Pikkukylien tytöt eivät ole kiinnostuneita oman kylän pojista ja lähtevät menemään heti kun pystyvät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani on juristina Helsingissä ja miniäehdokkaita on pikkasen liikaa minun makuuni.

Kaduttaako nyt kun et valinnut aborttia?

Osaan säädellä lisääntymistäni niin, että abortille tai katumuspillereille ei ole ollut koskaan tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karjala-lippispäät jäävät sinne tuunaamaan autojaan ja elämään 50 vuotta menneisyydessä sukupuolinormiensa kanssa. Fiksut tytöt ja pojat eivät sitä luupäisyyttä ja junttiutta jaksa ja pakenevat heti kun mahdollista kaupunkiin turvaan.

Aijaa. Millä tavalla autoharrastus on junttimaista? Mikä oikeuttaa sinut arvostelemaan jonkun muun kiinnostuksenaiheita? Ja autojen tuunaaminen on aivan yhtä paljon nykynuorten harrastus kuin parikymmentä vuotta sitten, ja 50 vuotta sitten harrastus ei ollut edes vielä kovin yleinen.

Junttia on se jos kaikki vapaa-aika ja puheet pyörii niiden autojen ympärillä. Ei sellaista kukaan jaksa katsoa.

No mitkä ovat sitten sinun mielestäsi "hyväksyttyjä" harrastuksia/kiinnostuksenaiheita? Enkä ymmärrä miksi joku harrastus on sinulle niin iso ongelma, kai miehilläkin saa olla omaa aikaa! 

Mitä sellaisen miehen kanssa tekee jonka kanssa ei ole mitään yhteistä?

Kaupungistuminen ja maaseudun tyhjeneminen johtuu naisten itsekkyydestä. 

Kateellisten kaupunkilaisten ruksutusta koko ketju.

Täällä maalla asuu about yhtä paljon väkeä kuin ennenkin; toki kaupungistuminen vie väkeä, mutta se vie poikia sekä tyttöjä. Jossain vaiheessa nuo tulevat takaisinkin, kun töitä löytyy ja talosta ei tarvitse maksaa älyttömiä summia. Voi käydä kotikunnassa töissä tai läheisissä kaupungeissa.

Mitkään kaupunkien ghettoalueiden ureaiset elementtiläävät eivät kiinnosta ketään loppuelämäänsä viettää.

Olen itse pieneltä paikkakunnalta kotoisin josta monet naiset (minä mukaanlukien) ovat muuttaneet nuorena pois kaupunkeihin. Aina kun käyn siellä niin saan kuunnella katkeraa puhetta siitä kuinka naisille ei kelpaa enää maalaispohat, kotityöt ja lastenhoito vaan häipyvät kaupunkiin helpomman elämän ja "naismaisten mallipoikien" perään. Se että pikkukuntaan jää naimattomia miehiä on 100%:sti naisten vika.

Koskaan ei tulla yhtään vastaan eli ajatella että nuo maalaispojat voisivat itse hieman opetella tekemään kotitöitä ja huolehtimaan ulkonäöstään, niin ehkä naisiakin paikkakunnalle tulisi. Maaseudun yksinäiset miehet ovat 100%:sti uhreja.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi moisessa "käpykylässä" asuvien naisten kommentit. Miksi jäitte sinne, halusitteko koskaan pois? 

Kävin muualla, tulin takaisin. Eipä ne miehet sen upeampia olleet siellä Helsingissäkään. Ihan samanlaisia luusereita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi moisessa "käpykylässä" asuvien naisten kommentit. Miksi jäitte sinne, halusitteko koskaan pois? 

Kävin muualla, tulin takaisin. Eipä ne miehet sen upeampia olleet siellä Helsingissäkään. Ihan samanlaisia luusereita.

Suurkaupungissa asuvat luulevat olevansa jotenkin erityisiä vain siksi, että väestörekisterissä lukee sen suurkaupungin nimi. Hyvähän se on, että edes jostain saavutuksesta ollaan ylpeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karjala-lippispäät jäävät sinne tuunaamaan autojaan ja elämään 50 vuotta menneisyydessä sukupuolinormiensa kanssa. Fiksut tytöt ja pojat eivät sitä luupäisyyttä ja junttiutta jaksa ja pakenevat heti kun mahdollista kaupunkiin turvaan.

Aijaa. Millä tavalla autoharrastus on junttimaista? Mikä oikeuttaa sinut arvostelemaan jonkun muun kiinnostuksenaiheita? Ja autojen tuunaaminen on aivan yhtä paljon nykynuorten harrastus kuin parikymmentä vuotta sitten, ja 50 vuotta sitten harrastus ei ollut edes vielä kovin yleinen.

Junttia on se jos kaikki vapaa-aika ja puheet pyörii niiden autojen ympärillä. Ei sellaista kukaan jaksa katsoa.

No mitkä ovat sitten sinun mielestäsi "hyväksyttyjä" harrastuksia/kiinnostuksenaiheita? Enkä ymmärrä miksi joku harrastus on sinulle niin iso ongelma, kai miehilläkin saa olla omaa aikaa! 

Autonrassausta harrastava rassaa omaa ja kavereittensa autoja. Siihen menee kaikki vapaa-aika ja rahat. Vaimolle ja lapsille ei miehellä sitten riitä aikaa eikä rahaa tehdä mitään yhdessä. Sellaista autonrassaajaa ei ole olemassakaan, joka käy harrastuksessaan vain yhtenä iltana viikossa.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi moisessa "käpykylässä" asuvien naisten kommentit. Miksi jäitte sinne, halusitteko koskaan pois? 

Kävin muualla, tulin takaisin. Eipä ne miehet sen upeampia olleet siellä Helsingissäkään. Ihan samanlaisia luusereita.

Suurkaupungissa asuvat luulevat olevansa jotenkin erityisiä vain siksi, että väestörekisterissä lukee sen suurkaupungin nimi. Hyvähän se on, että edes jostain saavutuksesta ollaan ylpeitä.

Suomessa ei ole suurkaupunkeja.

Turha syyttää vain naisia siitä että maaseutu tyhjenee. Niitä on koulutettuja naisia jotka haluaisivat takaisin maalle mutta eivät saa aviomiestäään, joka on syntyperäinen kaupunkilainen, muuttamaan mukana.

Minä olen yksi sellainen aviomies. Sovimme jo ennenkuin mentiin naimisiin että minä en sitten muuta maalle niin kauan kuin mun työni on Helsingissä. Ei kiinnosta autolla ajaminen 200 km joka päivä pelkästään työmatkoejn takia. Siihen aikaan laajakaistaa että olisi voinut tehdää etätöitä ei olisi edes saanut sinne. 

Se varsinainen syy miksi en ole halunnut lähteä on juuri se että naapurit, ja appivanhemmat kanssa, kyttäisisivät menojani. Siellä on kuin vankilassa, ei pääse edes viihteelle , kun kaikki  matkat pitää tehdä autolla. Tai jos tulee yöllä taksilla kotiin, kaikki naapurit juoruavat.

Pelkään yksinäisyyttä. Me emme ole erityisen varakkaita koska vaimo on halunnut olla kotiäiti, osittain siksi että hän ei terveytensä puolesta voi tehdä töitä.  En pääsisi hirvimetsälle koska en omistaisi riittävän isoa plänttiä eikä siellä maalla oikeastan mitään muuta mielekästä  tekemistä kaupunkilaistaustaiselle mielelle ole. Ainoassa paikakunan järvessä on verkollakin kalastaminen kielletty ja veneen pitäminen mahdotonta , koska sen omistaa äveriäs kartano.  Olemme siis mielummin köyhiä pk-seudulla kuin köyhiä maalla, mmuiden pilkattavana. 

Asuntomme on joka  tapauksessa maksettu jo.  Ne talot tai asunnot jotka ovat halvempia maalla (etelä-Suomessa) kuin pk-seudulla ovat todellisuudessa helkkarin huonossa kunnossa ja remontoitavaa riittää ja kaikki tulisi kalliiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudun pojilla on myös ylipaino riesana. Eivät oikein sytytä hoikempia tyttöjä.

Kehopositiivisuus ei ilmeisesti koske miehiä, haukutaan läskeiksi vaaditaan tykkäämään tukevista naisista

Luuletkos että maaseudun ylipainoisilla miehillä on paljonkin valinnanvaraa naisten suhteen...? Yksin jäävät jos vain timmi nainen kelpaa.

Sehän Suomessa juuri on ongelma, että kaupungeissa on sinkkunaisia vailla miestä ja maalla vastaava määrä sinkkumiehiä vailla naista. Nämä kaksi ryhmää eivät kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä itse koin vapautta pikkukylässä, jossa asuin 23-28-vuotiaana. Olen kaupungissa syntynyt. Ehkä jokaisessa paikassa on ne omat odotukset. Muutin maalle ihan pieneen kylään avomiehen kanssa, koska sain siltä paikkakunnalta ekan vakkarityöpaikan. Eihän joku vastavalmistunut maisteri kelpaa kaupungissa mihinkään työhön, mutta pienemmillä paikkakunnilla kelpaa.

Ainakin minulle puhtaus, luonto ja ihmisten avuliaisuus oli erilaista kuin kaupungissa. Kun jäin autolla penkkaan kiinni talvella, naapuri oli traktorin kanssa auttamassa välittömästi. Toinen naapuri toi rappusille mustikoita ja puolukoita. Ensin olin hämmästynyt, että yrittääkö se väkisin myydä marjoja, koska mukana oli vain lappu, että syökää, jos maistuu. Vähän harmistuneena lähdin lompakon kanssa selvittämään maksua. Eipä naapuri rahaa suostunut ottamaan vastaan. Lopulta sanoi, että jos jotain välttämättä, niin kahvipaketin voit ohi ajaessasi heittää.

Minä koin niin, että kaupungissa nuoren naisen pitää näyttää jossain määrin siistiltä: meikit, vaatteet, kengät. Maalla minulle oli vapautta se, että voi olla koko päivän legginseissä tai verkkareissa ja t-paidassa. Välillä tallustelin vanhassa villapaidassa, kumisaappaat jalassa koirien kanssa kylän raitilla, eikä yhtään hävettänyt.

Tämä on totta. Pikkukylillä nainen saa olla rönttäinen ja sitä arvostetaan, samoin tietysti perus siistiä olemusta.

Sen sijaan jos olet kaunis esteetikko ja ns. naisellisista asioista kiinnostunut, taiteilijaluonne tms., niin parempi lähteä ellei halua jäädä ikuisesti käpykylään tuntemaan itseään huonommaksi. 

Käpykylät ovat maskuliinisuutta ihannoivien ronskiriittojen valtakuntia. Toki pullan leipominen ja tuollaiset tietyt perinteiset naiselliset jutut ovat siellä arvossaan, mutta vain sellaisella emäntämäisellä tyylillä, ei naisellisella.

Edellinen lisää: ja sama tietysti koskee myös miehiä, eli jos olet liian feminiininen, sivistynyt ja esteettinen mies, niin parempi lähteä. 

Maskuliinisten valtakuntia nuo käpykylät kaikin puolin. 

Vierailija kirjoitti:

Surullinen keskustelu. Palstanaisten mielestä toki tosi voimaannuttava. Oikein romantisoidaan sitä miten lähdetään yläasteen tai lukion jälkeen kaupunkiin miesten ja uran perään. Totuus on kuitenkin pettymyksiä pettymysten perään irtosuhteissa, pätkätöitä, burnouttia ja sitten nelikymppisenä tajutaan, että lasten saamisen aikakin meni jo ohi.

"Kelan tukemassa terapiassa käyvät eniten Lauran kaltaiset hyvin koulutetut naiset Uudeltamaalta ja vähiten duunarimiehet Kainuusta. Kela-terapiassa kävi viime vuonna 21 691 uusimaalaista ja 380 kainuulaista. Myös asukaslukuun suhteutettuna etelässä käydään terapiassa paljon enemmän kuin syrjäkylillä."

https://yle.fi/uutiset/3-11879429

Maalle jääneet naiset ovat jo nelikymppisenä tehneet lopullisen ratkaisun.

Lukukausimaksut korkeakouluihin lopettaisi tuon naisten maaltamuuton. 20 000 euroa lukukausimaksua olisi sopiva hinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudun pojilla on myös ylipaino riesana. Eivät oikein sytytä hoikempia tyttöjä.

Kehopositiivisuus ei ilmeisesti koske miehiä, haukutaan läskeiksi vaaditaan tykkäämään tukevista naisista

Luuletkos että maaseudun ylipainoisilla miehillä on paljonkin valinnanvaraa naisten suhteen...? Yksin jäävät jos vain timmi nainen kelpaa.

Sehän Suomessa juuri on ongelma, että kaupungeissa on sinkkunaisia vailla miestä ja maalla vastaava määrä sinkkumiehiä vailla naista. Nämä kaksi ryhmää eivät kohtaa.

Nämä kaksi ryhmää eivät välttämättä kelpuuta toisiaan tai kumminkaan päin, pelkkä vastakkainen sukupuoli ei aina riitä herättämään kenenkään romanttista kiinnostusta. Eläimillä yksioikoisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Surullinen keskustelu. Palstanaisten mielestä toki tosi voimaannuttava. Oikein romantisoidaan sitä miten lähdetään yläasteen tai lukion jälkeen kaupunkiin miesten ja uran perään. Totuus on kuitenkin pettymyksiä pettymysten perään irtosuhteissa, pätkätöitä, burnouttia ja sitten nelikymppisenä tajutaan, että lasten saamisen aikakin meni jo ohi.

"Kelan tukemassa terapiassa käyvät eniten Lauran kaltaiset hyvin koulutetut naiset Uudeltamaalta ja vähiten duunarimiehet Kainuusta. Kela-terapiassa kävi viime vuonna 21 691 uusimaalaista ja 380 kainuulaista. Myös asukaslukuun suhteutettuna etelässä käydään terapiassa paljon enemmän kuin syrjäkylillä."

https://yle.fi/uutiset/3-11879429

Kainuulaiset duunarimiehet lääkitsee mt-ongelmiaan alkoholilla. Terapia olisi heille parempi paikka, mutta kun "kaverit nauraa". Terapiassa he saisivat itsetuntonsakin kuntoon.

Vierailija kirjoitti:

ja palaavat takaisin kun tajuavat ettei se onni ollutkaan siellä

Eivät palaa. Tutkitusti on erittäin harvinaista, että maalta kaupunkiin muuttanut muuttaa takaisin maalle.

Oisko Westermark efekti? Oman kylän poikien kanssa jos pyörii vaippaikäisestä asti niin eihän ne seksuaalisesti kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Lukukausimaksut korkeakouluihin lopettaisi tuon naisten maaltamuuton. 20 000 euroa lukukausimaksua olisi sopiva hinta.

Parempi kai se on, että lähtevät kaupunkiin kouluttautumaan ja menevät töihin, kuin jäävät synnyinseuduilleen työttöminä elämään tuilla.