Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä kun kasvatusnäkemykset lapsen isän kanssa eroaa paljon?
05.11.2021 |
Onko tällainen tavallista?
Olemme ihan tavallinen ydinperhe eli mistään eroisästä ei ole kyse. Ennen lasten saamista keskusteltiin jonkun verran kasvatukseen liittyvistä ajatuksista mutta en silloin saanut miehestä niihin liittyen oikein mitään irti tai ainakaan mitään erityistä eroa ajattelussamme ei silloin tullut ilmi. Luulen tosin näin jälkikäteen että miehellä ei silloin ollut itseällään mitään käsitystä miten kasvatusasioista ajattelee. Minulla taas oli jo silloin vahva käsitys (olen opiskellutkin alaa) eikä omat ajatukseni ole lasten myötä mihinkään muuttuneet.
Ongelma on että mies ajattelee nyt kun kaksi pientä lasta jo on hyvin erilailla kasvatusasioista kuin minä. Hänen ajattelumalli vastaa suunnilleen sitä miten asioista joskus 50-luvulla ajateltiin ja itse taas ajattelen niin kuten nykyään kasvatusalan koulutuksissakin opetetaan. Kuilu on siis suuri. Ja riidellään näistä asioista paljon. Mies ei kuuntele perustelujani vaan tuntuu ärsyyntyvän niistä. Itse ei suostu omia näkemyksiään perustelemaan. Ei suostu lukemaan oppaita joita raahaan hänelle kirjastosta luettavaksi. Ja minä en anna hänen kasvattaa kuin 50-luvulla joten tämä on jatkuva kiista välillämme.
Kommentit (90)
Käykää kysymässä opettajilta jotka ovat eläneet vanhaa ja nykyistä kasvatus aikaa, että kumpana "kautena" lapset käyttäytyivät paremmin ja kunnioittivat toisia.
Eli tarkoitan, että vapaakasvatus vai kuriaikana.
Minun mielestäni kasvatustapoja pitäisi hieman yhdistää siten, että ottaisi jotain vanhaa ja nykyistä (tarkoitan tätä ihan uusinta kasvatusoppia).
Ei tietenkään fyysistä kuria missään nimessä, koska se opettaa vain ihmisen turvautumaan väkivaltaan aikuisena.
Toisaalta osa lapsista jotka eivät saa sitä väkivallan esimerkkiä alkaa kuitenkin yleensä tietyssä iässä konfliktin kohdatessa ratkaisemaan sitä lyömällä tai tönimällä, esim jos haluaa lelun joltain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten kohtelee sinua? Onko kommunikointi samantasoista (ei osaa perustella tai argumentoida kuin aikuinen)? Nähtävästi on, koska mies ei ota sinun mielipidettä kuuleviin korviinsa ja suuttuu kuin pikkulapsi kun on eriävä mielipide. Miksi lisäännyit tuollaisen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteinen kasvatus on toiminut hyvin vuosituhansien ajan. Lapset kaipaavat sen auktoriteetin ja johtohahmon joka uskaltaa komentaa heitä ja joka uskaltaa varmistaa tottelemisen myös silloin, jos lapset ovat eri mieltä asioista eivätkä haluaisi totella.
Pelkällä loputtomalla argumentoinnilla ja kiva-kivalla pärjää lähinnä niiden kaikkein helppoluonteisimpien lasten kanssa jotka suunnilleen tottelevat pientä viittaustakin.
Perinteinen kasvatus ei ole toiminut aina hyvin. Olen työskennellyt lasten psykiatristen sairauksien hoitotyössä jo 1970- luvulla. Tavannut lukemattomia perheitä, nähnyt kaltoin kohdeltuja, hakattuja lapsia ym. Minulla oli ns. 'hyvä koti' mutta kaikilla naapurien, tuttavien, koulutovereiden lapsilla ei kyllä tuo 'perinteinen' kasvatus toiminut. Lasten alistamista, lyöntejä, solvaamista. Lapsilla paljon pelkoja ja ahdistusta.
Ajat ovat myös kyllä muuttuneet vuosituhansien aikana. Myös me aikuiset. Miksi ei sitten lapset saisi muuttua? Ja ennenkaikkea kasvatus?Miksi aina oletetaan, että tiukat rajat ja kuri tarkoittaa väkivaltaa? Kuri on eri asia kuin lapsen hakkaaminen. Vaikka olisi tiukka kuri, niin se ei tarkoita, etteikö lasta oteta syliin. Mielestäni kuri tarkoittaa, että vanhemmat sanoo säännöt ja lapset tottelevat. Tiukat rajat ei suinkaan tarkoita rakkaudettomuutta.
En usko loputtomiin neuvotteluihin lasten kanssa. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän käskyjä noudatetaan. Isommilla lapsilla luonnollisesti on enemmän keskustelun varaa, koska he ymmärtävät seuraukset. Pienelle annetaan ehdoton kielto, esim. että tielle ei juosta. Mitä enemmän pienelle lapselle selitetään syitä ja seuraussuhteita, sen vähemmän hän asiasta ymmärtää ja sen vähemmän muistaa kieltoa.
Juuri näin. Lasten on turvallisempi olla silloin, kun he tietävät, että aikuiset ovat niitä perheen päitä, jotka asettavat rajat ja pitävät kuria yllä. Että lasten on toteltava aikuisia.
Tiukat rajat ja kuri ovat rakkautta. Niistä lipsuminen ja epäjohdonmukainen kasvatus ei ole rakkautta. Ei myöskään jatkuva neuvottelu tai se, että lapset saavat vaatimalla tahtonsa läpi.
Itse tiukkojen rajojen ja kurin ylläpitäjänä taas toisaalta osoitan paljon positiivista huomiota ja annan rakkautta lapsilleni.
Ja annan myös omien tunteideni näkyä. Minusta on tärkeää, että lapsi näkee, että aikuinen voi olla lapsen käytöksestä tai tekemisistä myös suuttunut, surullinen tai pettynyt - kuten myös lapsi aikuisen käytöksestä tai tekemisestä. Tärkeintä on, että tunteet ja asiat käydään läpi, ja pyydetään tarvittaessa anteeksi, jos siihen on tarvetta.
Näin juuri. Turvallisuus lapselle tulee lämpimästä, johdonmukaisesta ja lujasta vanhemmasta/kasvattajasta. Ammattikasvattajana noudatan tätä ja lapset voivat hyvin, kunnioittavat itseään ja muita sekä osaavat KUUNNELLA, ilman äänen korottamista.
Eikä uuvuta varhaiskasvatustyö, kuten se tuntuu monia syystä tai toisesta uuvuttavan.
Vierailija kirjoitti:
Pelko on paras kaitsija. Jos lapsi siis esimerkiksi pelkää vaikka näkkiä, voi vanhempi olla suhteellisen rauhallisin mielin koska on todennäköistä että lapsi ei silloin mene paikkaan jossa on jotain mitä hän pelkää. Samoin on ehdottomasti hyvä opettaa lapset olemaan tarvittaessa hiljaa niin ette suut myös pysyvät kiinni kun käsketään.
Enää pitäisi ymmärtää, miksi ihmeessä tämmöinen ihminen hankkisi lapsia; jos tavoite on vain se, että lapsilta saa olla rauhassa ja he ovat hiljaa? Jos kasvattaminen ei yhtään edes kiinnosta?
Hah hah mitä palautetta. Ketjun perusteella äiti on tehnyt virheen siinä, että:
-on mennyt hankkimaan lapsia moisen lapsellisen raivoajan kanssa
-kehtaa kasvattaa lapsiaan liian lepsusti
-sallii isän kohdella lapsiaan kaltoin
-ei kunnioita tarpeeksi isää kasvattajana
jne
Joissakin asioissa tekee aina jonkun mielestä väärin teki sitten miten tahansa, äitiys on niistä yksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käykää kysymässä opettajilta jotka ovat eläneet vanhaa ja nykyistä kasvatus aikaa, että kumpana "kautena" lapset käyttäytyivät paremmin ja kunnioittivat toisia.
Eli tarkoitan, että vapaakasvatus vai kuriaikana.
Minun mielestäni kasvatustapoja pitäisi hieman yhdistää siten, että ottaisi jotain vanhaa ja nykyistä (tarkoitan tätä ihan uusinta kasvatusoppia).
Ei tietenkään fyysistä kuria missään nimessä, koska se opettaa vain ihmisen turvautumaan väkivaltaan aikuisena.
Toisaalta osa lapsista jotka eivät saa sitä väkivallan esimerkkiä alkaa kuitenkin yleensä tietyssä iässä konfliktin kohdatessa ratkaisemaan sitä lyömällä tai tönimällä, esim jos haluaa lelun joltain.
Rankaisit niin tai näin, niin aina lapsi oppii siitä huonoa käytöstä. Jos lasta tukistaa tai piiskaa, niin lapsi oppii lyömään toisia. Jos lapsen laittaa arestiin/jäähylle/nurkkaan niin lapsi oppii sulkemaan toisia pois leikistä/tekemisestä. Jos lapselta ottaa lelun/kännykän/pelikoneen pois rangaistuksena niin lapsi oppii, että toisten tavaroita saa ottaa ja että varastaminenkin on ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Hah hah mitä palautetta. Ketjun perusteella äiti on tehnyt virheen siinä, että:
-on mennyt hankkimaan lapsia moisen lapsellisen raivoajan kanssa
-kehtaa kasvattaa lapsiaan liian lepsusti
-sallii isän kohdella lapsiaan kaltoin
-ei kunnioita tarpeeksi isää kasvattajana
jne
Joissakin asioissa tekee aina jonkun mielestä väärin teki sitten miten tahansa, äitiys on niistä yksi.
Ap on aina p aska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelko on paras kaitsija. Jos lapsi siis esimerkiksi pelkää vaikka näkkiä, voi vanhempi olla suhteellisen rauhallisin mielin koska on todennäköistä että lapsi ei silloin mene paikkaan jossa on jotain mitä hän pelkää. Samoin on ehdottomasti hyvä opettaa lapset olemaan tarvittaessa hiljaa niin ette suut myös pysyvät kiinni kun käsketään.
Enää pitäisi ymmärtää, miksi ihmeessä tämmöinen ihminen hankkisi lapsia; jos tavoite on vain se, että lapsilta saa olla rauhassa ja he ovat hiljaa? Jos kasvattaminen ei yhtään edes kiinnosta?
Luuli etukäteen että tykkäisi lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hah hah mitä palautetta. Ketjun perusteella äiti on tehnyt virheen siinä, että:
-on mennyt hankkimaan lapsia moisen lapsellisen raivoajan kanssa
-kehtaa kasvattaa lapsiaan liian lepsusti
-sallii isän kohdella lapsiaan kaltoin
-ei kunnioita tarpeeksi isää kasvattajana
jne
Joissakin asioissa tekee aina jonkun mielestä väärin teki sitten miten tahansa, äitiys on niistä yksi.
Ap on aina p aska.
No ei niinkään. Täysin riippumatta siitä onko ALOITUS huijaus vai ei, VASTAUKSET kertovat omaa kieltään tästä asiasta.
Alue: Aihe vapaa
Törppö on tuo mies. Vaikea uskoa että hän haluaisi itseään noin kohdeltavan. Varmaan hällä nousseet jotkun omat lapsuustraumat pintaan kun noin käyttäytyy.