Onko sinun hiuksiasi revitty lapsena? Kerro ikäsi!
Kommentit (47)
On revitty hiuksista, ja kerran isäni nosti siskoni hiuksista ilmaan. Olen syntynyt -96 ja sisko -00.
-83. Uhkasin vanhempiani, että ajan vielä hiukset pois. Sitten kun tein sen kakskytjotainvuotiaana, niin isä suuttui kovasti, ähhähhää!
Sr kirjoitti:
Kyllä ja olen vm76. isäni myös repi käsistä , löi, kaatoi kiehuvaa vettä päälle, mursi ranteen. 12 vuotiaana jouduin lasten kotiin ja siitä Keravan nuoriso vankilaan. 2kymppisenä venkula hommien jälkeen hakkasin ukon kunnolla, oppiipahan paskiainen!
Kuinkahan moni väkivaltainen vanhempi tulee ajatelleeksi, että jonain päivänä lapsi kasvaa isommaksi ja saattaa antaa samalla mitalla takaisin?
Kyllä, olen 49-vuotias. En luonnollisestikaan ole isäni kanssa missään tekemisissä, eikä hän ole esim. tavannut ainoita lapsenlapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Sr kirjoitti:
Kyllä ja olen vm76. isäni myös repi käsistä , löi, kaatoi kiehuvaa vettä päälle, mursi ranteen. 12 vuotiaana jouduin lasten kotiin ja siitä Keravan nuoriso vankilaan. 2kymppisenä venkula hommien jälkeen hakkasin ukon kunnolla, oppiipahan paskiainen!
Kuinkahan moni väkivaltainen vanhempi tulee ajatelleeksi, että jonain päivänä lapsi kasvaa isommaksi ja saattaa antaa samalla mitalla takaisin?
Ei ne osaa ajatella ennen kuin nyrkki lasahtaa omaan naamaan. Siihen loppui minun pahoinpitely.
On tukistettu, jopa niin, että kaksin käsin päästä kiinni ja pää tässä pikku tukistuksessa osui seinään siitä ravistelusta. Isäni, kaikkien rakastama komea, seuramies, asialla. Sanomattakin on selvää, etten rakasta häntä. Enkä muista koskaan rakastaneeni. Nyt olen pian 50-vuotias, enkä koe minkäänlaista velvoitetta hoivailla sitä miestä.
Vierailija kirjoitti:
On, synt. 1975. Revittiin hiuksista niin että tuppoja irtosi, nostettiin kur kusta seinälle ja kur istettiin, hak attiin nahkavyöllä ja bambukepillä takareisiin, heitettiin lattialle ja pot kittiin kylkiin.
Onko mitään yhteydenpitoa sinulla noihin nykyään?
Itsellä samaa harjoittanut äiti. Muistan kyllä kaikki tapahtuneet vä kival taisuudet. Pidän yhteyttä harvakseltaan, en niin usein kuin toivoisivat. Pidän viikkoja, etten pidä minkäänlaista yhteyttä. Käymme korkeintaan muutaman kerran vuodessa, vaikka asumme 50 km säteellä. Lapsemme, joka on nuori aikuinen, ei pidä yhteyttä lainkaan, koska eivät ole olleet kiinnostuneita hänestä tai hänen elämästään missään vaiheessa - siskon lapsista kyllä, vaikka he asuvat kaukana.Isä ja etenkin äiti ovat jo huonokuntoisia ja vanhoja. Hommatkoon maksullista apua siinä vaiheessa, kun sitä tarvitsevat, minä en tule auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Sr kirjoitti:
Kyllä ja olen vm76. isäni myös repi käsistä , löi, kaatoi kiehuvaa vettä päälle, mursi ranteen. 12 vuotiaana jouduin lasten kotiin ja siitä Keravan nuoriso vankilaan. 2kymppisenä venkula hommien jälkeen hakkasin ukon kunnolla, oppiipahan paskiainen!
Kuinkahan moni väkivaltainen vanhempi tulee ajatelleeksi, että jonain päivänä lapsi kasvaa isommaksi ja saattaa antaa samalla mitalla takaisin?
Tai yksinkertaisesti hylkää ja katkaisee yhteydenpidon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On, synt. 1975. Revittiin hiuksista niin että tuppoja irtosi, nostettiin kur kusta seinälle ja kur istettiin, hak attiin nahkavyöllä ja bambukepillä takareisiin, heitettiin lattialle ja pot kittiin kylkiin.
Onko mitään yhteydenpitoa sinulla noihin nykyään?
Itsellä samaa harjoittanut äiti. Muistan kyllä kaikki tapahtuneet vä kival taisuudet. Pidän yhteyttä harvakseltaan, en niin usein kuin toivoisivat. Pidän viikkoja, etten pidä minkäänlaista yhteyttä. Käymme korkeintaan muutaman kerran vuodessa, vaikka asumme 50 km säteellä. Lapsemme, joka on nuori aikuinen, ei pidä yhteyttä lainkaan, koska eivät ole olleet kiinnostuneita hänestä tai hänen elämästään missään vaiheessa - siskon lapsista kyllä, vaikka he asuvat kaukana.Isä ja etenkin äiti ovat jo huonokuntoisia ja vanhoja. Hommatkoon maksullista apua siinä vaiheessa, kun sitä tarvitsevat, minä en tule auttamaan.
Toinen dokasi jo itsensä hengiltä ja toinen makaa jo puoliksi haudassa. Pari kertaa vuodessa nähdään, on pyytänyt anteeksi tekojaan, mutta ei auta enää.
Vierailija kirjoitti:
On revitty hiuksista, ja kerran isäni nosti siskoni hiuksista ilmaan. Olen syntynyt -96 ja sisko -00.
Yhden kerran... Tässä ketjussa on nyt puhe vähän muusta.
Fyysinen "kasvattaminen" oli 70-luvulla ihan tavallista.
Meillä ei varsinaista pieksämistä ollut, mutta molemmat vanhemmat kyllä läimi ja tukisti ihan pienestäkin.
Tyyliin: virhe ja lyönti.
Itse onneksi on omia lapsia osannut kasvattaa eri tavalla. Vaikka huutanut olen heille liikaakin, en heidän lapsuudessaan vielä tiennyt tunteiden sanoittamisesta mitään. Nyt olisin paljon viisaampi, mutta sentään en vanhempien virheitä toistanut.
On. Mutta omia lapsiani en. Ovat jo itsekkin perheellisiä ja tuskin pöllyttävät hekään.
Vierailija kirjoitti:
Sr kirjoitti:
Kyllä ja olen vm76. isäni myös repi käsistä , löi, kaatoi kiehuvaa vettä päälle, mursi ranteen. 12 vuotiaana jouduin lasten kotiin ja siitä Keravan nuoriso vankilaan. 2kymppisenä venkula hommien jälkeen hakkasin ukon kunnolla, oppiipahan paskiainen!
Kuinkahan moni väkivaltainen vanhempi tulee ajatelleeksi, että jonain päivänä lapsi kasvaa isommaksi ja saattaa antaa samalla mitalla takaisin?
No niinpä, en ole kuullut vanhemmistani yli 20 vuoteen enkä haluakaan. Olen noista ajoista toki muuttunut perheellinen työssäkäyvä pienten lasten isä. Heitä en koskaan kurita fyysisesti, osaavat olla muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
On. Läimäyttely kuului myös kuvaan. Jos olisin uskaltanut uhmata, olisi tullut tuppivyöstä. En uskaltanut. Veli uskalsi ja sai.
-66
-66 syntynyt ja sain risua kintuille enolta ja äidiltä tukka pöllyä. Kun kasvoin isoksi niin eno yritti selkäsaunaa laihoin tuloksin vielä kun olin 15v ja piti vetäytyä niin ettei minulle mahtanut mitään. Minä en raaskinut sitä heikkoa sairasta miestä alkaa lyömään kun hädin tuskin se pysyi pystyssä. Isä puoli antoi remmistä pimeessä vessassa kun olin 13 v. ja olin juonut luvatta hänen viinapullosta salaa. Se äijä lähti hyvin äkkiä muihin maisemiin pulloineen tai alkoi muuten olla vaarassa saada mustat silmät. Parin vuoden jälkeen olisin antanut kaikki sille takaisin. Heikkona se lähtikin hyvissä ajoin muualle suksimaan ja hakemaan helpompaa uhria. Iso mies oli niin raukka että löi lasta, puolustuskyvytöntä kun ei ollut vastusta siitä. Se oli viimeinen kerta kun olin puolustuskyvytön ja minulle ei mahtanut kukaan enää mitään väkivallalla. Takasin tuli niin että lätisi jos joku kimppuun hyökkäsi. Kaikki yrittäjät perääntyivät. Olin huippu kunnossa nuorena. Jos suutuin kunnolla niin kaikki juoksivat karkuun.
Vierailija kirjoitti:
On tukistettu, jopa niin, että kaksin käsin päästä kiinni ja pää tässä pikku tukistuksessa osui seinään siitä ravistelusta. Isäni, kaikkien rakastama komea, seuramies, asialla. Sanomattakin on selvää, etten rakasta häntä. Enkä muista koskaan rakastaneeni. Nyt olen pian 50-vuotias, enkä koe minkäänlaista velvoitetta hoivailla sitä miestä.
Yksinäisyyttään itkeviä vanhuksia on hoivakodit pullollaan, mikseivät lapset tule katsomaan vaikka selvisivät hengissä lapsuudestaan, nyyh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On, synt. 1975. Revittiin hiuksista niin että tuppoja irtosi, nostettiin kur kusta seinälle ja kur istettiin, hak attiin nahkavyöllä ja bambukepillä takareisiin, heitettiin lattialle ja pot kittiin kylkiin.
Onko mitään yhteydenpitoa sinulla noihin nykyään?
Itsellä samaa harjoittanut äiti. Muistan kyllä kaikki tapahtuneet vä kival taisuudet. Pidän yhteyttä harvakseltaan, en niin usein kuin toivoisivat. Pidän viikkoja, etten pidä minkäänlaista yhteyttä. Käymme korkeintaan muutaman kerran vuodessa, vaikka asumme 50 km säteellä. Lapsemme, joka on nuori aikuinen, ei pidä yhteyttä lainkaan, koska eivät ole olleet kiinnostuneita hänestä tai hänen elämästään missään vaiheessa - siskon lapsista kyllä, vaikka he asuvat kaukana.Isä ja etenkin äiti ovat jo huonokuntoisia ja vanhoja. Hommatkoon maksullista apua siinä vaiheessa, kun sitä tarvitsevat, minä en tule auttamaan.
Toinen dokasi jo itsensä hengiltä ja toinen makaa jo puoliksi haudassa. Pari kertaa vuodessa nähdään, on pyytänyt anteeksi tekojaan, mutta ei auta enää.
Mun äidiltä ei ole anteeksipyyntöä kuulunut.
Boomerien pieksemiä keski-ikäisiä.