Lue keskustelun säännöt.
Ikävä 80-lukua.
20.01.2015 |
Tuli hyviä muistoja lapsuudesta mieleen. Elämä oli silloin niin turvattua ja helppoa. Tuntuu että elämästä on tullut koko ajan monimutkaisempaa, pitää koko ajan päteä, nuorillakin on lukemattomia eri alakulttuureja ja on kovat paineet olla 'jotakin'. Musiikki oli parempaa, en kestä nykymusiikkia. Nousukausi. Lapsetkin viettivät paljon aikaa ulkona. Nykyään on yhteiskunnassa valloillaan paniikki milloin mistäkin.
Onko tämä aika todella huonompaa?
Kommentit (159)
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:14"]
No tuon tilaston mukaan siis 83% asunnoista oli WC myös 80-luvulla. Maaseudulla osa varsinkin vanhemmasta väestä asui vanhoissa maaseututaloissa, joissa sisävessaa ei kenties ollut, mutta kyllä kaupungissa on käytännössä melkeinpä kaikissa asunnoissa ollut WC:t.
[/quote]
Niinhän se oli. Eriarvoisuuden aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:19"][quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:10"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 16:37"]
1980-luku ei ollut mitään hirveän varakasta aikaa verrattuna nykypäivään, tietenkään.
Silloin kuitenkin töitä sai tehdä joka kesä, ainakin maaseudulla riitti tekemistä, oli tapahtumia eli tansseja nuorille joka viikonloppu useassakin paikassa... ok, lääkettä otettiin joskus liikaakin.
Oli turvallista, rahaa riitti kaikille suht' tasapuolisesti ja palkalla pärjäsi ihan hyvin, terveys- ja sosiaalipalvelut toimi mainiosti ja muutenkin kaikki luisti kuin rasvattuna yhteiskunnassa.
En muista, että mistään olisi mitään erikoista puutetta ollut, kun vaan jaksoi tehdä töitä kohtuullisesti. Ja töitä löytyi aina jotakin.
[/quote]
Suomessa oli kyllä nousukausi 80-luvulla, ja kyllä silloin ihmisillä oli enemmän rahaa käytössä, ja rahalla sai enemmän. Elintaso oli korkeampi. Leipäjono oli silloin tuntematon käsite. Että en ymmärrä, mitä tarkoitat sitä, ettei 80-luku ollut varakasta aikaa, kansantaloudellisesti se nimenomaan oli.
[/quote]
Leipäjono oli tuntematon käsite, koska ilmaista leipää ei ollut tarjolla missään.
Meidän paikkakunnalla yksi vanhus kierteli kyläläisten talossa teroittamassa veitsiä ym. pikkuhommia tekemässä ja sai siitä vastineeksi kympin setelin, kahvipaketin tai pussillisen leipää. Vastikkeettomasti ei saanut mitään mistään.
[/quote]
Tässä on myös asenne-erot kyseessä. 80-luvulla yksikään vanhus ei taipunu kerjäämään. Isovanhempieni lempilause : työllä se on olemises maksettava.
Leipäjonojen tarve on.verrainnollinen yhteiskunnan tilan. Mitä huonommin on palveluita, töitä ja tukia sen pidemmät on jonot.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:19"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:10"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 16:37"]
1980-luku ei ollut mitään hirveän varakasta aikaa verrattuna nykypäivään, tietenkään.
Silloin kuitenkin töitä sai tehdä joka kesä, ainakin maaseudulla riitti tekemistä, oli tapahtumia eli tansseja nuorille joka viikonloppu useassakin paikassa... ok, lääkettä otettiin joskus liikaakin.
Oli turvallista, rahaa riitti kaikille suht' tasapuolisesti ja palkalla pärjäsi ihan hyvin, terveys- ja sosiaalipalvelut toimi mainiosti ja muutenkin kaikki luisti kuin rasvattuna yhteiskunnassa.
En muista, että mistään olisi mitään erikoista puutetta ollut, kun vaan jaksoi tehdä töitä kohtuullisesti. Ja töitä löytyi aina jotakin.
[/quote]
Suomessa oli kyllä nousukausi 80-luvulla, ja kyllä silloin ihmisillä oli enemmän rahaa käytössä, ja rahalla sai enemmän. Elintaso oli korkeampi. Leipäjono oli silloin tuntematon käsite. Että en ymmärrä, mitä tarkoitat sitä, ettei 80-luku ollut varakasta aikaa, kansantaloudellisesti se nimenomaan oli.
[/quote]
Leipäjono oli tuntematon käsite, koska ilmaista leipää ei ollut tarjolla missään.
Meidän paikkakunnalla yksi vanhus kierteli kyläläisten talossa teroittamassa veitsiä ym. pikkuhommia tekemässä ja sai siitä vastineeksi kympin setelin, kahvipaketin tai pussillisen leipää. Vastikkeettomasti ei saanut mitään mistään.
[/quote]
Ei vaan koska silloin meni kansantaloudellisesti hyvin. Rahalla sai paljon enemmän. Sosiaalietuudet olivat riittävät ja paremmat kuin nyt, eikä niistä ollut sellaista polemiikkia, valitusta ja syyllistämistä kuin nykyään, vaan haluttiin huolehtia heikommista. Myös rasismi oli tavallaan tuntematon käsite, totta kai ulkomaalaisia ehkä jollain lailla vierastettiin, mutta ei ollut sellaista varsinaista rasismia, mikä alkoi 90-luvulla.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:20"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:14"]
No tuon tilaston mukaan siis 83% asunnoista oli WC myös 80-luvulla. Maaseudulla osa varsinkin vanhemmasta väestä asui vanhoissa maaseututaloissa, joissa sisävessaa ei kenties ollut, mutta kyllä kaupungissa on käytännössä melkeinpä kaikissa asunnoissa ollut WC:t.
[/quote]
Niinhän se oli. Eriarvoisuuden aikaa.
[/quote]
Ei se varmaan oo eriarvoisuutta, jos iäkkäämpi väestö ei halunnut muuttaa pois vanhoista maaseudun kodeistaan.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:25"][quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:20"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:14"]
No tuon tilaston mukaan siis 83% asunnoista oli WC myös 80-luvulla. Maaseudulla osa varsinkin vanhemmasta väestä asui vanhoissa maaseututaloissa, joissa sisävessaa ei kenties ollut, mutta kyllä kaupungissa on käytännössä melkeinpä kaikissa asunnoissa ollut WC:t.
[/quote]
Niinhän se oli. Eriarvoisuuden aikaa.
[/quote]
Ei se varmaan oo eriarvoisuutta, jos iäkkäämpi väestö ei halunnut muuttaa pois vanhoista maaseudun kodeistaan.
[/quote]
Niinpä. Tiedän yhdenkin tapauksen, joka asui 80-luvulla vanhassa röttelössään ja jolle vesijohto oli herrain hömpötystä ja rahan törsyytä. Kunta tarjosi sille palveluasuntoa monet kerrat, vaan ei kelvannut. Kotiinsa kuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:14"]
No tuon tilaston mukaan siis 83% asunnoista oli WC myös 80-luvulla. Maaseudulla osa varsinkin vanhemmasta väestä asui vanhoissa maaseututaloissa, joissa sisävessaa ei kenties ollut, mutta kyllä kaupungissa on käytännössä melkeinpä kaikissa asunnoissa ollut WC:t.
[/quote]
Niin siis ethä sä voi vuoden 1980 tilastoa katsoa, jos sä haluat tietää koko 80-luvun tilanteesta, vaan mieluumminkin 1990 tilastoa, joka kertoo, mikä oli tilanne kyseisen vuosikymmenen lopulla.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:48"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:14"]
No tuon tilaston mukaan siis 83% asunnoista oli WC myös 80-luvulla. Maaseudulla osa varsinkin vanhemmasta väestä asui vanhoissa maaseututaloissa, joissa sisävessaa ei kenties ollut, mutta kyllä kaupungissa on käytännössä melkeinpä kaikissa asunnoissa ollut WC:t.
[/quote]
Niin siis ethä sä voi vuoden 1980 tilastoa katsoa, jos sä haluat tietää koko 80-luvun tilanteesta, vaan mieluumminkin 1990 tilastoa, joka kertoo, mikä oli tilanne kyseisen vuosikymmenen lopulla.
[/quote]
Varmaan 1985 vuoden luvut saisi tilastokeskuksella kysymällä vaikka eivät tuossa sivulla näykään.
Varmaan myös interpoloimalla pääsisi aika lähelle 1980-luvun keskimääräistä tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:12"][quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:06"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 16:37"]
1980-luku ei ollut mitään hirveän varakasta aikaa verrattuna nykypäivään, tietenkään.
Silloin kuitenkin töitä sai tehdä joka kesä, ainakin maaseudulla riitti tekemistä, oli tapahtumia eli tansseja nuorille joka viikonloppu useassakin paikassa... ok, lääkettä otettiin joskus liikaakin.
Oli turvallista, rahaa riitti kaikille suht' tasapuolisesti ja palkalla pärjäsi ihan hyvin, terveys- ja sosiaalipalvelut toimi mainiosti ja muutenkin kaikki luisti kuin rasvattuna yhteiskunnassa.
En muista, että mistään olisi mitään erikoista puutetta ollut, kun vaan jaksoi tehdä töitä kohtuullisesti. Ja töitä löytyi aina jotakin.
[/quote]
Isäni kuoli 80-luvulla vain koska lääkäri ei viitsinyt alkaa tutkimaan/hoitamaan.
Isä meni tk-lääkärille valittamaan rintakipua, käden puutumista, hengästymistä, voimattomuutta. Lääkäri tuumasi että "terve nuori mies, ei sulla mitään ole". Tuli sitten kotiin kuolemaan kun oli kerran terveeksi todettu >:(
Kriisiapu tuon tapahtuman jälkeen oli semmoinen, että äidilleni annettiin rauhoittavia lääkkeitä ja sanottiin että "voi tulla juttelemaan jos ei ketään muuta ole kenelle voisi puhua". Lapsiin ei reagoitu millään tavalla. Eihän me lapset sairaita oltukaan. Kouluun vaan. Kyllä lapset nyt aina selviää ja pärjää.
[/quote]
Ja sitten? Ainahan hoitovirheitä on maailman sivu tapahtunut, tueskin 1980-luku siinä suhteessa oli parempaa aikaa, mutta terveydenhoidossa oli rahaa ja resursseja hoitaa asioita.
Minunkin kaverini (oli silloin 11v.) isä kuoli 1980-luvulla. Pyydettiin heti mukaan leikkeihin ja touhuttiin kaikenlaista, suru laimentui vuosien aikana ja kunnollinen tyyppi hänestä on kasvanut kaikin puolin. Kuolema kuuluu elämään. Mitä vielä olisi pitänyt olla; paapomista terapeutti- ja psykologipataljoonan kanssa, vai?
[/quote]
Nykyään paapotaan sairaaksi. Kun erottiin, tyrkytti koulu väkisin kuraattoria lapselle, ettei sille tule traumoja. Kun mun vanhemmat aikanaan erosi, sanoi opettaja että nythän sulla on sitten kaksi kotia.
Yhtään ei kestetä vastoinkäymisiä ja nyt yllätytte... olen itse psyk.sh. Vähintään kerran päivässä tapaan jonkun, joka haluaa lääkityksen koska on vituttanu kaksi viikkoa ja töissä on rankkaa! Meidän kunta 2010- luvun vaihteen uudistussekoilussaan supisti oikeasti avun tarvitsijoiden palvelut ja rahoitti lukemattomia " löydä sisäinen voimasi ja opettele hengittämään töissä oikein"- projektia. Pomo pyysi kerran mua vetämään jenkkuen mindfulness-kökköä työyhteisöille ja oisin saanu hyvät bonarit. Olen kuitenkin hakenut alalle muista syistä..
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:29"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:25"][quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:20"] [quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:14"] No tuon tilaston mukaan siis 83% asunnoista oli WC myös 80-luvulla. Maaseudulla osa varsinkin vanhemmasta väestä asui vanhoissa maaseututaloissa, joissa sisävessaa ei kenties ollut, mutta kyllä kaupungissa on käytännössä melkeinpä kaikissa asunnoissa ollut WC:t. [/quote] Niinhän se oli. Eriarvoisuuden aikaa. [/quote] Ei se varmaan oo eriarvoisuutta, jos iäkkäämpi väestö ei halunnut muuttaa pois vanhoista maaseudun kodeistaan. [/quote] Niinpä. Tiedän yhdenkin tapauksen, joka asui 80-luvulla vanhassa röttelössään ja jolle vesijohto oli herrain hömpötystä ja rahan törsyytä. Kunta tarjosi sille palveluasuntoa monet kerrat, vaan ei kelvannut. Kotiinsa kuoli.
[/quote]
Mun sukulaismies asui vanhassa maalaismökissä ilman juoksevaa vettä ja sisävessaa vielä tällä vuosikymmenellä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 18:00"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:48"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:14"]
No tuon tilaston mukaan siis 83% asunnoista oli WC myös 80-luvulla. Maaseudulla osa varsinkin vanhemmasta väestä asui vanhoissa maaseututaloissa, joissa sisävessaa ei kenties ollut, mutta kyllä kaupungissa on käytännössä melkeinpä kaikissa asunnoissa ollut WC:t.
[/quote]
Niin siis ethä sä voi vuoden 1980 tilastoa katsoa, jos sä haluat tietää koko 80-luvun tilanteesta, vaan mieluumminkin 1990 tilastoa, joka kertoo, mikä oli tilanne kyseisen vuosikymmenen lopulla.
[/quote]
Varmaan 1985 vuoden luvut saisi tilastokeskuksella kysymällä vaikka eivät tuossa sivulla näykään.
Varmaan myös interpoloimalla pääsisi aika lähelle 1980-luvun keskimääräistä tilannetta.
[/quote]
Juuri tätä hain itsekin, en vaan muistanut tuon määritelmän nimeä. Sinä kun ilmeisesti osaat käyttää tuohon tarkoittettuja kaavoja, niin laskepa meille vuoden 1985 lukema. Itse arvioisin sen olevan aika lähellä 90 prosenttia. Mutta jos osaat laskea, niin laske toki, ettei meikäläisen tarvitse mutuilla.
Vuoden 80 ja 90 Keskiarvonahan olisi 88,4%, mutta ihan noin suoraanhan sitä ei voi laskea, koska prosetuaalinen kasvu on hidastumaan päin, mikä luonnollista kun lähestytään 100 prosenttia. Eli painotus pitäisi oll alkupuoliskon puolella. Näin ollen 1985 varmaankin oltaisiin aika lähellä 90 prosenttia, ellei hieman ylikin. Eli siis vuosikymmenen puolessavälissä vielä muutamissa maalaistölleissä ei vessaa ollut, mutta kaupungeissa prosentit oli jo käytännössä tasan 100.
Tässä on 80-luvun nuorisoa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/taalta_tullaan_elama_-_malminiitty_1982_78904.html#media=78907
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin meni vielä hyvin, ei ollut lamaa, ihmiset olivat tasa-arvoisempia keskenään, porukka ei haalinut älyttömästi merkkituotetta ja muuta materiaa, musiikki oli piristävää eikä masentavaa, vaatteet olivat värikkäitä ja luovan näköisiä (Madonna-aikakauden alku muunmuassa) eikä ollut ihan niin orjallista massapukeutumista kuin nyt, ja teknologiaa oli lähinnä vain telkkarin, videoiden, lankapuhelimen ja nintendo-elektroniikkapelien (Donkey Kong jne) muodossa! Commodore-tietokoneet ja muut vastaavat kotimikrot tekivät tuloaan. Ihmiset olivat hyväkroppaisempia ja vähemmän turvonneita ja valmistivat kunnon ruokaa eivätkä lämmitelleet mikrossa säilöntäainetäytteisiä eineksiä, tai ainakaan niin monella ei vielä mikroaaltouunia ollut.
Hajuvedetkin oli vielä tuolloin tehty aidoista raaka-aineista eikä fuskattu millään hengitysoireita ja päänsärkyä aiheuttavilla halvoilla esansseilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 1970 ja vuodet 1985-1989 olivat elämäni parasta aikaa :)
80-luku oli mukavaa aikaa; päteminen jollain tavaroilla, harrastuksilla, matkoilla jne. oli selkeästi vähäisempää. Kavereiden kanssa vaan luuhatttiin kylillä ja oltiin ulkona kesät ja muutenkin. Kukaan ei ruikuttanut harrastamaan jotain jne. Me vaan oltiin.
Maalla oli kesäisin kivaa, kun pääkaupunkiseudulta tuli muutamia ikäisiämme lomailijoita maalle ja ystävystyimme nopeasti. Tehtiin typeryyksiäkin, mutta seikkailtiin myöhään yöhön ties missä. Mahtavaa aikaa.
Oli mukavaa aikaa! Hyvä meno päällä. Ravintoloihin jonotettiin. Miehet oli komeita ja neonsininen ripsari piristi.
Pina-colada...ahh
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 23:01"]Musta tuntuu että tämän päivän lapset tulee muistamaan tän ajan samallalailla kun sä muistat 80-luvun.
[/quote] Ainakin ysäri oli nuoren aikuisen kulta-aikaa. Ei ollut facea ja muuta paskaa. En usko että nyt mennään mitään nykynuorten ysäriä.
-vm77
[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 15:07"]
Olen syntynyt 1970 ja vuodet 1985-1989 olivat elämäni parasta aikaa :)
[/quote]
Minä olen syntynyt 1960 ja 70-luku oli elämäni parasta aikaa :)
Näinhän tuo yleensä menee, että ne parhaimmat muistot löytyy sieltä omasta nuoruudesta oli se vuosikymmen sitten mikä tahansa.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 16:36"][quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 15:07"]
Olen syntynyt 1970 ja vuodet 1985-1989 olivat elämäni parasta aikaa :)
[/quote]
Minä olen syntynyt 1960 ja 70-luku oli elämäni parasta aikaa :)
Näinhän tuo yleensä menee, että ne parhaimmat muistot löytyy sieltä omasta nuoruudesta oli se vuosikymmen sitten mikä tahansa.
[/quote] riippuen tietysti miyen vittumaista aikaa se on. Kaikilla ei ole huoleton ja turvattu nuoruus. On meidän vanhempien vastuulla, jotta lapset saa huolettoman lapsuuden ja nuoruuden.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 17:10"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 16:37"]
1980-luku ei ollut mitään hirveän varakasta aikaa verrattuna nykypäivään, tietenkään.
Silloin kuitenkin töitä sai tehdä joka kesä, ainakin maaseudulla riitti tekemistä, oli tapahtumia eli tansseja nuorille joka viikonloppu useassakin paikassa... ok, lääkettä otettiin joskus liikaakin.
Oli turvallista, rahaa riitti kaikille suht' tasapuolisesti ja palkalla pärjäsi ihan hyvin, terveys- ja sosiaalipalvelut toimi mainiosti ja muutenkin kaikki luisti kuin rasvattuna yhteiskunnassa.
En muista, että mistään olisi mitään erikoista puutetta ollut, kun vaan jaksoi tehdä töitä kohtuullisesti. Ja töitä löytyi aina jotakin.
[/quote]
Suomessa oli kyllä nousukausi 80-luvulla, ja kyllä silloin ihmisillä oli enemmän rahaa käytössä, ja rahalla sai enemmän. Elintaso oli korkeampi. Leipäjono oli silloin tuntematon käsite. Että en ymmärrä, mitä tarkoitat sitä, ettei 80-luku ollut varakasta aikaa, kansantaloudellisesti se nimenomaan oli.
[/quote]
Leipäjono oli tuntematon käsite, koska ilmaista leipää ei ollut tarjolla missään.
Meidän paikkakunnalla yksi vanhus kierteli kyläläisten talossa teroittamassa veitsiä ym. pikkuhommia tekemässä ja sai siitä vastineeksi kympin setelin, kahvipaketin tai pussillisen leipää. Vastikkeettomasti ei saanut mitään mistään.