Lue keskustelun säännöt.
Mitä taitoja enää nykyään ei enää osata/käytetä?
06.11.2021 |
Monet säilöntätavat ovat ainakin unohtuneet pakastinten ja jääkaappien vuoksi. Tuli mieleen tuosta toisen ketjun mustikoiden säilönnästä kuivaamalla.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompeleminen. Sen ymmärrän, että paidan ompeleminen ei kaikilta onnistu, mutta jollei nappia osata ommella tai ratkennutta saumaa korjata, on kyse joko teeskentelemisestä tai älyn puutteesta.
Onko kouluissa enää käsityötunteja vai onko neki lopetettu naista loukkaavina?
Miksi taidon tai tuntien pitäisi rajoittua naisiin?
Valitettava tosiasia on, ett koulun käsityötunneilla on käsityöosaamiseen yhtä negatiivinen vaikutus kuin koulun liikuntatunneilla tavisväen liikuntaharrastukseen.
Sanoo kuka? Minä ainakin miehenä osaan edelleenkin käyttää ompelukonetta käsityötuntien ansiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi heiniä ei enää laiteta kuupanoille?
Vierailija kirjoitti:
Miksi heiniä ei enää laiteta kuupanoille?
Eikä haasioille. Eikä myöskään seipäille. Siihen on tehokkaampia tapoja.
Pellavan loukutus ja lihtaus on jo unohdettu.
Ihmiset mitään muuta nykyään tee kuin laiskistuu ja pulskistuu ja melko pieni porukka joka taas treenaa ja mittaa ja elämä pyörii miltei kokonaan sen ympärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emma K. kirjoitti:
Pellavan loukutus ja lihtaus on jo unohdettu.
Tämä onkin hyvä. Olisi oikeasti ajankohtainen taito opetella, samoin kuin kuituhampun käyttö. Molemmat olleet ihan tavallisia taitoja muinoin.
Vierailija kirjoitti:
Kirjeen kirjoittaminen. Sitä on tehty vuosisatojen ajan ja nyt yhtäkkiä on loppunut täysin. Sääli.
Myös ns. kaunokirjoitus on vähentynyt ja käytän sitä enää vain oman nimikirjoituksen kirjoittamiseen. Aloin suosia käsinkirjoittamisessa tekstaamista ollessani peruskoulun yläasteella ja kävin silloin myös konekirjoituskurssin, jolloin opin kymmensormijärjestelmän. Olen jo vuosikymmenien ajan suosinut kaikkien pitempien kirjoitusten osalta tietokoneen tekstikäsittelyohjelmia kuten WordPerfect, Microsoft Office Word ja LibreOffice Writer ohjelmia. Käsinkirjoittamista tekstaamalla käytän kirjoittaessani paperille mm. lyhyitä muistiinpanoja kuten jos suunnittelen ostavani kaupasta jonkin erityisen tuotteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompeleminen. Sen ymmärrän, että paidan ompeleminen ei kaikilta onnistu, mutta jollei nappia osata ommella tai ratkennutta saumaa korjata, on kyse joko teeskentelemisestä tai älyn puutteesta.
Onko kouluissa enää käsityötunteja vai onko neki lopetettu naista loukkaavina?
Peruskoulussa voisi pitää kaikille oppilaille vaikka parin tunnin korjauspajan, jossa ommeltaisiin nappi, korjattaisiin sauma, pyydystettäisiin karkuun lähtenyt silmukka, vahdettaisiin hehkulamppu (tai ledi tms.), ripustettaisiin taulu ja käytäisiin nopeasti läpi näitä yleisimpiä osaamattomuudenaiheita nykyihmisten elämässä. Ihan siis omana käytännön kurssinaan, ei käsityön, kotitalouden tai muiden aineiden seassa unohtumassa.
En tiedä, miten käsityönopetus on nykyisin järjestetty, mutta minusta jokaisen pitäisi opetella kaikkea. Eikä ainakaan sukupuolen mukaan jaoteltaisi kakaroita opiskelemaan eri asioita. Jos nimittäin oppii ompelemaan napin, oppii myös naulaamaan naulan. Ja toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompeleminen. Sen ymmärrän, että paidan ompeleminen ei kaikilta onnistu, mutta jollei nappia osata ommella tai ratkennutta saumaa korjata, on kyse joko teeskentelemisestä tai älyn puutteesta.
Onko kouluissa enää käsityötunteja vai onko neki lopetettu naista loukkaavina?
Miksi taidon tai tuntien pitäisi rajoittua naisiin?
Valitettava tosiasia on, ett koulun käsityötunneilla on käsityöosaamiseen yhtä negatiivinen vaikutus kuin koulun liikuntatunneilla tavisväen liikuntaharrastukseen.
Sanoo kuka? Minä ainakin miehenä osaan edelleenkin käyttää ompelukonetta käsityötuntien ansiosta.
Vaikka ei olisi oma ompelukonetta, niin miehenäkin on hyvä osata tarvittaessa pieniä korjaustöitä neulalla ja langalla, että muuten hyvä vaate ei jää sen takia käyttämättä. Jos takista on lähtenyt tai lähtemässä yksi nappi irti, niin ei sen takia tarvitse käydä räätälissä tai suutarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompeleminen. Sen ymmärrän, että paidan ompeleminen ei kaikilta onnistu, mutta jollei nappia osata ommella tai ratkennutta saumaa korjata, on kyse joko teeskentelemisestä tai älyn puutteesta.
Onko kouluissa enää käsityötunteja vai onko neki lopetettu naista loukkaavina?
Peruskoulussa voisi pitää kaikille oppilaille vaikka parin tunnin korjauspajan, jossa ommeltaisiin nappi, korjattaisiin sauma, pyydystettäisiin karkuun lähtenyt silmukka, vahdettaisiin hehkulamppu (tai ledi tms.), ripustettaisiin taulu ja käytäisiin nopeasti läpi näitä yleisimpiä osaamattomuudenaiheita nykyihmisten elämässä. Ihan siis omana käytännön kurssinaan, ei käsityön, kotitalouden tai muiden aineiden seassa unohtumassa.
En tiedä, miten käsityönopetus on nykyisin järjestetty, mutta minusta jokaisen pitäisi opetella kaikkea. Eikä ainakaan sukupuolen mukaan jaoteltaisi kakaroita opiskelemaan eri asioita. Jos nimittäin oppii ompelemaan napin, oppii myös naulaamaan naulan. Ja toisin päin.
Minun kouluaikaani myös pojille oli muutama käsityötunti kuten myös tytöille puutyötunti. Minusta varsin hyvä käytäntö. Tosin nykyään menisi aika monella herne nenään tuostakin jaottelusta.
Vierailija kirjoitti:
Kirjeen kirjoittaminen. Sitä on tehty vuosisatojen ajan ja nyt yhtäkkiä on loppunut täysin. Sääli.
Kirjoitan edelleen. Laitan myös oikeita postikortteja. Tämä vuosi on toinen, kun tein uudenvuodenlupauksen: kirjoitan kirjeen joka kuukausi vuoden loppuun asti. Siis 12 kirjettä/vuosi. Olen saanut ällistyneitä/ilahtuneita/yms viestejä, jopa jonkun kirjeen. Myös joulukortteja postitan parikymmentä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjeen kirjoittaminen. Sitä on tehty vuosisatojen ajan ja nyt yhtäkkiä on loppunut täysin. Sääli.
Kirjoitan edelleen. Laitan myös oikeita postikortteja. Tämä vuosi on toinen, kun tein uudenvuodenlupauksen: kirjoitan kirjeen joka kuukausi vuoden loppuun asti. Siis 12 kirjettä/vuosi. Olen saanut ällistyneitä/ilahtuneita/yms viestejä, jopa jonkun kirjeen. Myös joulukortteja postitan parikymmentä.
Kirjoitatko muuten kaunokirjoituksella vai muuten? Äitini joutui lopettamaan kaunolla kirjoitetut kortit ja viestit siskoni lapsille, kun nämä eivät osanneet lukea niitä. Nyt äiti, jolla on todella kaunis käsiala, joutuu viestimään teineille tikkukirjaimilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjeen kirjoittaminen. Sitä on tehty vuosisatojen ajan ja nyt yhtäkkiä on loppunut täysin. Sääli.
Kirjoitan edelleen. Laitan myös oikeita postikortteja. Tämä vuosi on toinen, kun tein uudenvuodenlupauksen: kirjoitan kirjeen joka kuukausi vuoden loppuun asti. Siis 12 kirjettä/vuosi. Olen saanut ällistyneitä/ilahtuneita/yms viestejä, jopa jonkun kirjeen. Myös joulukortteja postitan parikymmentä.
Kirjoitatko muuten kaunokirjoituksella vai muuten? Äitini joutui lopettamaan kaunolla kirjoitetut kortit ja viestit siskoni lapsille, kun nämä eivät osanneet lukea niitä. Nyt äiti, jolla on todella kaunis käsiala, joutuu viestimään teineille tikkukirjaimilla.
En ole tuo jolta kysyit, mutta itse tuli opeteltua tekstaus muistaakseni viidennellä tai kuudennella luokalla. Ei siihen kukaan kehoittanut tai kannustanut siihen aikaan koulussa, mutta koin sen jotenkin tyylikkäämmäksi kuin kaunokirjoituksen. Olen syntynyt 70-luvun alkupuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ompeleminen. Sen ymmärrän, että paidan ompeleminen ei kaikilta onnistu, mutta jollei nappia osata ommella tai ratkennutta saumaa korjata, on kyse joko teeskentelemisestä tai älyn puutteesta.
En tunne ketään joka ei osaisi nappia laittaa tai saumaa korjata.
Kirjoitustaito… katso vaikka ketjun otsikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitustaito… katso vaikka ketjun otsikkoa.
Pisteen jälkeen tulee iso alkukirjain.
Vierailija kirjoitti:
Jos ostokseni maksaa vaikkapa 17,35 € ja maksan ostoksen viisikymppisellä, niin moni kioskin kesämyyjä ei osaa ilman laskinta antaa rahasta takaisin. Kaikissa kioskeissa ei välttämättä ole kassakonetta, joka ilmoittaisi, paljonko annetaan takaisin.
Itsekin kassan takana olleena luotin ennemmin siihen laskimeen, kuin väsyneisiin aivoihin pitkän työvuoron aikana. Ärrällä en tosin ole ollut. Mielen sekoitti täysin jos asiakas vetikin lisää viisisenttisiä jostain takin taskusta kun olen jo antamassa vaihtorahoja takaisin. Kyseessä on tuolloinkin ihan simppeleistä laskutoimituksista, mut ei ne aivot toimi tuollaisessa tilanteessa normaalisti. Siinä on vastuussa niin yrityksen kuin asiakkaidenkin rahoista
Hevosmiestaitoja ei osata enää. En siis osaa itsekään, vaikka mukava olisi osata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompeleminen. Sen ymmärrän, että paidan ompeleminen ei kaikilta onnistu, mutta jollei nappia osata ommella tai ratkennutta saumaa korjata, on kyse joko teeskentelemisestä tai älyn puutteesta.
Onko kouluissa enää käsityötunteja vai onko neki lopetettu naista loukkaavina?
Miksi taidon tai tuntien pitäisi rajoittua naisiin?
Valitettava tosiasia on, ett koulun käsityötunneilla on käsityöosaamiseen yhtä negatiivinen vaikutus kuin koulun liikuntatunneilla tavisväen liikuntaharrastukseen.
Minä ainakin perin huonot taidot vanhemmilta ja koulun käsityötunnit pelastivat minut edes jonkunlaiselle välttävälle tasolle, että osaan tarvittaessa tehdä jotain käsityötä ja jopa nautin siitä. Vaikka olin aina luokan huonoin.
Minä kirjottelin vielä 2000-luvun taitteessa kirjeitä tytöille. Joista osasta tulikin nähtyä. Parsimistakin oon harrastanut. Lihan kuivaaminen kiinnostaa. Sitäkin on tullu harrastettua. Onhan noita paljonkin. Juuston tekeminen itse. Autenttisen ruisleivän tekeminen eli siis ruisjuureen.