Lue keskustelun säännöt.
Masennus = asenneongelma!!
08.09.2006 |
Kuunnelkaa näiden ihmisten ruikutusta! Ei ihme että eivät pääse masennuksestaan yli kun vaipuvat itsesäälin syövereihin eivätkä edes yritä ryhdistäytyä!
Itse olin ns. masentua synnytyksen jälkeen. Ja masennuinkin. Kun tajusin tilanteen, ryhdyin heti ottamaan itseäni niskasta kiinni enkä jäänyt ruikuttamaan. Kun tuli mielekästä tekemistä, masennuskin pikkuhiljaa kaikkosi. Hammasta purren päätin, että minähän en miksikään ruikuttajaksi ala ja se tepsi!
kaikki on omasta asenteesta kiinni! Jos antaa itselleen luvan masentua, masentuu taatusti ja vajoaa yhä syvemmälle. Mä en ymmärrä, että aina heti ensimmäiseksi pitäis napsia jotain pillereitä! Niinkuin asia hyväksyttäisiin omalta itseltään! Minulla on masennus, enkä sille mitään voi ja syön lääkkeitä (=minulla on diabetes, enkä sille mitään voi, syön lääkkeitä)
RYHDISTÄYTYKÄÄ!!!!
Kommentit (41)
Ja niin tyypillistä. Kun minäkin niin tietenkin sinäkin.
Oletko katkera vanhus vai teiniäiti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuule ihan elimellinen ongelma. Ei auta niskasta kiinni ottaminen. Et ollut oikeasti masentunut.
väsymyksestä tai surullisuudesta. Ne menevät kyllä ohi kun ottaa itseään niskasta kiinni. Masennus on sen sijaan muutoksia aivokemiassa ja niitä ei kyllä tahdonvoimalla saa sieltä itse korjailtua.
Lääketieteessä kun puhutaan masennuksesta, se ei ole sama asia kuin että sinä tunsit itsesi väsyneeksi tai alakuloiseksi synnytyksen jälkeen. Masennus on sairaus, vaikka sitä sanana käytetäänkin joskus samalla tavalla kuin sinä nyt käytät.
Koska he kuvittelevat tietävänsä asian oikean laidan. Koska he kuvittelevat, että muut ovat vain laiskoja ja tyhmiä heidän rinnallaan, koska ovathan he itse (mukamas) kokeneet _ihan_ saman ja siitä selvinneet. Jos joku muu ei selviä samalla tavalla, sen täytyy olla joko tyhmä tai laiska tai molempia.
Ap, sinun masennuksesi oli mitä todennäköisimmin niitä sellaisia " höpöhöpö" -masiksia, mitä tulee joka ikiselle ihmiselle. NIISTÄ kyllä selvitään ihan vaan ryhdistäytymällä.
Oikea masennus onkin vähän toinen juttu. Jos se kohdallesi osuu, sitten ehkä ymmärrät, kuinka typeriä nyt suustasi päästelet.
t.2
Taas niin muotioikkuja että!! Te vastaajat taidatte itse olla niitä ruikuttajia? Johan se paistaa läpi!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta masennus oli kokonaan ohi vasta n. 2 vuotta lapsen syntymän jälkeen. Esim. irrationaalisista peloista ei päässyt irti " ryhdistäytymällä" , ja ne pelot olivat invalidisoivia.
Vierailija:
Itse olin ns. masentua synnytyksen jälkeen. Ja masennuinkin. Kun tajusin tilanteen, ryhdyin heti ottamaan itseäni niskasta kiinni enkä jäänyt ruikuttamaan. Kun tuli mielekästä tekemistä, masennuskin pikkuhiljaa kaikkosi. Hammasta purren päätin, että minähän en miksikään ruikuttajaksi ala ja se tepsi!
Vierailija:
väsymyksestä tai surullisuudesta. Ne menevät kyllä ohi kun ottaa itseään niskasta kiinni. Masennus on sen sijaan muutoksia aivokemiassa ja niitä ei kyllä tahdonvoimalla saa sieltä itse korjailtua.Lääketieteessä kun puhutaan masennuksesta, se ei ole sama asia kuin että sinä tunsit itsesi väsyneeksi tai alakuloiseksi synnytyksen jälkeen. Masennus on sairaus, vaikka sitä sanana käytetäänkin joskus samalla tavalla kuin sinä nyt käytät.
Vaikka olisikin serotoniinpuute (niinkuin oikeassa masennuksessa onkin), niin olen aapeen kanssa samaa mieltä siitä, että pelkkä lääkitys ei auta, vaan oma asenne on myös hyvin ratkaiseva!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi muuten jotkut syö masennuslääkkeitä vuosikaudet ja silti ovat niin vitun masentuneita???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että' muotioikku sinänsä, joo. Heti pitää hakea nappia naamaan ja sitten kun on diagnosoitu lääkärin vastaanotolla masentuneeksi, antaa itselleen luvan masentua lisää!
1970-luvulla oli muotia sairastaa stressiä, 1980-luvulla kaikilla oli burn-out ja nyt kaikki ovat masentuneita.
Iso osa näistä nykymasentujista on masentuneita sen takia, että on muotia olla masentunut ja lääkärit pääsevät helpolla, kun voivat tuupata mielialalääkereseptin kouraan.
Kuulostaa täysin järjettömältä, jos yhden lapsen kanssa ei saa elämää ruotuun ja selviä kotitöistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huuhaata, sanon minä. Korvien välissä koko tauti. Jos vain ap:kin päättäisi, että kyllä sitä insuliinia on riittävästi, ei tarvitsisi pillereitä siihenkään popsia. Ei minullakaan ole mitään diabetestä. Niin.
On eri asia olla allapäin synnytyksen jälkeen kuin sairastua masennukseen saadessaan yhtäkkiä muistikuvia itselleen tapahtuneesta insestistä.
Noin niin kuin käyttääkseni ääripään esimerkkiä.
Tähän on aika moni asiasta tietävä kertonutkin, että aapeella ei ole ollit masennusta. Aapeeta nyt varmaan harmittaa, kun hänellä ei olekaan kykyä selvitä itsekseen masennuksesta, mutta yritä niellä se harmi vaan. Se on katsos asenteesta kiinni;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Että' muotioikku sinänsä, joo. Heti pitää hakea nappia naamaan ja sitten kun on diagnosoitu lääkärin vastaanotolla masentuneeksi, antaa itselleen luvan masentua lisää!
Oikea masennus on sellaista helvettiä ettei siinä kukaan halua kärvistellä. Monet valitsevat mieluummin itsemurhan.
mutta näistä nykyään masentuneista eivät kaikki todellakaan ole oikeasti masentuneita. Heillä voi olla muita ongelmia, mutta nyt kaikki niputetaan masennus-nimikkeen alle. Ja eniten tästä on haittaa niille, joilla oikeasti on masennus, koska heidätkin leimataan sitten.
Joittenkin masennukseen lääkkeet ei tehoa. Esim pään vamman jälkeen voi alkaa pysyvä masennus ihan elimellisesti.
Jos nyt keskittyisit ihmettelemään että miksi sossu ei maksakaan/ minä päivänä ne lapsilisät tulee.
Voisin olettaan että mielestäsi syöpäsairaatkin valittaa turhaan, koko tautia ei ole olemassakaan. Luulisin ja uskoisin että kovin laajaa lääketieteen tutkintoa Sinulla ei ole. Kannattaisiko keskittyä omiin asioihin.
PS. ei ole masennusta ja elämäni on vallan loistavaa, lukuunottamatta kaltaisiasi typeryksiä jotka ei osaa ajatella muuta kuin omaa napaa.
Voit olla ap varma, että jos voisin, niin toisin valitsisin.
Toivottavasti ap sairastut joskus ihan oikeaan masennukseen. Minä tulen sitten lohduttamaan että kyllä se paranee kun otat itseäsi niskasta kiinni.
Miksi tyhmät ja asiantuntemattomat ihmiset esittävät aina mielipiteensä NIIN varmasti ja pontevasti?