Lue keskustelun säännöt.
Ovatko tai olisivatko lapset sinulle rasite?
16.01.2015 |
Ennemmin kuin mikä nyt sitten onkaan rasitteen vastakohta.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu että olisivat rasite ja mahdollinen viimeinen niitti jaksamiselleni. Sairastan pitkittynyttä vaikeaa masennusta enkä oikein jaksa huolehtia itsestänikään.
Toisaalta lapsi voisi tuoda pointin elämään, jossa muuten kaikki tuntuu yhdentekevältä ja merkityksettömältä. Tämä on vaan aika riski juttu kokeilla. Teki miten vaan, kaupan päälle saa luultavasti elinikäisen huolen ja murheen.
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 13:18"]
En ole vielä osannut päättää..ei siis ole omia lapsia. Siitä toistaiseksi vielä kiikastaa lapsien hankkiminenkin..toisaalta haluaisin kovasti pari lasta ja niihin liittyvän perhe-elämän, mutta pelkään juurikin että koen sen sitten lopulta rasitteena :( ja olen sitten kiukkuinen ärähtelevä äiti..
[/quote]
Kannattaa miettiä, miksi haluaa ne "pari lasta". Usein samoihin tarpeisiin voi vastata muutenkin.
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 13:19"]
Eivät ole rasite. Toki lapset voisi ottaa rasitteena, mutta itse en osaa pitää rasitteena sellaista joka antaa enemmän kuin ottaa. Kyllähän periaatteessa mikä vaan asia voi olla samaan aikaan sekä rasite että onnea ja iloa tuova asia. Vaikka joku harrastus, sinne menomatka voi olla rasite, tai harrastusvälineiden osto voi olla rasite, mutta silti harrastus tuo iloa ja onnea joten vaakakuppi on plussan puolella. Musta tuntuu, että lapsettomat luulevat lasten olevan joku hirveä rasite, vaikka todellisuudessa en ole kuullut yhdenkään terveen ihmisen pitävän lapsiaan rasitteena.
[/quote]
Etkä kuulekkaan, niin kauan kuin määrittelet kaikki lapsiaan rasittavina pitävät "sairaiksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisivat, siksi olenkin päättänyt pysyä lapsettomana. Pidän kyllä kovasti lapsista, työskentelen heidän kanssaan.
Juuri tänään ajattelin istahtaessani keinutuoliin lapsen nukahdettua päikkäreille, että ennen sain suurta tyydytystä siististä kodista ja puhtaista ikkunoista mutta nyt saan yhtä suurta tyydytystä katsoessani suttuiseksi klähmittyjä ikkunoita ja lelukasaa olkkarin matolla. Lapseton elämä on erilaista rasitteineen ja iloineen kuin lapsiperhe-elämä. Kummassakin on hyviä ja huonoja puolia. Meillä on yksi kiltti lapsi, joten en tunne rasittuvani talouden tai henkisen jaksamisen kannalta liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikillehan ne ovat. Ei kukaan voi kiistää, että vaikka lapsista on myös iloa, he muodostavat myös rasitteen taloudelle, parisuhteelle, omalle jaksamiselle. Omista arvoista on sitten kiinni, onko tämä vaihtokauppa kannattava vai ei.
Olivathan nuo pieninä toisinaan rasittavia, eivät niinkään rasite. Nyt, kun ovat aikuisia, on tosi mukavaa, että tuli ne lapset tehtyä. Nyt on lapsenlapset rasittavia toisinaan, mutta eivät koskaan rasite.
Näin jälkikäteen punniten, voin puhtaalla sydämellä sanoa, että vähemmän olivat rasittavia kuin ilonaiheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No rasite olisivat enkä siksi tee lapsia. Ei voisi vähempää kiinnostaa.
On vaan yksi lapsi, on ollut suuri ilo kun vihdoin viimein sain. Kasvatustyö on tehty ja nyt 18 vee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole rasite. Mutta äärirajoilla mennään. Meillä on neljä pikkuista lasta ja ehkäisy petti viime vuonna, päätettiin että tehdään abortti, syynä ihan arkiset ongelmat kuten miten mahtua 5 turvakaukaloa/istuinkoroketta tms autoon ja oman kehon jaksaminen (nyt jo selkä on heikoilla) sekä ihan viiden pienen lapsen ynnääminen taloon.
Vaikka lapsia ylikaiken rakastan ja tämäkin varmaan menisi "siinä sivussa" niin minusta lapsen pitää syntyä haluttuna ja kaivattuna, ei niin että kai me pärjätään..
Enkä siis ajattele että viiden kanssa ei olisi mahtavaa. Olisi vaan kurja jos sitä tilannetta ei tahdo vaan siihen ajautuu. Ehkä joskus sitä tahtosi vielä uuden lapsen, ehkä vaan tahtoo nauttia tästä mitä on.
En ole vielä osannut päättää..ei siis ole omia lapsia. Siitä toistaiseksi vielä kiikastaa lapsien hankkiminenkin..toisaalta haluaisin kovasti pari lasta ja niihin liittyvän perhe-elämän, mutta pelkään juurikin että koen sen sitten lopulta rasitteena :( ja olen sitten kiukkuinen ärähtelevä äiti..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät ole rasite. Toki lapset voisi ottaa rasitteena, mutta itse en osaa pitää rasitteena sellaista joka antaa enemmän kuin ottaa. Kyllähän periaatteessa mikä vaan asia voi olla samaan aikaan sekä rasite että onnea ja iloa tuova asia. Vaikka joku harrastus, sinne menomatka voi olla rasite, tai harrastusvälineiden osto voi olla rasite, mutta silti harrastus tuo iloa ja onnea joten vaakakuppi on plussan puolella. Musta tuntuu, että lapsettomat luulevat lasten olevan joku hirveä rasite, vaikka todellisuudessa en ole kuullut yhdenkään terveen ihmisen pitävän lapsiaan rasitteena.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:42"]
Missäs ovat kaikke ne vanhemmat, joille lapset ovat taakka ja rasite? Tiedämme uutisistakin, että heitä on.
[/quote]
No heie ivät varmaan palstaile vauva.fi siuvilla? Luulisi, että jos kokee lapset rasittaviksi niin vauvalehden keskustelupalsta ei ole se paikka johon tullaan kun saadaan olla rauhassa netissä.... :D
Pidän lapsista, mutta olisivat tähän elämäntilanteeseen rasite, työskentelen Saksassa ja Englannissa ja haluan kasvattaa lapseni Suomessa. Varmaan hankin 8-13 vuoden kuluessa lapsia.
Lapset ovat sekä rasite (varsinkin ajoittain) että ilon ja onnen aihe, ja ehdottomasti enemmän jälkimmäistä noin elinkaariajatteluna.
t. Kolmen nyt jo ison lapsen äiti
Lapset olisivat minulle elinikäinen taakka. Inhoaisin vanhempana olemista. Onneksi lisääntyminen on nykyään vapaaehtoista.
Missäs ovat kaikke ne vanhemmat, joille lapset ovat taakka ja rasite? Tiedämme uutisistakin, että heitä on.