Lue keskustelun säännöt.
Koiranpennun löytäminen mahdotonta
04.11.2021 |
Olen aivan turhautunut siihen, miten mahdottomaksi koiranpennun ostaminen hyvältä kasvattajalta on tehty.
Aina on suuret vaatimukset siihen, että koira varmasti harrastaa jotain (agility, toko, yms) tai että koiraa pitää viesä näyttelyihin. Myöskään ei anneta ensimmäiseksi koiraksi, vaikka kyseessä olisi ”helppo” rotu.
Sitten vaikka löytyisi kasvattaja, joka ei vaadi mitään, niin jonot jo niin pitkät, että käsketään ottaa yhteyttä myöhemmin.
Kai se vaan on otettava pentutehtailijalta.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen vahvasti harkitsemaan sitä kodinvaihtaja/rescue-koiraa!
Edellinen koirani tuli minulle pentuna suomalaisesta kodista...14 vuotta sitten oli valinnanvaraa. Tänä vuonna tilanne olikin ihan eri ja pitkän pohdinnan jälkeen päätin että etsin sopivan kodittoman koiran.Koko prosessi meni tosi hienosti ja järjestö jonka kautta koira tuli on aivan mahtava kaikin puolin. Rescuekoiria on kaiken ikäisiä eli niitä pentujakin löytyy :)
Sekä koira että omistaja ovat nyt todella tyytyväisiä elämäänsä!
Asiaan voi tutustua vastuullisten järjestöjen kautta: https://www.responsiblerescue.fi/yhdistykset
kovasti rescuet pelottaa näin ekana koiran omistajana. koen sen liian suureksi haasteeksi, koska onhan siinä suuremmat haasteet, jos koiralla on vaikka traumoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli sama juttu tässä ihan vastikään. Edellinen koiramme sakemanninarttu kuoli syöpään kahdentoista vuoden kunnioitettavassa iässä ja oli kolmas sakemannimme ja kaikki pääsivät yli kymmenen vuoden ikään..vielä löytyi sekaroituinen koira tuosta välistä... kaikki koiramme hyväluontoisia, ystävällisiä hännänheiluttajia - koulutettuja ja niin rakkaita. Eli pohdimme jos vielä yksi mahtuisi nyt eläkeellä ollessa tähän joukon jatkoksi. Ja kun sakemanneista tykkäämme ja nimenomaan nartuista ( ei muuten yhtään pentua teetetty) niin lähdimme etsimään. Kenneleistä ja nimikasvattajilta tuli kylmää kyytiä - pitää harrastaa tokoa, näyttelyitä jälkestämistä ja kaikennäköistä aktiviteettia ( että kennel saisi nimeä tms)..rescue-koirankin saaminen alkoi tuntua täysin ylivoimaiselta kunnes jälkikasvu löysi ilmoituksen pennuista ja kappas tyttöpentu oli vielä saatavilla ja sen me saimme - oli yksityinen - ei mikään tehtailija - hinta pennulla sama kuin olisi kennelistä ostanut. Pentua hakiessa katsoimme emän ja isukin vielä - pentuhan oli tarkastettu ja sirutettu. Nyt tuo villi -ihana-vekara on täällä ja tuo päivään kaikenlaista kivaa - koulutusta, ulkoilua jne jne.. pennusta tulee hyvä koira ja saanee hienon elämän kanssamme. Älä anna periksi. Jälkikasvu löysi ilmoituksen ihan torista ..
Älä ota, piskejä on jo ihan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen vahvasti harkitsemaan sitä kodinvaihtaja/rescue-koiraa!
Edellinen koirani tuli minulle pentuna suomalaisesta kodista...14 vuotta sitten oli valinnanvaraa. Tänä vuonna tilanne olikin ihan eri ja pitkän pohdinnan jälkeen päätin että etsin sopivan kodittoman koiran.Koko prosessi meni tosi hienosti ja järjestö jonka kautta koira tuli on aivan mahtava kaikin puolin. Rescuekoiria on kaiken ikäisiä eli niitä pentujakin löytyy :)
Sekä koira että omistaja ovat nyt todella tyytyväisiä elämäänsä!
Asiaan voi tutustua vastuullisten järjestöjen kautta: https://www.responsiblerescue.fi/yhdistykset kovasti rescuet pelottaa näin ekana koiran omistajana. koen sen liian suureksi haasteeksi, koska onhan siinä suuremmat haasteet, jos koiralla on vaikka traumoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen vahvasti harkitsemaan sitä kodinvaihtaja/rescue-koiraa!
Edellinen koirani tuli minulle pentuna suomalaisesta kodista...14 vuotta sitten oli valinnanvaraa. Tänä vuonna tilanne olikin ihan eri ja pitkän pohdinnan jälkeen päätin että etsin sopivan kodittoman koiran.Koko prosessi meni tosi hienosti ja järjestö jonka kautta koira tuli on aivan mahtava kaikin puolin. Rescuekoiria on kaiken ikäisiä eli niitä pentujakin löytyy :)
Sekä koira että omistaja ovat nyt todella tyytyväisiä elämäänsä!
Asiaan voi tutustua vastuullisten järjestöjen kautta: https://www.responsiblerescue.fi/yhdistykset kovasti rescuet pelottaa näin ekana koiran omistajana. koen sen liian suureksi haasteeksi, koska onhan siinä suuremmat haasteet, jos koiralla on vaikka traumoja.
Jos pennusta puhutaan niin taitaa olla pentutehtaalla syntyneellä pennulla enemmän traumoja ja sairauksia kuin pelastetulla/tarhalla syntyneellä pennulla.. Ymmärrän kyllä toki huolesi! Voi olla myös "ekaksi koiraksi" yhtä vaikea saada kuin kasvattajalta..useimmilla järjestöillä on tosi tiukat kriteerit.
Mutta jos olet eläinrakas ja jonkin sorttista kokemusta koirista on, ja ennen kaikkea kiinnostusta ja tietoa niin varmaan joku näkee sinut hyväksi omistajaksi ja saat koirasi kun on sen aika :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen vahvasti harkitsemaan sitä kodinvaihtaja/rescue-koiraa!
Edellinen koirani tuli minulle pentuna suomalaisesta kodista...14 vuotta sitten oli valinnanvaraa. Tänä vuonna tilanne olikin ihan eri ja pitkän pohdinnan jälkeen päätin että etsin sopivan kodittoman koiran.Koko prosessi meni tosi hienosti ja järjestö jonka kautta koira tuli on aivan mahtava kaikin puolin. Rescuekoiria on kaiken ikäisiä eli niitä pentujakin löytyy :)
Sekä koira että omistaja ovat nyt todella tyytyväisiä elämäänsä!
Asiaan voi tutustua vastuullisten järjestöjen kautta: https://www.responsiblerescue.fi/yhdistykset kovasti rescuet pelottaa näin ekana koiran omistajana. koen sen liian suureksi haasteeksi, koska onhan siinä suuremmat haasteet, jos koiralla on vaikka traumoja.
Jos pennusta puhutaan niin taitaa olla pentutehtaalla syntyneellä pennulla enemmän traumoja ja sairauksia kuin pelastetulla/tarhalla syntyneellä pennulla.. Ymmärrän kyllä toki huolesi! Voi olla myös "ekaksi koiraksi" yhtä vaikea saada kuin kasvattajalta..useimmilla järjestöillä on tosi tiukat kriteerit.
Mutta jos olet eläinrakas ja jonkin sorttista kokemusta koirista on, ja ennen kaikkea kiinnostusta ja tietoa niin varmaan joku näkee sinut hyväksi omistajaksi ja saat koirasi kun on sen aika :)
tuo pentutehtailujuttu oli lähinnä vitsi, eihän kukaan järkevä halua sellaista tukea.
toi on hyvin surullisa, että hetikun mainitsee koiran olevan ensimmäinen oma koira, menee ovet kiinni. eihän se kerro muusta, kuin siitä että ei ole pentua ennen ollut. ei se tarkoita, etteikö olisi kokemusta koirista. ja miten saa kokemusta pennuista, jos ei koskaan saa pentua mistään kokemattomuuden takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen vahvasti harkitsemaan sitä kodinvaihtaja/rescue-koiraa!
Edellinen koirani tuli minulle pentuna suomalaisesta kodista...14 vuotta sitten oli valinnanvaraa. Tänä vuonna tilanne olikin ihan eri ja pitkän pohdinnan jälkeen päätin että etsin sopivan kodittoman koiran.Koko prosessi meni tosi hienosti ja järjestö jonka kautta koira tuli on aivan mahtava kaikin puolin. Rescuekoiria on kaiken ikäisiä eli niitä pentujakin löytyy :)
Sekä koira että omistaja ovat nyt todella tyytyväisiä elämäänsä!
Asiaan voi tutustua vastuullisten järjestöjen kautta: https://www.responsiblerescue.fi/yhdistykset kovasti rescuet pelottaa näin ekana koiran omistajana. koen sen liian suureksi haasteeksi, koska onhan siinä suuremmat haasteet, jos koiralla on vaikka traumoja.
Jos pennusta puhutaan niin taitaa olla pentutehtaalla syntyneellä pennulla enemmän traumoja ja sairauksia kuin pelastetulla/tarhalla syntyneellä pennulla.. Ymmärrän kyllä toki huolesi! Voi olla myös "ekaksi koiraksi" yhtä vaikea saada kuin kasvattajalta..useimmilla järjestöillä on tosi tiukat kriteerit.
Mutta jos olet eläinrakas ja jonkin sorttista kokemusta koirista on, ja ennen kaikkea kiinnostusta ja tietoa niin varmaan joku näkee sinut hyväksi omistajaksi ja saat koirasi kun on sen aika :)tuo pentutehtailujuttu oli lähinnä vitsi, eihän kukaan järkevä halua sellaista tukea.
toi on hyvin surullisa, että hetikun mainitsee koiran olevan ensimmäinen oma koira, menee ovet kiinni. eihän se kerro muusta, kuin siitä että ei ole pentua ennen ollut. ei se tarkoita, etteikö olisi kokemusta koirista. ja miten saa kokemusta pennuista, jos ei koskaan saa pentua mistään kokemattomuuden takia?
Hyvä että oli vitsi, kaikki kun eivät välitä mistä tulee kunhan tulee :/ eihän niitä tehtaita muuten olisi..
On tosi harmi että tyrmätään heti siksi ettei ole ollut ennen koiraa vaikka voisitkin olla yhtä hyvä, ellei jopa parempikin omistaja kuin joku kellä on jo ollut koira. Uskon kyllä jos hankit mahdollisimman paljon tietoa koiran omistamisesta ja pystyt "todistamaan" osaamisesi ja kiinnostuksesi niin varmaan jostain saat koiran!
Tutustu kuitenkin vielä rescue-toimintaan, jos ei muuta niin ihan sen tiedon vuoksi, järjestöillä on meinaa tosi hyvin REHELLISTÄ tietoa ihan yleisesti koiran omistamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yhtä tiettyä rotua valittuna ehdottomaksi, mutta pientä aktiivista koiraa, jolla löytyy turkkia (en tykkää lyhytkarvaisista roduista). Tuntuvat olevan niin suosittuja juuri kyseiset rodut.
Respektiä myyjille, jos vaativat aktiiviselle koiralle harrastuksia. Aktiviinen koira tarvitsee touhua ollakseen onnellinen. Ehkä olet kysellyt ihan väärän tyyppistä koiraa. Siirry katselemaan seurakoiria a la Kiinanpalatsikoira (onko niitä edes enää?).
Särähti kyllä pahasti sieluun tuo heittosi siitä, että ostaisit pentutehtailijalta. Pentutehtailijalta ostajille ei pitäisi antaa edes lupaa pitää koiria.
Kun vähän odotat niin kohta saat varmaan korona-aikana ostetun vähän "käytetyn" ja toivottavasti valmiiksi koulututetun koiran tosi halvalla. ja myyjä vielä iloinen, kun pääsee yllättävän työlääksi muodotuneesta koirasta eroon. Korona-aikana koiria otettu perheisiin, joilla ei mitään kokemusta ja siksi ei tajua siitä, miten paljon touhua koira vaattii, ja kun elämä muuttuu normaaliksi, sille ei enää löydykään aikaa ja paikkaa perheen elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yhtä tiettyä rotua valittuna ehdottomaksi, mutta pientä aktiivista koiraa, jolla löytyy turkkia (en tykkää lyhytkarvaisista roduista). Tuntuvat olevan niin suosittuja juuri kyseiset rodut.
Respektiä myyjille, jos vaativat aktiiviselle koiralle harrastuksia. Aktiviinen koira tarvitsee touhua ollakseen onnellinen. Ehkä olet kysellyt ihan väärän tyyppistä koiraa. Siirry katselemaan seurakoiria a la Kiinanpalatsikoira (onko niitä edes enää?).
Särähti kyllä pahasti sieluun tuo heittosi siitä, että ostaisit pentutehtailijalta. Pentutehtailijalta ostajille ei pitäisi antaa edes lupaa pitää koiria.
Kun vähän odotat niin kohta saat varmaan korona-aikana ostetun vähän "käytetyn" ja toivottavasti valmiiksi koulututetun koiran tosi halvalla. ja myyjä vielä iloinen, kun pääsee yllättävän työlääksi muodotuneesta koirasta eroon. Korona-aikana koiria otettu perheisiin, joilla ei mitään kokemusta ja siksi ei tajua siitä, miten paljon touhua koira vaattii, ja kun elämä muuttuu normaaliksi, sille ei enää löydykään aikaa ja paikkaa perheen elämässä.
Olisi mielenkiintoista nähdä jonkinlaista tilastoa siitä kuinka paljon suomalaiasia kodinvaihtajakoiria on nyt vs. viisi vuotta sitten.. itsekin hankiin koiran tänä vuonna ja olin aivan järkyttynyt hinnoista ja saatavuudesta!! Sekarotuisistakin pyydettiin lähemmäs 2000e! Meillekin tuli sitten ulkomailta rescue.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauheasti täällä suitsutetaan rescuekoiria, mutta ei se rescue niin aukoton koira ole. Onko eettistä roudata toiselta puolen maailmaa kovia kokeneita koiria tänne uuteen ympäristöön? Täällä viettävät ensin aikaa sijaisperheessä ja sitten hyvällä tuurilla löytävät loppuelämän kodin, useimmat eivät. Olisi myös vastuulllsta mainita stressaantuneiden ja traumatisoitujen koirien mahdolliset käytöshäiriöt. Ennemmin auttaisin katukoiria heidän kotimaassaan kitkemällä niiden lisääntymistä.
Vierailija kirjoitti:
Kauheasti täällä suitsutetaan rescuekoiria, mutta ei se rescue niin aukoton koira ole. Onko eettistä roudata toiselta puolen maailmaa kovia kokeneita koiria tänne uuteen ympäristöön? Täällä viettävät ensin aikaa sijaisperheessä ja sitten hyvällä tuurilla löytävät loppuelämän kodin, useimmat eivät. Olisi myös vastuulllsta mainita stressaantuneiden ja traumatisoitujen koirien mahdolliset käytöshäiriöt. Ennemmin auttaisin katukoiria heidän kotimaassaan kitkemällä niiden lisääntymistä.
Suomessakin on kodittomia koiria! Harva ulkomailta tuotu koira on sijaisperheessä, tulevat kyllä yleensä suoraan uudelle omistajalle. Mutta sinulla taitaa olla paremmin kokemusta kuin heillä jotka on ottanut rescuen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Googlaa pets4sale uk. Hae kc only.
Seroja: pets.ee ja varjupaik.ee (Viron koiratarhat)
Ja muistakaa toki että vaikka kasvattaja ei voi velvoittaa teitä pitämään lupauksianne harrastuksista tai vaikka terveystutkimuksista niin piirit on pienet ja sana kiertää, ei kannata sitten ihmetellä jos ei enää toista koiraa saa tai joutuu ottamaan sen jostain takakontista. Rehellinen kannattaa olla, pahin buumi alkaa olla takana ja kai se on kaikkien etu että oikea rotu, koira ja ihminen kohtaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yhtä tiettyä rotua valittuna ehdottomaksi, mutta pientä aktiivista koiraa, jolla löytyy turkkia (en tykkää lyhytkarvaisista roduista). Tuntuvat olevan niin suosittuja juuri kyseiset rodut.
Respektiä myyjille, jos vaativat aktiiviselle koiralle harrastuksia. Aktiviinen koira tarvitsee touhua ollakseen onnellinen. Ehkä olet kysellyt ihan väärän tyyppistä koiraa. Siirry katselemaan seurakoiria a la Kiinanpalatsikoira (onko niitä edes enää?).
Särähti kyllä pahasti sieluun tuo heittosi siitä, että ostaisit pentutehtailijalta. Pentutehtailijalta ostajille ei pitäisi antaa edes lupaa pitää koiria.
Kun vähän odotat niin kohta saat varmaan korona-aikana ostetun vähän "käytetyn" ja toivottavasti valmiiksi koulututetun koiran tosi halvalla. ja myyjä vielä iloinen, kun pääsee yllättävän työlääksi muodotuneesta koirasta eroon. Korona-aikana koiria otettu perheisiin, joilla ei mitään kokemusta ja siksi ei tajua siitä, miten paljon touhua koira vaattii, ja kun elämä muuttuu normaaliksi, sille ei enää löydykään aikaa ja paikkaa perheen elämässä.
tottakai aktiivinen koira vaatii touhua! ihan ilmiselvä asia. ei kukaan tässä ole sohvakoiraa aktiivisesta rodusta ole tekemässä.
Ymmärrän rescue-koirien moraalisen hienouden, mutta tosiasia on, että ensikoiraksi en sellaista suosittelisi. On niin paljon tutkittua tietoa siitä, miten pentujen ensiviikot ja etenkin ensivuodet ovat kriittisimmät hyvän ja itsevarman koiran kasvattamiseen. Emo, kasvattaja ja myöhemmin omistaja ovat todella tärkeässä roolissa muokkaamassa pennusta sosiaalista, rohkeaa ja hyväluonteista. Rescuekoiralta puuttuu useimmiten juuri ensivuoden turvallisuus ja rauha ja se johtaa enemmän kuin harvoin ongelmakäyttäytymiseen. Pienimmät pahat ovat tavaroiden tuhoaminen ja eroahdistus, pahimmassa tapauksessa aggressiivisuus tai ylipelokkuus. Normaalillakin koiralla luonne muuttuu usein haastavammaksi vanhempana, kun egoa ja omaa tahtoa alkaa olemaan jopa liiaksi, mutta hyvin kasvatetulla yksilöllä tätä ei välttämättä edes huomaa. Jos alusta asti on ollut pientä ongelmaa, ei ne ainakaan ajan kanssa helpota. Rescuen kanssa loppuelämä voi olla reaktiivista koulutusta, eli yksi asia kerrallaan poistetaan taas yhtä häiriökäyttäytymistä ennen seuraavan syntyä. Kokenut omistaja handlaa nämä asiat ja osaa usein huomata ja treenata pois häiriökäyttäytymiset jo heti alkuunsa. Kokemattomampi omistaja ei välttämättä edes tajua ongelmaa ennen kuin siitä on kasvanut iso mörkö ja vaatii todella paljon koulutusta päästä siitä pois.
Koirakouluttaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yhtä tiettyä rotua valittuna ehdottomaksi, mutta pientä aktiivista koiraa, jolla löytyy turkkia (en tykkää lyhytkarvaisista roduista). Tuntuvat olevan niin suosittuja juuri kyseiset rodut.
Respektiä myyjille, jos vaativat aktiiviselle koiralle harrastuksia. Aktiviinen koira tarvitsee touhua ollakseen onnellinen. Ehkä olet kysellyt ihan väärän tyyppistä koiraa. Siirry katselemaan seurakoiria a la Kiinanpalatsikoira (onko niitä edes enää?).
Särähti kyllä pahasti sieluun tuo heittosi siitä, että ostaisit pentutehtailijalta. Pentutehtailijalta ostajille ei pitäisi antaa edes lupaa pitää koiria.
Kun vähän odotat niin kohta saat varmaan korona-aikana ostetun vähän "käytetyn" ja toivottavasti valmiiksi koulututetun koiran tosi halvalla. ja myyjä vielä iloinen, kun pääsee yllättävän työlääksi muodotuneesta koirasta eroon. Korona-aikana koiria otettu perheisiin, joilla ei mitään kokemusta ja siksi ei tajua siitä, miten paljon touhua koira vaattii, ja kun elämä muuttuu normaaliksi, sille ei enää löydykään aikaa ja paikkaa perheen elämässä.
Olisi mielenkiintoista nähdä jonkinlaista tilastoa siitä kuinka paljon suomalaiasia kodinvaihtajakoiria on nyt vs. viisi vuotta sitten.. itsekin hankiin koiran tänä vuonna ja olin aivan järkyttynyt hinnoista ja saatavuudesta!! Sekarotuisistakin pyydettiin lähemmäs 2000e! Meillekin tuli sitten ulkomailta rescue.
Sun mielestä on 2000e paljon 10-15v elävästä eläimestä? Onneksi korona nosti hinnat monen köyhimyksen ulottumattomiin. Mutta sitten ne hakee niitä 600e rescueita. Uskomatonta.
Hinnan ei pitäisi olla koskaan este koiranotolle. Itse en vaan voi ikäni koiria omistaneena käsittää tätä hinnoista nillitystä. Itse ostin juuri ulkomailta ostohinnaltaan halvemman mitä samoista pyydettiin Suomessa. Mutta tuontikulut briteistä tuplasikin sitten koiran hinnan eli tplasti kalliimmaksi tuli mitä olsii Suomessa maksanut. Mutta koiria ei käsittääkseni osteta koko ajan niin mitä väliä sillä on mitä se maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän rescue-koirien moraalisen hienouden, mutta tosiasia on, että ensikoiraksi en sellaista suosittelisi. On niin paljon tutkittua tietoa siitä, miten pentujen ensiviikot ja etenkin ensivuodet ovat kriittisimmät hyvän ja itsevarman koiran kasvattamiseen. Emo, kasvattaja ja myöhemmin omistaja ovat todella tärkeässä roolissa muokkaamassa pennusta sosiaalista, rohkeaa ja hyväluonteista. Rescuekoiralta puuttuu useimmiten juuri ensivuoden turvallisuus ja rauha ja se johtaa enemmän kuin harvoin ongelmakäyttäytymiseen. Pienimmät pahat ovat tavaroiden tuhoaminen ja eroahdistus, pahimmassa tapauksessa aggressiivisuus tai ylipelokkuus. Normaalillakin koiralla luonne muuttuu usein haastavammaksi vanhempana, kun egoa ja omaa tahtoa alkaa olemaan jopa liiaksi, mutta hyvin kasvatetulla yksilöllä tätä ei välttämättä edes huomaa. Jos alusta asti on ollut pientä ongelmaa, ei ne ainakaan ajan kanssa helpota. Rescuen kanssa loppuelämä voi olla reaktiivista koulutusta, eli yksi asia kerrallaan poistetaan taas yhtä häiriökäyttäytymistä ennen seuraavan syntyä. Kokenut omistaja handlaa nämä asiat ja osaa usein huomata ja treenata pois häiriökäyttäytymiset jo heti alkuunsa. Kokemattomampi omistaja ei välttämättä edes tajua ongelmaa ennen kuin siitä on kasvanut iso mörkö ja vaatii todella paljon koulutusta päästä siitä pois.
Koirakouluttaja
tätä olenkin ekaa koiraa etsiessä miettinyt! en koe olevani tarpeeksi kokenut ottamaan pentuiässä mitä luultavimmin kärsinyttä koiraa.
Vierailija kirjoitti:
Ja muistakaa toki että vaikka kasvattaja ei voi velvoittaa teitä pitämään lupauksianne harrastuksista tai vaikka terveystutkimuksista niin piirit on pienet ja sana kiertää, ei kannata sitten ihmetellä jos ei enää toista koiraa saa tai joutuu ottamaan sen jostain takakontista. Rehellinen kannattaa olla, pahin buumi alkaa olla takana ja kai se on kaikkien etu että oikea rotu, koira ja ihminen kohtaavat.
jep. valehtelu ja tyhjät lupaukset on ehdoton ei. en edes ymmärrä miten aikuisille ihmisille tulee mieleen ehdottaa valehtelua tämmösissä asioissa.
mun mielestä tommonen olisi mahtavaa! en etsi koiraa kumminkaan vaan kotiin kököttämään, vaan haluan myös saada siitä sisältöä elämään, esimerkiksi vaikka yhteisten tapahtumien muodossa.