Luokkakokous masensi minut
Olin paikallaolijoista surkein. En vain omasta mielestäni sillä yhtään yhteydenottoa ei ole tullut tapaamisen jälkeen, menestyneillä näyttää kertyneen tykkäämisiä ja kommentteja suuret määrät nyt parissa päivässä.
Kommentit (12)
Minusta on hieman suloista kun vuosia jälkeenpäin muistellaan, että joo parin opiskelijan se piti järjestää. Miksi te, jotka haikailette mahdollista luokkakokokusta järjestä sellaista itse?
Olin järjestämässä kokousta vuosia sitten. Kaikki olisi kutsuttu, mutta muutaman luokkakaverin yhteystietoja ei onnistuttu löytämään, ja kutsuja jäi siksi laittamatta.
"Olin järjestämässä kokousta vuosia sitten. Kaikki olisi kutsuttu, mutta muutaman luokkakaverin yhteystietoja ei onnistuttu löytämään, ja kutsuja jäi siksi laittamatta." - Ja varmaan hait ihmisiä muualtakin kuin vain naamakirjasta (ja Av-palstalta) - Mut joo tämä on varmaan ikuisuusongelma. Mutta hienoa ja ilahduttavaa, kuitenkin halusit kutsua kaikki. Meitä oli koulussa + 30 oppilasta ja kyllä tällekin luokalle mahtuu useampikin, jonka nimi on muuttunut mm. avioliittoon menon seurauksena, samoin kuin osa osa poistunut ainakintoistaiseksi suomen rajojen ulkopuolelle. Silti on, ehkä pieni ihme kun tuntuu, sille, että aina joku tietää tai tuntee jonkun. Mutta silti on, myös niin että kaikkien löytämiseen ei aika riitä, mut se ei suinkaa olle automaattisesti vain järjestäjän vika. - pakko muuten kertoa, että jokunen vuosi sitten eräs luokkaiseni ei ollut ymmärtääkseni saanut kutua tai sitten hän ei ollut saanut sitä riittävän ajoissa. - Yhtä kaikki kun hän oli sitten päätti järjestää itse uuden luokkakokouksen ja järjestikin sellaisen, eikä tiettävästi kukaan ollut pahoillaan tästä tempauksesta.
No mut hei! Mua ei edes kutsuttu luokkakokoukseen! Ajattele, et joku on vielä surkeampi, kuin sinä.
Sama täällä mua ei kutsuttu , mutta vain siksi että kutsuvat kuvittelevat minun olevan yhä samallainen kuin kymmenen vuotiaana! He ovat sen verran epätoivoisia etteivät halua minua menestynyttä naista sinne vaan mieluummin takertuvat fantasiaansa, että ihminen ei muutu.
Meillä ei järjestetty luokkakokousta millään asteella. Ei ala-asteen, yläasteen, lukion, ammattikoulun tai yliopiston vuosikurssin kanssa. Eipä olisi ollut kiinnostustakaan aiemmin, mutta kieltämättä nyt nelikymppisenä olisi ihan hauska nähdä, kuinka paljon muut(kin) ovat rupsahtaneet ja harmaantuneet. Olen muuttanut pois kotopuolesta enkä ole tavannut yhtään koulu- tai opiskelukaveria valmistumisen jälkeen.
Meillä oli luokkakokous ala-asteen kanssa joskus ollessani teini. En mennyt sinne, koska vihasin sitä koulua ja niitä ihmisiä. Yläasteen luokalla valittiin kaksi oppilasta, joiden pitäisi koota luokka yhteen muutaman vuoden kuluttua. Eipä ole kuulunut mitään, vaikka siitä on jo viisi vuotta.
^Hui kamala. En edes haluaisi mennä luokkakokoukseen. Jotenkin siellä varmaan iskisi niin kovaa todellisuus vastaan. Vasta eilen olimme nuoria, koko elämä edessä ja nyt jo enemmän tai vähemmän kurttuisia.
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 16:23"]No mut hei! Mua ei edes kutsuttu luokkakokoukseen! Ajattele, et joku on vielä surkeampi, kuin sinä.
[/quote]
Toivottavasti minuakaan ei kutsuta kun sen kokouksen aika tulee.
Mäkin kuulun niihin joita ei edes kutsuttu. Jälkikäteen kuulin et juhlat oli ollut.
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 17:09"]
Mäkin kuulun niihin joita ei edes kutsuttu. Jälkikäteen kuulin et juhlat oli ollut.
[/quote]
Mulla sama, kiitti yhteisistä vuosista?