IS: Talokaupalle ikävä päätös: myyjille jopa 430 000 euron lasku, pelkät oikeudenkäyntikulut 110 000 euroa

Niimpäniin, kannattaa se talo siis purkaa osiin, ja myydä vain tontti. Joo kestää kauemmin, mutta mielummin kuin että oot lopun elämää veloissa.

Mieluummin sitä itsekkin ostaa pikkurahalla purkuvalmiin roskan ja varautuu sitte rakennuttaan mieleisen tilalle. Itsellä vielä moraalia senverran että omilla rahoilla tuon toteuttaa jos meinaa joskus tehä, tosin itselle on juuri vanhempien kautta tulossa maatilatonttia jossa on purkua vailla rakennukset, mutta irtaimistosta saa senverran että jonkinlaisen virityksen saanee tarvittaessa tilalle, joku mökki esim alkuun.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat myivät juuri vuonna 1952 rakennetun talon. Viisi vuotta ollaan veitsenterällä.

Kun vanhukset miettivät, milloin on luovuttava omakotitalosta ja muutettava kerrostaloon, niin kriittistä ei ole kyky asua. Kyse on siitä, että kykenee henkisesti hoitamaan talon myynnin, 5 vuoden vastuuajan ja siitä seuraavat oikeudenkäynnit.

Suosittelisin muuttoa viimeistään 70 vuoden iässä.

Jos taloa on remontoitu 70/80- luvulla, on iso riski että talo on tuolloin pilattu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan hemmetin järkyttävä tapaus kyllä.

Okei. Myydään talo----> että saataisiin rahaa.

Menettävät talon -----> ja saavat maksaakseen vielä 430 000 euron laskun.

Tuossa on nyt jotain niin väärää, mitä en täysin sisäistä.

Miten tuo on ylipäänsä mahdollista?

Tämä kyllä osoittaa varsin surkeaa luetun ymmärtämistä. Ja iltapäivälehtien lööpit lisää vettä myllyyn. 

Ongelma on siinä, että ei sisäistetä mitä kaupan purku tarkoittaa, sama kuin autokaupoissa, purku täysin mahdoton ajatuksena. ÖÖÖÖ

Joku kehtaa alapeukuttaa.

Jos palauttaa ostajalle kauppahinnan niin saa sen myymänsä tavaran takaisin. Se on kaupan purku. Ja tässä tapauksessa myyjä saa vanhan talonsa takaisin ja voi myydä sen uudestaan jollekulle toiselle vaikka tuplahintaan. 

Vaikka talon ostaja voitti riidan, todennäköistä on että ei saa mitään, vaan jää velkavankeuteen. Talo ja rahat meni.

Ei myyjällä ole  260 000 euroa maksaa takaisin! Eli riidan voittaminen ei hyödytä mitään. Todennäköistä on ettei myyjä pysty maksamaan mitään takaisin, jos talo on lähes arvoton.

Kun talon myyjä on saanut rahat, on iso osa rahoista mennyt suoraan pankille kun on maksanut talolainan pois. Lisäksi kiinteistövälittäjälle 8000 euroa. Lopulta on jäänyt tyyliin 90000 euroa, josta on maksettu lakimiehille 62000 euroa. Jäljellä on tyyliin 28000 euroa, ja sillä pitäisi sitten ostaa talo takaisin. Pankki ei lainaa anna hometaloon.

Todennäköisesti myyjäkin tajuaa tilanteen mahdottomuuden, että 28000 euroa tilillä, ja maksettava olisi 388 000 euroa! (Omat lakikulut on jo maksettu) Käteen jäisi hometalo.

Myyjä todellakin tajuaa tilanteen mahdottomuuden, ja todennäköisesti käyttää tililtään tuon jäljelle jääneen 28 tonniakin, ennen kuin ulosotto sen ottaa. Jokatapauksessa joutuu loppuelämän ulosottoon.

Talo myydään ulosotossa 130k€, ja ostaja voi tästä jotain saada. Rahaa on ostajalta palanut tyyliin yli 300k€, niin hänkin joutuu ulosottoon, kun pankki irtisanoo lainan, ei ole mitään vakuutta enää. Ostajalla meni kaikki säästöt + ulosotossa tyyliin 170k€. Ei tule ostajakaan selviämään ulosotosta 7% korolla, vielä kun joutuu tulevaisuuden vuokralla asumaan.

Eli monesti voittajakaan ei rahojaan takaisin saa homeriidoissa. Myyjä ja ostaja joutuvat molemmat usein ulosottoon. Ulosotosta on paha päästä pois, kun maksettavaa on paljon, ja isot korot. Lisäksi joutuu asumaan vuokralla.

Mitä virkaa on näillä kuntotarkastuksilla sitten?

Vierailija kirjoitti:

Ainoa ongelma, että jos nuo myyjät on jossain hoitokodissa nykyään, niin rahaa ei tule ostaja saamaan, ja hoitokodin kulut menee meidän veronmaksajien piikkiin.

Moni ei enää osta omakotitaloa, ei ainakaan eläkeläisiltä. Nuo talot jää perikuntien myytäväksi.

Tämänkin asian korjaamiseen tarvittaisiin kansalaisaloite. Oikeusoppineet eivät oma-aloitteisesti ala korjata lainsäädäntöä, koska nämä kiinteistökauppariidat ovat heille kätevä lypsylehmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa ongelma, että jos nuo myyjät on jossain hoitokodissa nykyään, niin rahaa ei tule ostaja saamaan, ja hoitokodin kulut menee meidän veronmaksajien piikkiin.

Moni ei enää osta omakotitaloa, ei ainakaan eläkeläisiltä. Nuo talot jää perikuntien myytäväksi.

Monella on jo omakin talo eli perikunnan taloa myydessä voi mennä omakin asunto oikeuskuluihin.

Vierailija kirjoitti:

Tämänkin asian korjaamiseen tarvittaisiin kansalaisaloite. Oikeusoppineet eivät oma-aloitteisesti ala korjata lainsäädäntöä, koska nämä kiinteistökauppariidat ovat heille kätevä lypsylehmä.

Asianajajat haluavat varmaan palkkionsa pitää.

Kaupungeissa talot usein vuokratontilla kuten itselläkin (rahat ei aikanaan riittäneet enää tontin ostoon). Miten ihmeessä ikinä uskaltaa myydä taloaan vaikka kuinka olisi sitä itse huoltanut ja hyvin pitänyt. Seuraavat 5 vuotta on edelleen myyjän vastuulla ja tuossa ajassa kyllä ostajaltakin kosteusvaurion aikaansaaminen kyllä hyvin  onnistuu. Ymmärtäisin jos aika olisi 1-2 vuotta mutta tuota en kyllä tajua.

Jos talon myy purkukuntoisena niin siitä ei voi pyytää isoa hintaa. Meillä on ihan lait asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa ongelma, että jos nuo myyjät on jossain hoitokodissa nykyään, niin rahaa ei tule ostaja saamaan, ja hoitokodin kulut menee meidän veronmaksajien piikkiin.

Jos eläkeläisellä on sijoitusasunto niin hoitokodin maksut ovat suuremmat, myös tilit syynätään.

Myin 120-vuotiaan taloni Etelä-Euroopassa. Ostajan pankin edustaja kävi tekemässä "kuntoarvion": tyyppi silmäili taloa hetken ja alkoi sitten keskustella kanssani Suomesta ja koronapandemian vaikutuksista maan talouteen. Pankki myönsi siis lainan erittäin heppoisin perustein. Toki minä olen suoraselkäinen suomalainen. 😇

Silti, ei ole pelkoa, että kukaan huutelee perään.

Vierailija kirjoitti:

Jos talon myy purkukuntoisena niin siitä ei voi pyytää isoa hintaa. Meillä on ihan lait asiassa.

Kaupankäynnissä hinta on aina se, millä joku suostuu ostamaan/myymään. Ja on millä maksaa. Vaikka rakennuksen arvo purkukuluineen voi olla alle 0€, tontti voi olla hyvinkin arvokas.

Siis jos ei ole satavarma ettei talosta löydy seuraavien 5 vuoden aikana piilovikoja (joista siis myyjäkään ei ole tietoinen), niin taloa ei kannata myydä? Jos kerran ostajan ja kuntokartoittajan kanssa tehty kuntokartoituskaan ei riitä, niin mikä riittää? Eihän myyjälläkään ole takeita siitä, miten se ostaja taloa seuraavien 5 vuoden aikana pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos talon myy purkukuntoisena niin siitä ei voi pyytää isoa hintaa. Meillä on ihan lait asiassa.

Kaupankäynnissä hinta on aina se, millä joku suostuu ostamaan/myymään. Ja on millä maksaa. Vaikka rakennuksen arvo purkukuluineen voi olla alle 0€, tontti voi olla hyvinkin arvokas.

Harvalla taviksella lienee arvotonttia merenrannalla pääkaupunkiseudulla...

Miksi nuo vauriokuvat kuvataan aina perunalla?

Näissä jutuissa aina nuo kuvat ovat kuin 40-luvulta. Pohjois-Korean Kim-phonellakin saa parempia kuvia. 

Pitääkö tätä nyt tulkita niin, että jos sinulla on talo olipa sitten kuinka hieno, uusi tai vanha, niin se kannattaa myydä vain purkukuntoisena koska aina on riski, että ostaja "löytää" sieltä jonkun kosteusvaurion seuraavien 5 vuoden aikana? Ellei siellä sellaista ole niin se tehdään ja raastuvassa tavataan. On tää mennyt kyllä hulluksi.

hometalonostoo kirjoitti:

Vaikka talon ostaja voitti riidan, todennäköistä on että ei saa mitään, vaan jää velkavankeuteen. Talo ja rahat meni.

Ei myyjällä ole  260 000 euroa maksaa takaisin! Eli riidan voittaminen ei hyödytä mitään. Todennäköistä on ettei myyjä pysty maksamaan mitään takaisin, jos talo on lähes arvoton.

Kun talon myyjä on saanut rahat, on iso osa rahoista mennyt suoraan pankille kun on maksanut talolainan pois. Lisäksi kiinteistövälittäjälle 8000 euroa. Lopulta on jäänyt tyyliin 90000 euroa, josta on maksettu lakimiehille 62000 euroa. Jäljellä on tyyliin 28000 euroa, ja sillä pitäisi sitten ostaa talo takaisin. Pankki ei lainaa anna hometaloon.

Todennäköisesti myyjäkin tajuaa tilanteen mahdottomuuden, että 28000 euroa tilillä, ja maksettava olisi 388 000 euroa! (Omat lakikulut on jo maksettu) Käteen jäisi hometalo.

Myyjä todellakin tajuaa tilanteen mahdottomuuden, ja todennäköisesti käyttää tililtään tuon jäljelle jääneen 28 tonniakin, ennen kuin ulosotto sen ottaa. Jokatapauksessa joutuu loppuelämän ulosottoon.

Talo myydään ulosotossa 130k€, ja ostaja voi tästä jotain saada. Rahaa on ostajalta palanut tyyliin yli 300k€, niin hänkin joutuu ulosottoon, kun pankki irtisanoo lainan, ei ole mitään vakuutta enää. Ostajalla meni kaikki säästöt + ulosotossa tyyliin 170k€. Ei tule ostajakaan selviämään ulosotosta 7% korolla, vielä kun joutuu tulevaisuuden vuokralla asumaan.

Eli monesti voittajakaan ei rahojaan takaisin saa homeriidoissa. Myyjä ja ostaja joutuvat molemmat usein ulosottoon. Ulosotosta on paha päästä pois, kun maksettavaa on paljon, ja isot korot. Lisäksi joutuu asumaan vuokralla.

Aikamoista hömppää, jos myyjä ei pysty palauttamaan ostohintaa niin ei kaupan purku silloin toteudu ja ostaja pitää talon. 

Onnee vaan talonomistajille ja talokaupoille, ettei joudu oikeuteen. Ei taida enää olla automaatio että omilla taloilla tienaa kun aina voi myydä voitolla.