Joitko raskaana ollessa kahvia?

Ennen raskautta mukillinen aamulla ja joskus toinen iltapäivällä ruuan päälle. Mukini on noin 2-3 kupin kokoinen.
.
Raskauden aikana juon samoin, tosin iltapäiväkahvista on nyt tullut ihan vakio hidastuneen aineenvaihdunnan ja väsymyksen vuoksi.
.
Ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä en plussaamisen jälkeen uskaltanut juoda kahvia ollenkaan, mutta neuvolassa sanottiin etten juo liikaa :). Viikon 12-13 aikana en oksentelusta johtuen viitsinyt kahvia juoda ollenkaan. Viikon 20 rakenneultrassa oli sikiön kasvu päivälleen oikeissa mitoissa.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:11"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 11:26"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 11:19"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 10:50"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:59"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:45"]Ennen raskautta 2-3 kuppia (mukia) päivässä. Lopetin rv 6, ei kuvottanut kahvi erityisesti vaan halusin vähentää kofeiinia sikiön vuoksi. Joskus rv 20 lähtien olen juonut ehkä kupillisen kahdessa viikossa, nyt viimeisenä kuukautena (la pian käsillä) jopa kupillisen viikossa. Vähän huono omatunto kun en saanut kokonaan väitettyä mutta parempi kuin ei mitään :) (Alkoholia 0 pisaraa raskausaikana ja tupakkaa en ole edes maistanut eläessäni mutta nämä ovat nyt itsestäänselvyyksiä). [/quote] Miksi täällä saa alapeukkuja, kun kertoo rehellisesti ettei ole juonut kahvia sikiön hyvinvoinnin (suositusten) vuoksi? Oikeassa maailmassakin tuntuu olevan paineita valehdella olevansa juomatta kahvia "kun ei tee nyt raskaana mieli". Miksihän? Ihan mielenkiinnolla siis pohdin ja toivon saavani vastauksia.

[/quote]

Itsepä siinä tunnut sävylläsi tuomitsevan kahvia juovat tai alkoholia raskausaikana maistavat äidit (ja nyt puhutaan äidin tilaan nähden molempien kohtuullisesta ja järkevästä käytöstä, ei tarvitse sitten punaviiniä maistanutta odottajaa tulla rapajuopoksi haukkumaan), vaikkei niiden haittavaikutuksista sikiölle ole olemassa mitään näyttöä.

[/quote]

Alkoholin haittavaikutuksista sikiöön on olemassa erittäin paljon näyttöä. Se aiheuttaa ääripäässään FAS-syndroomaa ja lisäksi laajan spektrin lieväoireisempia kehitysvaurioita. "Äidin tilaan nähden kohtuullista" alkoholinkäyttöä ei ole olemassa. Se alkoholimäärä, joka aiheuttaa sikiölle vaurioita, vaihtelee hyvin paljon, ja tietyissä tapauksissa voi olla hyvin pieni, jopa se yhden kerran maisteluannos.

[/quote]

No linkkaapa sitten joku tieteellinen tutkimus tuosta, että vaikka puoli lasia viiniä aiheuttaa haitallisia vaikutuksia.

[/quote]

No tiedät varmaan varsin hyvin, että asiasta ei ole noin tarkkaa laadukasta tutkimusta. Tutkimuksissa on sen sijaan todettu, että turvallista rajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole voitu asettaa. Tiedossa on se, että liika alkoholinkäyttö raskauden aikana vaurioittaa sikiötä. On tiedossa, että tuo vaurioita aiheuttava absoluuttinen alkoholimäärä vaihtelee yksilöittäin ja tietyissä tapauksissa voi olla hyvin pieni - vaikkakin tuo puoli lasia viiniä. Ilmeisesti suurimmassa osassa tilanteita tuo puoli viinilasia ei aiheuta vaurioita. Ongelma on siinä, että joskus se voi aiheuttaa niitä, ja näitä tilanteita ei voi ekäteen ennustaa. Haluatko sinä ottaa riskin lapsesi terveydellä?

Tieteellistä tukea faktoilleni näistä kirjallisuusviitteistä ja niiden tukene olevista tieteellisistä julkaisuista: 

Autti-Rämö I, Gissler M, Ritvanen A. Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden diagnostiikka ja esiintyvyysarvioita voidaan parantaa. Suom Lääkäril 2011; 23: 1915–21 4 Kivitie-Kallio S, Autti-Rämö I. Päihteitä käyttävien vanhempien lapsi. Kirjassa: Lapsen kaltoinkohtelu. 2. painos. Kustannus Oy Duodecim 2012;196-216 Vaarla S (toim.). Alkoholin vaurioittamat – Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry, 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:14. Päihdeongelmaisten vanhempien lasten tukipalvelujen varmistaminen. Työryhmän raportti STM. Autti-Rämö I. Alkoholin aiheuttamat sikiövauriot lisääntyvät. Duodecim 2011;127(16):1634-6 5

Lisää tieteellistä tietoa voit etsiä esimerkiksi PubMedistä.

Väännänkö vielä lisää rautalangasta?

[/quote]

Mikä kohta jäi tuosta edellisestä viestistäni ymmärtämättä? Tässä on tutkimustietoa jostain PÄIHDEÄITIEN aineiden käytön vaikutuksista sikiön terveyteen jne. Kai sen nyt ilman tutkimuksiakin tajuaa, että huumeilla ja jatkuvalla kännäämisellä on haitallisia vaikutuksia sikiöön.

Pyysin tietoa kertaluontoisen alkoholiannoksen vaikutuksesta sikiöön. Itse en ole löytänyt, joten siksi kysyin kun sinullahan piti tuota tietoa olla kasapäin. Eipä näy sitten sinullakaan olevan.

Alkuraskaudessa en juonut kun hajukin oksetti. Keski- ja loppuraskaudessa join ehkä 1-2 pientä kuppia päivässä. Vauva oli syntyessää hieman päälle 3 kg ja oli aika lailla samanpainoinen kun itse olin vauvana. Luulen että pieni määrä kofeiinia ei haittaa, mutta varmasti on pahasta jos vetää energiajuomia, kahvia yms.. Liika kofeiini ei tee hyvää kenellekään.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:17"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 11:37"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 11:19"]

Alkoholin haittavaikutuksista sikiöön on olemassa erittäin paljon näyttöä. Se aiheuttaa ääripäässään FAS-syndroomaa ja lisäksi laajan spektrin lieväoireisempia kehitysvaurioita. "Äidin tilaan nähden kohtuullista" alkoholinkäyttöä ei ole olemassa. Se alkoholimäärä, joka aiheuttaa sikiölle vaurioita, vaihtelee hyvin paljon, ja tietyissä tapauksissa voi olla hyvin pieni, jopa se yhden kerran maisteluannos.

[/quote]

Lukutaitoko mennyt? Ylempi kirjoittaja sanoi juuri ettei tarvitse tulla vähän viiniä maistanutta odottajaa rapajuopoksi ja sinä tarjoat sitten skenaarioksi FASsia??? Tiedätkö edes mikä tuo sydrooma on ja mistä aiheutuu. Tähän astisen tiedon valossa "jopa muutama alkoholiannos viikossa voi aiheuttaa kehityshäiriöitä" (Uutinen, jossa linkkitutkimukseen: http://www.vau.fi/raskaus/Terveys/Elamantavat/Pienikin-maara-alkoholia-on-riski/) Kenen mielestä tuo "muutama annos viikossa" on vähäinen määrä? Ainakin minusta tuo on jo ihan raskaanaolemattomallekin aika paljon.

[/quote]

Kenelläköhän on lukutaito mennyt? Mainitsin "lisäksi laajan spektrin lieväoireisempia kehityshäiriöitä", ja oletin näköjään liian optimistisesti, että muut keskustelijat ymmärtäisivät lievemmän käytön yleensä liittyvän noihin lievempiasteisiin vaurioihin.

[/quote]

Kun tässä ei ole ollut kysymys alkoholin suuresta eikä lievästäkään käytöstä vaan KERTALUONTOISESTA KÄYTÖSTÄ. Edelleen puhut siis ihan eri asiasta kuin tässä nyt on kyse.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:14"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:03"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 11:26"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 11:19"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 10:50"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:59"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:45"]Ennen raskautta 2-3 kuppia (mukia) päivässä. Lopetin rv 6, ei kuvottanut kahvi erityisesti vaan halusin vähentää kofeiinia sikiön vuoksi. Joskus rv 20 lähtien olen juonut ehkä kupillisen kahdessa viikossa, nyt viimeisenä kuukautena (la pian käsillä) jopa kupillisen viikossa. Vähän huono omatunto kun en saanut kokonaan väitettyä mutta parempi kuin ei mitään :) (Alkoholia 0 pisaraa raskausaikana ja tupakkaa en ole edes maistanut eläessäni mutta nämä ovat nyt itsestäänselvyyksiä). [/quote] Miksi täällä saa alapeukkuja, kun kertoo rehellisesti ettei ole juonut kahvia sikiön hyvinvoinnin (suositusten) vuoksi? Oikeassa maailmassakin tuntuu olevan paineita valehdella olevansa juomatta kahvia "kun ei tee nyt raskaana mieli". Miksihän? Ihan mielenkiinnolla siis pohdin ja toivon saavani vastauksia.

[/quote]

Itsepä siinä tunnut sävylläsi tuomitsevan kahvia juovat tai alkoholia raskausaikana maistavat äidit (ja nyt puhutaan äidin tilaan nähden molempien kohtuullisesta ja järkevästä käytöstä, ei tarvitse sitten punaviiniä maistanutta odottajaa tulla rapajuopoksi haukkumaan), vaikkei niiden haittavaikutuksista sikiölle ole olemassa mitään näyttöä.

[/quote]

Alkoholin haittavaikutuksista sikiöön on olemassa erittäin paljon näyttöä. Se aiheuttaa ääripäässään FAS-syndroomaa ja lisäksi laajan spektrin lieväoireisempia kehitysvaurioita. "Äidin tilaan nähden kohtuullista" alkoholinkäyttöä ei ole olemassa. Se alkoholimäärä, joka aiheuttaa sikiölle vaurioita, vaihtelee hyvin paljon, ja tietyissä tapauksissa voi olla hyvin pieni, jopa se yhden kerran maisteluannos.

[/quote]

No linkkaapa sitten joku tieteellinen tutkimus tuosta, että vaikka puoli lasia viiniä aiheuttaa haitallisia vaikutuksia.

[/quote]

No löytyykö? Näyttöähän piti olla erittäin paljon ;) 

[/quote]

Kts yst edellisen viestin kirjallisuusviitteet lähteineen, yhdellä nopealla hauolla löysin nuo vajaat sata laadukasta tieteellistä tutkimusnäyttöä.

[/quote]

No minäkin löydän ihan hujauksessa tutkimuksia vaikka autojen jarrujärjetelmien kehityksestä. Linkkaanko nekin tähän?

Joo, eli nuo viitteesi ovat ihan eri aiheesta kuin nyt oli kysymys.

Aluksi yhden kupin aamulla ja yhden päivällä. Oli muutenkin niin kovat vierotusoireet jos ei aina heti saanu kahvia, niin lopetin sen takia kokonaan.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:11"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 11:26"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 11:19"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 10:50"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:59"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:45"]Ennen raskautta 2-3 kuppia (mukia) päivässä. Lopetin rv 6, ei kuvottanut kahvi erityisesti vaan halusin vähentää kofeiinia sikiön vuoksi. Joskus rv 20 lähtien olen juonut ehkä kupillisen kahdessa viikossa, nyt viimeisenä kuukautena (la pian käsillä) jopa kupillisen viikossa. Vähän huono omatunto kun en saanut kokonaan väitettyä mutta parempi kuin ei mitään :) (Alkoholia 0 pisaraa raskausaikana ja tupakkaa en ole edes maistanut eläessäni mutta nämä ovat nyt itsestäänselvyyksiä). [/quote] Miksi täällä saa alapeukkuja, kun kertoo rehellisesti ettei ole juonut kahvia sikiön hyvinvoinnin (suositusten) vuoksi? Oikeassa maailmassakin tuntuu olevan paineita valehdella olevansa juomatta kahvia "kun ei tee nyt raskaana mieli". Miksihän? Ihan mielenkiinnolla siis pohdin ja toivon saavani vastauksia.

[/quote]

Itsepä siinä tunnut sävylläsi tuomitsevan kahvia juovat tai alkoholia raskausaikana maistavat äidit (ja nyt puhutaan äidin tilaan nähden molempien kohtuullisesta ja järkevästä käytöstä, ei tarvitse sitten punaviiniä maistanutta odottajaa tulla rapajuopoksi haukkumaan), vaikkei niiden haittavaikutuksista sikiölle ole olemassa mitään näyttöä.

[/quote]

Alkoholin haittavaikutuksista sikiöön on olemassa erittäin paljon näyttöä. Se aiheuttaa ääripäässään FAS-syndroomaa ja lisäksi laajan spektrin lieväoireisempia kehitysvaurioita. "Äidin tilaan nähden kohtuullista" alkoholinkäyttöä ei ole olemassa. Se alkoholimäärä, joka aiheuttaa sikiölle vaurioita, vaihtelee hyvin paljon, ja tietyissä tapauksissa voi olla hyvin pieni, jopa se yhden kerran maisteluannos.

[/quote]

No linkkaapa sitten joku tieteellinen tutkimus tuosta, että vaikka puoli lasia viiniä aiheuttaa haitallisia vaikutuksia.

[/quote]

No tiedät varmaan varsin hyvin, että asiasta ei ole noin tarkkaa laadukasta tutkimusta. Tutkimuksissa on sen sijaan todettu, että turvallista rajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole voitu asettaa. Tiedossa on se, että liika alkoholinkäyttö raskauden aikana vaurioittaa sikiötä. On tiedossa, että tuo vaurioita aiheuttava absoluuttinen alkoholimäärä vaihtelee yksilöittäin ja tietyissä tapauksissa voi olla hyvin pieni - vaikkakin tuo puoli lasia viiniä. Ilmeisesti suurimmassa osassa tilanteita tuo puoli viinilasia ei aiheuta vaurioita. Ongelma on siinä, että joskus se voi aiheuttaa niitä, ja näitä tilanteita ei voi ekäteen ennustaa. Haluatko sinä ottaa riskin lapsesi terveydellä?

Tieteellistä tukea faktoilleni näistä kirjallisuusviitteistä ja niiden tukene olevista tieteellisistä julkaisuista: 

Autti-Rämö I, Gissler M, Ritvanen A. Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden diagnostiikka ja esiintyvyysarvioita voidaan parantaa. Suom Lääkäril 2011; 23: 1915–21 4 Kivitie-Kallio S, Autti-Rämö I. Päihteitä käyttävien vanhempien lapsi. Kirjassa: Lapsen kaltoinkohtelu. 2. painos. Kustannus Oy Duodecim 2012;196-216 Vaarla S (toim.). Alkoholin vaurioittamat – Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry, 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:14. Päihdeongelmaisten vanhempien lasten tukipalvelujen varmistaminen. Työryhmän raportti STM. Autti-Rämö I. Alkoholin aiheuttamat sikiövauriot lisääntyvät. Duodecim 2011;127(16):1634-6 5

Lisää tieteellistä tietoa voit etsiä esimerkiksi PubMedistä.

Väännänkö vielä lisää rautalangasta?

[/quote]

Mikä kohta jäi tuosta edellisestä viestistäni ymmärtämättä? Tässä on tutkimustietoa jostain PÄIHDEÄITIEN aineiden käytön vaikutuksista sikiön terveyteen jne. Kai sen nyt ilman tutkimuksiakin tajuaa, että huumeilla ja jatkuvalla kännäämisellä on haitallisia vaikutuksia sikiöön.

Pyysin tietoa kertaluontoisen alkoholiannoksen vaikutuksesta sikiöön. Itse en ole löytänyt, joten siksi kysyin kun sinullahan piti tuota tietoa olla kasapäin. Eipä näy sitten sinullakaan olevan.

[/quote]

Katso nämä:

Henderson J, Gray R, Brocklehurst P. Systematic review of effects of low-moderate prenatal alcohol exposure on pregnancy outcome. BJOG 2007;114:243-52 PubMed
Streissguth AP, Bookstein FL, Barr HM. A dose-response study of the enduring effects of prenatal alcohol exposure: birth to 14 years. Kirjassa: Alcohol, pregnancy and the developing fetus. Spohr HL, Steinhausen HC (toim.) Cambridge University Press 1996
Sokol RJ, Delaney-Black V, Nordstrom B. Fetal alcohol spectrum disorder. JAMA 2003;290:2996-9 PubMed
Sayal K, Heron J, Golding J ym. Binge pattern of alcohol consumption during pregnancy and childhood mental health outcomes: longitudinal population-based study. Pediatrics 2009;123:e289-96 PubMed
Kelly Y, Sacker A, Gray R ym. Light drinking in pregnancy, a risk for behavioural problems and cognitive deficits at 3 years of age? Int J Epidemiol 2009;38:129-40 PubMed
Ernhart CB, Sokol RJ, Martier S ym. Alcohol teratogenicity in the human: a detailed assessment of specificity, critical period, and threshold. Am J Obstet Gynecol 1987;156:33-9 PubMed
Mills J, Graubard BI. Is moderate drinking during pregnancy associated with an increased risk for malformations? Pediatrics 1997;80:309-14
Polygenis D, Wharton S, Malmberg C ym. Moderate alcohol consumption during pregnancy and the incidence of fetal malformations: a meta-analysis. Neurotoxicol Teratol 1998;20:61-7 PubMed
Halmesmäki E: Alcohol consumption in pregnancy. Helsingin yliopisto 1987. Väitöskirja.
STM selvityksiä 2009:4. Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen. Työryhmän raportti.
Mäkelä K. Raskaana olevien naisten päihde-ehtoinen pakkohoito ja sen kriteerit. Yhteiskuntapolitiikka 2010;75:456-63.
WHO: Global strategy to reduce the harmful use of alcohol. http://www.who.int/substance_abuse/msbalcstragegy.pdf
Lemoine P, Harousseau H, Borteyru J-P, Menuet J-C. Les enfants de parents alcooloquees: Anomalies observees. A propos de 127 ca. Uest Medical 1968;21:476-84.
Jones LK, Smith DW, Ulleland CN, Streissguth AP. Pattern of malformation in offspring of chronic alcoholic mothers. Lancet 1973;i:1267-71.
Rosett HL. A clinical perspective of fetal alcohol syndrome. Alcohol Clin Exp Res 1980;4:119-22.
Robinson GF, Conry JL, Conry RF. Clinical profile and prevalence of fetal alcohol syndrome in an isolated community in British Columbia. CMAJ 1987;137:203-7.
Majewski F. Über schädigene Einfluesse des Alkohols auf die Nachkommen. Nervenarzt 1978;49:410-6.
Mattson S, Riley E. A review of the neurobehavioral deficits in children with fetal alcohol syndrome or prenatal exposure to alcohol. Alcohol Clin Exp Res 1998;22:279-94.
Korkman M, Autti-Rämö, Koivulehto H, Granström M-L. Neuropsychological effects at early schoolage of fetal alcohol exposure of various durations. Child Neuropsychol 1998;4:199-212.
Stratton K, Howe C, Battaglia F. Fetal alcohol syndrome: Diagnosis, epidemiology, prevention and treatment. Washington D.C.: National Academy Press, 1996.
Sokol RJ, Delaney-Black V, Nordstrom B. Fetal alcohol spectrum disorder. JAMA 2003;290:2996-9.
Hoyme HE, May PA, Kalberg WO ym. A practical clinical approach to diagnosis of fetal alcohol spectrum disorders; clarification of the 1996 institute of medicine criteria. Pediatrics 2005;115:39-47.
Diagnostic guide for fetal alcohol spectrum disorders. The 4 digit code, 3. painos. University of Washington 2004. http://depts.washington.edu/fasdpn/htmls/4-digit-code.htm
Chudley AE, Conry J, Cook JL, Loock C, Rosales T, LeBlanc N. Fetal alcohol spectrum disorders: Canadian guidelines for diagnosis. CMAJ 2005;172 suppl:S1-S21.
Astley SJ. Comparison of the 4-digit diagnostic code and the Hoyme diagnostic guidelines for Fetal alchol spectrum disorders. Pediatrics 2006;118:1532-44.
Autti-Rämö I. The outcome of children exposed to alcohol in utero. A prospective follow-up study during the first three years. Helsingin yliopisto 1993. Väitöskirja.
May PA, Gossage JP, Marais A-S ym. Maternal risk factors for fetal alcohol syndrome and partial fetal alcohol syndrome in South Africa: A third study. Alcohol Clin Exp Res 2008;32:738-53.
Uban KA, Bodnar T, Butts K, Sliwowska JH, ComeauW, Weinberg J. Direct and indirect mechanisms of alcohol teratogenesis: implicitations for understanding alterations in brain and behaviour in FASD. Kirjassa: Riley EP, Clarren S, Weinberg J, Jonsson E, toim. Fetal Alcohol Spectrum Disorder: Management and policy perspectives of FASD. Wiley Blackwell 2010:73-108.
Burns E, Gray R, Smith LA. Brief screening questionnaires to identify problem drinking during pregnancy: a systematic review. Addiction 2010;105:601-14.
Fang S, McLaughlin J, Huang J ym. Automated diagnosis of fetal alcohol syndrome using 3D facial image analysis. Orthod Craniofac Res 2008;11:162-71.
Autti-Rämö I, Fagerlund Å, Ervalahti N, Korkman M, Hoyme E. Fetal alcohol spectrum disorders in Finland: Clinical delineation of 77 older children and adolescents. Am J Med Gen 2006;140A:137-43.
May PA, Gossage JP, Smith M ym. Population differences in dysmorphic features among children with fetal alcohol spectrum disorders. J Dev Behav Pediatr 2010;31:304-16.
Stoler J, Holmes LB. Under-recognition of prenatal alcohol effects in infants of known alcohol abusing women.
J Pediatr 1999;135:430-6.
Elliott EJ, Payne J, Haan E, Bower CA. Diagnosis of foetal alcohol syndrome and alcohol use in pregnancy: a survey of peadiatricians' knowledge, attitudes and practice. J Pediatr Child Health 2006;42:698-703.
Jones KL, Robinson LK, Bakhireva LN ym. Accuracy of the diagnosis of physical features of fetal alcohol syndrome by pediatricians after specialized training. Pediatrics 2006;118:e1734-8.
BMA Board of Science. Fetal alcohol spectrum disorders.
A guide for healthcare professionals. 2007.
Eriksson S. Sikiöaikainen alkoholialtistus, moraali ja muuntuva asiantuntijuus. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 5. Kouvola: Solver Palvelut Oy, 2011.
Harvie MK, Longstaffe SEA, Chudley AE. The Manitoba FASD Youth justice program: Addressing criminal justice issues. Kirjassa: Riley EP, Clarren S, Weinberg J, Jonsson E, toim. Fetal Alcohol Spectrum Disorder: Management and policy perspectives of FASD. Wiley Blackwell 2010:215-32.
Brintnell ES, Bailey PG, Sawhney, Kreftin L. Understanding FASD: Disability and social supports for adult offenders. Kirjassa: Riley EP, Clarren S, Weinberg J, Jonsson E, toim. Fetal Alcohol Spectrum Disorder: Management and policy perspectives of FASD. Wiley Blackwell 2010:233-258.
Badry D, Felske AW. Policy development in FASD for individual and families across the lifespan. Kirjassa: Riley EP, Clarren S, Weinberg J, Jonsson E, toim. Fetal Alcohol Spectrum Disorder: Management and policy perspectives of FASD. Wiley Blackwell 2010:259-274.
Autti-Rämö I, Fagerlund Å, Korkman M: Miten tunnistat sikiön alkoholivauriot. Suom Lääkäril 2008;63:501-6.
Kahila H, Gissler M, Sarkola T, Autti-Rämö I ja Halmesmäki E. Maternal welfare, morbidity and mortality 6-15 years after a pregnancy complicated by alcohol and substance abuse: a register-based case-control follow-up study of 524 women. Drug Alcohol Depend 2010;111:215-21.
Sarkola T, Kahila H, Gissler M, Halmesmäki E. Risk factors for out-of-home custody child care among families with alcohol and substance abuse problems. Acta Paediatr 2007;96:1571-6.
Koponen A. Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten kasvuympäristö ja kehitys. Kehitysvammaliitto, Kotu-tutkimuksia 5, 2006. Väitöskirja.
Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen 380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet.
Landgren M, Svensson L, Strömland K, Andersson Grönlund M. Prenatal alcohol exposure and neurodevelopmental disorders in children adopted from eastern Europe. Pediatrics 2010;125:e1178-85.
Sampson PD, Streissguth AP, Bookstein FL ym. Incidence of fetal alcohol syndrome and prevalence of alcohol-related neurodevelopmental disorder. Teratology 1997;56:317-26.
May P, Gossage PJ, Marais AS ym. The epidemiology of fetal alcohol syndrome and partial FAS in a South African community. Drug Alcohol Depend 2007;88:259-71.
May P, Gossage JP, Kalberg WO ym. Prevalence and epidemiologic characteristics of FASD from various research methods with an emphasis on recent in-school studies. Dev Disabil Res Rev 2009;15:176-92.
May P, Fiorentino DJ, Gossage P ym. Epidemiology of FAS in a province in Italy. Prevalence and characteristics of children in a random sample of schools. Alcohol Clin Exp Res 2006;30:1562-75.
Petkovic G, Barisic I. FAS prevalence in a sample of urban schoolchildren in Croatia. Reprod Toxicol 2010;29:237-41.
Stade BC, Stevens B, Ungar WJ ym. Health-related quality of life of Canadian children and youth prenatally exposed to alcohol. Health Qual Life Outcom 2006;2006:4:81.
Mäkelä P, Mustonen H, Tigerstedt C, toim. Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Yliopistopaino 2010.
Pajulo M. Early motherhood at risk. Mothers with substance dependency. Turun yliopisto 2001. Väitöskirja.
Ahlvik A, Haldorsen T, Groholt B, Lindemann R. Alcohol cosumption before and during pregnancy comparing concurrent and retrospective reports. Alcohol Clin Exp Res 2006;30:510-5.
Autti-Rämö I, Ritvanen A. Miten selvitämme, lisääntyvätkö alkoholin aiheuttamat sikiövauriot? Suom Lääkäril 2005;60:1388-9. Pääkirjoitus.
Astley SJ. Profile of the first 1400 patients receiving diagnostic evaluations for fetal alcohol spectrum disorder at the Washington state fetal alcohol syndrome diagnostic & prevention network. Can J Clin Pharmacol 2010;17:e132-64.
Clarren SK, Lutke J. Building capacity for fetal alcohol spectrum disorder diagnoses in western and northern Canada. Can J Clin Pharmacol 2008;15:e223-7.

Alkuraskaudessa ei tehnyt edes mieli kahvia, ja sitten kun taas kahvihammasta kolotti, niin join varmuuden vuoksi vähemmän kuin mikä rajaksi oli annettu. Töissä monet katsoivat pahasti ja kyseenalaistivat kahvinjuonnin raskausaikana, vaikka kerroinkin juovani suositusten mukaan.

Join joka päivä varmaan yli suositusten. En muutenlaan noudattanut suosituksia vaan käytin maalaisjärkeä.

Mistä yhdestä kupista rajana te oikein puhutte? THL:n suositusten mukaan: " Kofeiinin saanti tulee rajoittaa 300 mg:aan/päivä, mikä vastaa kolmea 1,5 dl:n kupillista kahvia. " Tuon mukaan join edellisessä raskaudessa, ei ollut ongelmia ja samalla tavalla toimin nyt.

En juonut. Oli helppoa kun en muutenkaan juo kahvia.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:50"][quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:11"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 11:26"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 11:19"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 10:50"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:59"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:45"]Ennen raskautta 2-3 kuppia (mukia) päivässä. Lopetin rv 6, ei kuvottanut kahvi erityisesti vaan halusin vähentää kofeiinia sikiön vuoksi. Joskus rv 20 lähtien olen juonut ehkä kupillisen kahdessa viikossa, nyt viimeisenä kuukautena (la pian käsillä) jopa kupillisen viikossa. Vähän huono omatunto kun en saanut kokonaan väitettyä mutta parempi kuin ei mitään :) (Alkoholia 0 pisaraa raskausaikana ja tupakkaa en ole edes maistanut eläessäni mutta nämä ovat nyt itsestäänselvyyksiä). [/quote] Miksi täällä saa alapeukkuja, kun kertoo rehellisesti ettei ole juonut kahvia sikiön hyvinvoinnin (suositusten) vuoksi? Oikeassa maailmassakin tuntuu olevan paineita valehdella olevansa juomatta kahvia "kun ei tee nyt raskaana mieli". Miksihän? Ihan mielenkiinnolla siis pohdin ja toivon saavani vastauksia.

[/quote]

Itsepä siinä tunnut sävylläsi tuomitsevan kahvia juovat tai alkoholia raskausaikana maistavat äidit (ja nyt puhutaan äidin tilaan nähden molempien kohtuullisesta ja järkevästä käytöstä, ei tarvitse sitten punaviiniä maistanutta odottajaa tulla rapajuopoksi haukkumaan), vaikkei niiden haittavaikutuksista sikiölle ole olemassa mitään näyttöä.

[/quote]

Alkoholin haittavaikutuksista sikiöön on olemassa erittäin paljon näyttöä. Se aiheuttaa ääripäässään FAS-syndroomaa ja lisäksi laajan spektrin lieväoireisempia kehitysvaurioita. "Äidin tilaan nähden kohtuullista" alkoholinkäyttöä ei ole olemassa. Se alkoholimäärä, joka aiheuttaa sikiölle vaurioita, vaihtelee hyvin paljon, ja tietyissä tapauksissa voi olla hyvin pieni, jopa se yhden kerran maisteluannos.

[/quote]

No linkkaapa sitten joku tieteellinen tutkimus tuosta, että vaikka puoli lasia viiniä aiheuttaa haitallisia vaikutuksia.

[/quote]

No tiedät varmaan varsin hyvin, että asiasta ei ole noin tarkkaa laadukasta tutkimusta. Tutkimuksissa on sen sijaan todettu, että turvallista rajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole voitu asettaa. Tiedossa on se, että liika alkoholinkäyttö raskauden aikana vaurioittaa sikiötä. On tiedossa, että tuo vaurioita aiheuttava absoluuttinen alkoholimäärä vaihtelee yksilöittäin ja tietyissä tapauksissa voi olla hyvin pieni - vaikkakin tuo puoli lasia viiniä. Ilmeisesti suurimmassa osassa tilanteita tuo puoli viinilasia ei aiheuta vaurioita. Ongelma on siinä, että joskus se voi aiheuttaa niitä, ja näitä tilanteita ei voi ekäteen ennustaa. Haluatko sinä ottaa riskin lapsesi terveydellä?

Tieteellistä tukea faktoilleni näistä kirjallisuusviitteistä ja niiden tukene olevista tieteellisistä julkaisuista: 

Autti-Rämö I, Gissler M, Ritvanen A. Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden diagnostiikka ja esiintyvyysarvioita voidaan parantaa. Suom Lääkäril 2011; 23: 1915–21 4 Kivitie-Kallio S, Autti-Rämö I. Päihteitä käyttävien vanhempien lapsi. Kirjassa: Lapsen kaltoinkohtelu. 2. painos. Kustannus Oy Duodecim 2012;196-216 Vaarla S (toim.). Alkoholin vaurioittamat – Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry, 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:14. Päihdeongelmaisten vanhempien lasten tukipalvelujen varmistaminen. Työryhmän raportti STM. Autti-Rämö I. Alkoholin aiheuttamat sikiövauriot lisääntyvät. Duodecim 2011;127(16):1634-6 5

Lisää tieteellistä tietoa voit etsiä esimerkiksi PubMedistä.

Väännänkö vielä lisää rautalangasta?

[/quote]

Mikä kohta jäi tuosta edellisestä viestistäni ymmärtämättä? Tässä on tutkimustietoa jostain PÄIHDEÄITIEN aineiden käytön vaikutuksista sikiön terveyteen jne. Kai sen nyt ilman tutkimuksiakin tajuaa, että huumeilla ja jatkuvalla kännäämisellä on haitallisia vaikutuksia sikiöön.

Pyysin tietoa kertaluontoisen alkoholiannoksen vaikutuksesta sikiöön. Itse en ole löytänyt, joten siksi kysyin kun sinullahan piti tuota tietoa olla kasapäin. Eipä näy sitten sinullakaan olevan.

[/quote]

Katso nämä:

Henderson J, Gray R, Brocklehurst P. Systematic review of effects of low-moderate prenatal alcohol exposure on pregnancy outcome. BJOG 2007;114:243-52 PubMed
Streissguth AP, Bookstein FL, Barr HM. A dose-response study of the enduring effects of prenatal alcohol exposure: birth to 14 years. Kirjassa: Alcohol, pregnancy and the developing fetus. Spohr HL, Steinhausen HC (toim.) Cambridge University Press 1996
Sokol RJ, Delaney-Black V, Nordstrom B. Fetal alcohol spectrum disorder. JAMA 2003;290:2996-9 PubMed
Sayal K, Heron J, Golding J ym. Binge pattern of alcohol consumption during pregnancy and childhood mental health outcomes: longitudinal population-based study. Pediatrics 2009;123:e289-96 PubMed
Kelly Y, Sacker A, Gray R ym. Light drinking in pregnancy, a risk for behavioural problems and cognitive deficits at 3 years of age? Int J Epidemiol 2009;38:129-40 PubMed
Ernhart CB, Sokol RJ, Martier S ym. Alcohol teratogenicity in the human: a detailed assessment of specificity, critical period, and threshold. Am J Obstet Gynecol 1987;156:33-9 PubMed
Mills J, Graubard BI. Is moderate drinking during pregnancy associated with an increased risk for malformations? Pediatrics 1997;80:309-14
Polygenis D, Wharton S, Malmberg C ym. Moderate alcohol consumption during pregnancy and the incidence of fetal malformations: a meta-analysis. Neurotoxicol Teratol 1998;20:61-7 PubMed
Halmesmäki E: Alcohol consumption in pregnancy. Helsingin yliopisto 1987. Väitöskirja.
STM selvityksiä 2009:4. Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen. Työryhmän raportti.
Mäkelä K. Raskaana olevien naisten päihde-ehtoinen pakkohoito ja sen kriteerit. Yhteiskuntapolitiikka 2010;75:456-63.
WHO: Global strategy to reduce the harmful use of alcohol. http://www.who.int/substance_abuse/msbalcstragegy.pdf
Lemoine P, Harousseau H, Borteyru J-P, Menuet J-C. Les enfants de parents alcooloquees: Anomalies observees. A propos de 127 ca. Uest Medical 1968;21:476-84.
Jones LK, Smith DW, Ulleland CN, Streissguth AP. Pattern of malformation in offspring of chronic alcoholic mothers. Lancet 1973;i:1267-71.
Rosett HL. A clinical perspective of fetal alcohol syndrome. Alcohol Clin Exp Res 1980;4:119-22.
Robinson GF, Conry JL, Conry RF. Clinical profile and prevalence of fetal alcohol syndrome in an isolated community in British Columbia. CMAJ 1987;137:203-7.
Majewski F. Über schädigene Einfluesse des Alkohols auf die Nachkommen. Nervenarzt 1978;49:410-6.
Mattson S, Riley E. A review of the neurobehavioral deficits in children with fetal alcohol syndrome or prenatal exposure to alcohol. Alcohol Clin Exp Res 1998;22:279-94.
Korkman M, Autti-Rämö, Koivulehto H, Granström M-L. Neuropsychological effects at early schoolage of fetal alcohol exposure of various durations. Child Neuropsychol 1998;4:199-212.
Stratton K, Howe C, Battaglia F. Fetal alcohol syndrome: Diagnosis, epidemiology, prevention and treatment. Washington D.C.: National Academy Press, 1996.
Sokol RJ, Delaney-Black V, Nordstrom B. Fetal alcohol spectrum disorder. JAMA 2003;290:2996-9.
Hoyme HE, May PA, Kalberg WO ym. A practical clinical approach to diagnosis of fetal alcohol spectrum disorders; clarification of the 1996 institute of medicine criteria. Pediatrics 2005;115:39-47.
Diagnostic guide for fetal alcohol spectrum disorders. The 4 digit code, 3. painos. University of Washington 2004. http://depts.washington.edu/fasdpn/htmls/4-digit-code.htm
Chudley AE, Conry J, Cook JL, Loock C, Rosales T, LeBlanc N. Fetal alcohol spectrum disorders: Canadian guidelines for diagnosis. CMAJ 2005;172 suppl:S1-S21.
Astley SJ. Comparison of the 4-digit diagnostic code and the Hoyme diagnostic guidelines for Fetal alchol spectrum disorders. Pediatrics 2006;118:1532-44.
Autti-Rämö I. The outcome of children exposed to alcohol in utero. A prospective follow-up study during the first three years. Helsingin yliopisto 1993. Väitöskirja.
May PA, Gossage JP, Marais A-S ym. Maternal risk factors for fetal alcohol syndrome and partial fetal alcohol syndrome in South Africa: A third study. Alcohol Clin Exp Res 2008;32:738-53.
Uban KA, Bodnar T, Butts K, Sliwowska JH, ComeauW, Weinberg J. Direct and indirect mechanisms of alcohol teratogenesis: implicitations for understanding alterations in brain and behaviour in FASD. Kirjassa: Riley EP, Clarren S, Weinberg J, Jonsson E, toim. Fetal Alcohol Spectrum Disorder: Management and policy perspectives of FASD. Wiley Blackwell 2010:73-108.
Burns E, Gray R, Smith LA. Brief screening questionnaires to identify problem drinking during pregnancy: a systematic review. Addiction 2010;105:601-14.
Fang S, McLaughlin J, Huang J ym. Automated diagnosis of fetal alcohol syndrome using 3D facial image analysis. Orthod Craniofac Res 2008;11:162-71.
Autti-Rämö I, Fagerlund Å, Ervalahti N, Korkman M, Hoyme E. Fetal alcohol spectrum disorders in Finland: Clinical delineation of 77 older children and adolescents. Am J Med Gen 2006;140A:137-43.
May PA, Gossage JP, Smith M ym. Population differences in dysmorphic features among children with fetal alcohol spectrum disorders. J Dev Behav Pediatr 2010;31:304-16.
Stoler J, Holmes LB. Under-recognition of prenatal alcohol effects in infants of known alcohol abusing women.
J Pediatr 1999;135:430-6.
Elliott EJ, Payne J, Haan E, Bower CA. Diagnosis of foetal alcohol syndrome and alcohol use in pregnancy: a survey of peadiatricians' knowledge, attitudes and practice. J Pediatr Child Health 2006;42:698-703.
Jones KL, Robinson LK, Bakhireva LN ym. Accuracy of the diagnosis of physical features of fetal alcohol syndrome by pediatricians after specialized training. Pediatrics 2006;118:e1734-8.
BMA Board of Science. Fetal alcohol spectrum disorders.
A guide for healthcare professionals. 2007.
Eriksson S. Sikiöaikainen alkoholialtistus, moraali ja muuntuva asiantuntijuus. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 5. Kouvola: Solver Palvelut Oy, 2011.
Harvie MK, Longstaffe SEA, Chudley AE. The Manitoba FASD Youth justice program: Addressing criminal justice issues. Kirjassa: Riley EP, Clarren S, Weinberg J, Jonsson E, toim. Fetal Alcohol Spectrum Disorder: Management and policy perspectives of FASD. Wiley Blackwell 2010:215-32.
Brintnell ES, Bailey PG, Sawhney, Kreftin L. Understanding FASD: Disability and social supports for adult offenders. Kirjassa: Riley EP, Clarren S, Weinberg J, Jonsson E, toim. Fetal Alcohol Spectrum Disorder: Management and policy perspectives of FASD. Wiley Blackwell 2010:233-258.
Badry D, Felske AW. Policy development in FASD for individual and families across the lifespan. Kirjassa: Riley EP, Clarren S, Weinberg J, Jonsson E, toim. Fetal Alcohol Spectrum Disorder: Management and policy perspectives of FASD. Wiley Blackwell 2010:259-274.
Autti-Rämö I, Fagerlund Å, Korkman M: Miten tunnistat sikiön alkoholivauriot. Suom Lääkäril 2008;63:501-6.
Kahila H, Gissler M, Sarkola T, Autti-Rämö I ja Halmesmäki E. Maternal welfare, morbidity and mortality 6-15 years after a pregnancy complicated by alcohol and substance abuse: a register-based case-control follow-up study of 524 women. Drug Alcohol Depend 2010;111:215-21.
Sarkola T, Kahila H, Gissler M, Halmesmäki E. Risk factors for out-of-home custody child care among families with alcohol and substance abuse problems. Acta Paediatr 2007;96:1571-6.
Koponen A. Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten kasvuympäristö ja kehitys. Kehitysvammaliitto, Kotu-tutkimuksia 5, 2006. Väitöskirja.
Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen 380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet.
Landgren M, Svensson L, Strömland K, Andersson Grönlund M. Prenatal alcohol exposure and neurodevelopmental disorders in children adopted from eastern Europe. Pediatrics 2010;125:e1178-85.
Sampson PD, Streissguth AP, Bookstein FL ym. Incidence of fetal alcohol syndrome and prevalence of alcohol-related neurodevelopmental disorder. Teratology 1997;56:317-26.
May P, Gossage PJ, Marais AS ym. The epidemiology of fetal alcohol syndrome and partial FAS in a South African community. Drug Alcohol Depend 2007;88:259-71.
May P, Gossage JP, Kalberg WO ym. Prevalence and epidemiologic characteristics of FASD from various research methods with an emphasis on recent in-school studies. Dev Disabil Res Rev 2009;15:176-92.
May P, Fiorentino DJ, Gossage P ym. Epidemiology of FAS in a province in Italy. Prevalence and characteristics of children in a random sample of schools. Alcohol Clin Exp Res 2006;30:1562-75.
Petkovic G, Barisic I. FAS prevalence in a sample of urban schoolchildren in Croatia. Reprod Toxicol 2010;29:237-41.
Stade BC, Stevens B, Ungar WJ ym. Health-related quality of life of Canadian children and youth prenatally exposed to alcohol. Health Qual Life Outcom 2006;2006:4:81.
Mäkelä P, Mustonen H, Tigerstedt C, toim. Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Yliopistopaino 2010.
Pajulo M. Early motherhood at risk. Mothers with substance dependency. Turun yliopisto 2001. Väitöskirja.
Ahlvik A, Haldorsen T, Groholt B, Lindemann R. Alcohol cosumption before and during pregnancy comparing concurrent and retrospective reports. Alcohol Clin Exp Res 2006;30:510-5.
Autti-Rämö I, Ritvanen A. Miten selvitämme, lisääntyvätkö alkoholin aiheuttamat sikiövauriot? Suom Lääkäril 2005;60:1388-9. Pääkirjoitus.
Astley SJ. Profile of the first 1400 patients receiving diagnostic evaluations for fetal alcohol spectrum disorder at the Washington state fetal alcohol syndrome diagnostic & prevention network. Can J Clin Pharmacol 2010;17:e132-64.
Clarren SK, Lutke J. Building capacity for fetal alcohol spectrum disorder diagnoses in western and northern Canada. Can J Clin Pharmacol 2008;15:e223-7.
 
[/quote]
Ihana sama lista kuin aikaisemmassa viestissäsi. Juri tähän listaan siis kommentoin, että tutkimustieto PÄIHDEÄITIEN jne. kaman käytöstä ei nyt liity tähän mitenkään.

Alkoholia käyttävä raskaana oleva nainen on päihdeäiti. Lähdeluettelossani on lisäksi useita tutkimuksia, jotka koskevat vain alkoholinkäyttöä, kts yst esim. ensimmäiset kirjallisuusviitteet (lähteineen).

Join kupin päivässä, joskus harvoin kaksi. Eli saman määrän kuin ei-raskaanakin. ainoa ero oli se, että normaalisti rakastamani musta kahvi oksetti, mutta ripaus sokeria ja loraus kermaa saivat kahvista suuren herkun.

Muutenkin pissattaa, niin piti jättää kahvit ja tee pois, ettei tarvitse kokoajan olla vessassa. rv 7+0

Ei kuulu tähän, mutta ihmettelen todella ettei "saisi" syödä medium pihviä. Onneksi tätä sääntöä ei ollut 13 v sitten kun olin viimeksi raskaana...

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:32"]Alkoholia käyttävä raskaana oleva nainen on päihdeäiti. Lähdeluettelossani on lisäksi useita tutkimuksia, jotka koskevat vain alkoholinkäyttöä, kts yst esim. ensimmäiset kirjallisuusviitteet (lähteineen).
[/quote]
Okei :) Ja tupakansavua keuhkoihinsa vahingossa saanut on varmaan mielestäsi pahemman luokan ketjupolttaja. Tämä kommenttisi kertoo ajattelukyvystäsi riittävästi joten tätä keskustelua on turha jatkaa.

http://www.medicinenet.com/script/main/mobileart.asp?articlekey=2820

Kuka haluaa leikkiä lapsensa terveydellä? Alkoholia raskausaikana vain "maistelevakin" on päihdeäiti. Kofeiinin saantiakin tulee rajoittaa, mielellään jättää kokonaan, vaikkei yhtä paha myrkky olekaan.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:32"]Alkoholia käyttävä raskaana oleva nainen on päihdeäiti. Lähdeluettelossani on lisäksi useita tutkimuksia, jotka koskevat vain alkoholinkäyttöä, kts yst esim. ensimmäiset kirjallisuusviitteet (lähteineen).
[/quote]
Nuo ekat kirjallisuusviitteetkin koskee SÄÄNNÖLLISTÄ alkoholinkäyttöä. Pyydettiin tutkimuksia KERTALUONTOISESTA käytöstä. Etkö pysty ymmärtämään eroa näiden kahden välillä?

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:39"]http://www.medicinenet.com/script/main/mobileart.asp?articlekey=2820

Kuka haluaa leikkiä lapsensa terveydellä? Alkoholia raskausaikana vain "maistelevakin" on päihdeäiti. Kofeiinin saantiakin tulee rajoittaa, mielellään jättää kokonaan, vaikkei yhtä paha myrkky olekaan.
[/quote]
Miten tämä linkki liittyy aiheeseen? Höpinää synnynnäisistä sairauksista. Toisekseen, leikit lapsen terveydellä jo ihan hengittämällä vaikka ilmansaasteita tai kävelemällä ulkona.