olet ollut pitkään kaveri, niin harvemmin sieltä naisen puolelta varmaan mitään muita tunteita paljastuu.Mutta kerro suoraan vaan. Turhaan roikut kaverina, kun kerran oikeasti haluat muuta. Säästää sun ja kyseisen naisen aikaa. ;)

Naiset juuri EIVÄT tuo kiinnostustaan esille kun odottavat miehen aloitetta.

Vierailija kirjoitti:

Mulle on elämäni aikana käynyt muutaman kerran niin, että miespuolinen kaverini on ihastunut minuun, enkä minä puolestani heihin. Kyseiset kaverit ovat ilmeisesti deittailu yms. asioissa melko ujoja, sillä vasta useamman vuoden tuttavuuden jälkeen ovat suurieleisesti tunnustaneet tunteensa minulle. Parilla kerralla en ole aavistanut asiaa ollenkaan, kerran olen aavistellut jotakin, mutta en ole oikein osannut tehdä asialle mitään. Aika vaikeaa, jos ei jopa törkeää antaa pakit ihmiselle, joka ei vielä ole edes kertonut olevansa minuun ihastunut...

Sitten kun olen joutunut kyseisenlaisessa tilanteessa antamaan pakit, annetaan minun ymmärtää, että olisin antanut joitakin mystisiä "vääriä signaaleja". En tietääkseni ole flirttaillut, vaan ollut tavallisen ystävällinen - samanlainen kun olen naispuolisille ystävillenikin.

Miten kyseisenlaisessa tilanteessa oikein teidän mielestänne tulisi toimia? Siis olettaen, että itse tajuan kaverimiehen olevan ihastunut, muttei saa asiaa kakistetuksi ulos.

Ainoa asia joka itselleni tulee mieleen, on kyseisen henkilön välttely.  En kuitenkaan haluaisi tehdä niin, koska taustalla on vain aavistus toisen (yksipuolisista) romanttisista tunteista. Välttely nyt kumminkin on aika törkeää, jos kerran ihminen on muuten ihan peruskiva ja liikkuu samoissa harrastuspiireissä.

Oi auttakaa! Aavistelen, että kohta joudun taas vastaavan tilanteen eteen... :(

Ei kannata yrittää pitää niitä miespuolisia "kavereita".

No, olen ruma nainen ja minulle miespuolisten kavereiden saaminen ja pysyminen kavereina ei ole ollut ongelma. Olen iloinen ja helposti lähestyttävä, joten kanssani on yleensä helppo tulla toimeen sukupuoleen katsomattakin :) Miehet eivät ole ihastuneet minuun koskaan, toki seksi on aina kelvannut paremman puutteessa.

Nykyisin ei miespuolisia kavereita kyllä olekaan kun kiinnostuksen kohteeni ovat nykyisin niin naisellisia ja en tutustu juuri missään miehiin - oma työpaikkakin on naisvaltainen.