Sinulle, joka mietit vakavana itsaria
En tiedä, että onko tämä mitä aion kertoa oikea ohje sinulle, mutta mut tämä tapa ajatella auttoi uuden elämän alkuun.
Ensimmäinen asia on tiedostaa, ettei ihmisen joka harkitsee itsemurhaa vakavasti tarvitse pelätä enää mitään. Olet jo ohittanut sen vaiheen, jossa pelätään kuolemaa ja siksi voit tehdä ihan mitä haluat. Jos esimerkiksi olet läski, niin voit kokeilla tapaa itsesi treenaamalla kovempaa kuin muut ja lyöt lisää kierroksia, kun muut säälivät itseään. Valitettavasti minä en kuollut, jossain vaiheessa sydämeni syke näytti 214 ja jouduin aina kuivaamaan kuntosalin laitteet jälkeeni. Minusta tuli vahva ja naiset alkoivat katsoa perään.
Nykyään en pelkää mitään ja teen mitä haluan enkä tee myöskään mitään siksi, että voin osoittaa itselleni, että uskallan tehdä mitä haluan. Minä tiedän, että uskallan ja se tieto tekee entistäkin vahvemmaksi. En siis hyppele benji-hyppyjä osoittaakseni itselleni tai muille, että uskallan, kun tiedän kuitenkin uskaltavani, jos vaan haluan. Ei kuitenkaan vittujakaan kiinnosta enkä tarkoituksellisesti ota riskejä asioissa, joista en pidä. Heikommat hyppiköön ja näytelkööt muille, mun ei tartte.
Kauppaan mennessä ostan kokeeksi kaikkea sellaista mitä en ole ennen ostanut, syön kuoleman riskilläkin uusia ruokia ja kokeilen kuolenko niihin. Toistaiseksi en ole vielä onnistunut siinäkään. Jotkut maistuu hyvältä ja jotkut paskalta.
Oma lukunsa on pukeutuminen, jossa en enää mene massojen mukana enkä osta Prismasta korkeintaan kuin sukkia. Ne on tarkoitettu aremmille, ei mulle. Seuraavaksi menen kulmien muotoiluun ja värjäykseen, kun kasvohoitoakin olen jo kokeillut. En kuollut siihenkään, vaikka moni tietämäni mies niin luulee.
En myöskään pelkää lääkäriä ja kuolemaakin uhmaten sanoin haluavani erektion joka vetää vertoja rautakangelle. Lääkäri ymmärsi ja kirjoitti reseptin. Siihen meinasin tosin kuolla, kun viiden tunnin jälkeenkään ei laskenut, mutta se on eri tarina se.
Miten olisi, jos sinäkin yrittäisit kuolla tällä tavalla?
Kommentit (49)
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 01:07"]
Tää ketju toi kyllä päivän naurut, kiitos siitä! :'D Mutta vakavasti puhuen, se että "ei ole mitään hävittävää" voi olla todella vaarallinen neuvo! Itse mm. päädyin sen myötä myymään seksiä, mikä on sulkenut elämässä joitakin ovia ja vaikuttanut negatiivisesti psyykeeni. Nykyään kadun sitä.
[/quote]
Tässä puhuttiinkin ihan eri sfääreistä; elämänsä rajoja rikotaa kookospähkinöillä, kasvorasvalla ja värikkäillä housuilla. En vieläkään osaa päättää onks tää erektiohäiriöinen tosiuros trolli vai ei. Toivon jatkoa! Kaikille :)
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 00:50"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 00:33"]Tuleepa peukkujen päälle sitten melko kylmää palautetta ja arvoita meikäläisestä. En esimerkiksi tarkoittanut noilla Prisman vaatteilla sitä, että uskaltaa pukeutua massoista poiketen ja myös ymmärtää piristää itseään uusilla vaatteilla. Olen myös pahoillani, jos itseluottamukseni sai aikaan teissä vihareaktion, kun aika moni näissä vastauksissa tuntuu kärsivän juuri siitä. Ette usko, että onnistutte siinä, vaikka todellisuudessa kyse on vain tavasta, jolla näette itsenne, ikuisena luuserina. Luulen, että te ette ole vielä yön tunteina ajatelleet rekan keulaa sillä tavalla vaihtoehtona kuin minä autossa istuessani mietin. Silloin en todellakaan ollut ylpeä ja itsevarma, mutta ehkä teitä kiukkuisempi omaan tilanteeseeni. Koin epäonnistuneeni aviomiehenä ja vaimoni rakastajana, joten ehkä sieltä kumpusi halu haistattaa kaikille pitkät ja lähdin epäröimättä tappamaan itseäni salilla. Mulla ei ollut mitään hävittävää ja lopulta voitinkin kaikki. [/quote] Minä en nähnyt kirjoitusta lainkaan ylimielisenä. Siinä oli tosiaankin pointtia, vieläpä hauskalla tavalla kirjoitettuna. Olen itse pahassa masennuksessa, sairaalahoito edessä. Itsemurhamietteet päivittäisiä. Minulle tämä ap:n postaus osui ja upposi kyllä. Kiitos siitä! t. nelikymppinen nainen
[/quote]
Kiitokset myös sulle! Ja mene ihmeessä sinne sairaalahoitoon ja hae kaikki apu sieltä mitä saat. Itekin hain tietoa oikeasta treenaamisesta, etten sentään tyhmyyksissäni itseäni tapa, vaikka sitten treenatessa haistatin piupaut itsesäälille. Voin myös paljastaa, että olen pitänyt itseäni aina aika rumana, mutta en toisaalta koskaan edes kaivannut muuta kuin, että joku haluaa mua tosissaan, kiihottuu eikä ajattele muita. Osin siksi tein itsestäni vahvan ja just sellaisen, että 7 miljardin ihmisen joukossa on joitain, jotka hymyilee takas. Onnistuin tavoitteessani aika hyvin, mutta parasta oli huomata vaimon olevan mustis... <3
Toivotan sulle kaikkea hyvää ja aina, kun meinaa usko loppua, niin mieti mitä ilmeisesti just sulle tuohon avaukseen kirjoitin. Elämä on mahtava kokemus ja mahdollisuuksia täynnä, mutta sitä ei kannata pelätä eikä vastoinkäymisistä masentua. Jälkeenpäin nekin ovat niitä kokemuksia, joita arat eivät ikinä saa eivätkä edes sitä ikuista elämää. Kuoleman pelko ja pelko yleensä on pahin hauskan elämän estäjä. Tee mitä tykkäät ja avaa ovia epäröimättä. Jos valitsit väärin, niin edestä vaan rohkeasti uusi ovi auki ja kohden uusia seikkailuja. ;)
Tuo on aika yleinenn (virheellinen) ohje masentuneelle itsarikandidaatille.
Kun on masentunut ja haluaa kuolla, niin suurimmalla osalla ei todellakaan ole mitään motivaatiota, halua tai edes kärsivällisyyttä lähteä kuntosalille tai matkaamaan maailmalle, vaikkei olisikaan mitään menetettävää. Kaikki kauneusleikkaukset ja villit huumekokeilut olisivat pelkkää ylimääräistä kärsimystä.
Kun ei ole mitään menetettävää sitä itsaria voi tehdä myös bailaamalla ja ryyppäämällä itsensä hengiltä. Ja uusien aterioiden sijaan voi jättää vaikka 10 päivää kuukaudessa kokonaan syömättä kuten olen itse tehnyt.
Kaikkea kivaa ostamista, niin eksoottisia ruokia kuin prismankin vaatteita on turha miettiä kun ei minimieläke ole kovin iso. Ja mitä niillä tekeekään siellä kotona maatessaan.
"Koin epäonnistuneeni aviomiehenä ja vaimoni rakastajana" "kuolemaakin uhmaten sanoin haluavani erektion joka vetää vertoja rautakangelle"
Just. Siinähän se on pähkinänkuoressa mikä on miehen elämän tarkoitus, ja jos sen menettää niin on murheen syvimmissä pohjamudissa ja miettimässä itsaria. Kaikki muu voi elämässä olla perkeleen hyvin ja kehtaa täällä valittaa olleensa meistä varmaan lähimpänä rekan keulaa.
Suoraa puhetta sori vaan, ja harvoin näin pahasti sanon kellekään, mutta kyllä savu nousi jo korvista tämän aloituksen syvää filosofiaa lukiessa.
t.5
teehän se itsemurha jonkun olettomien syiden vuoksi, sanon vaan ettei todellakaan kannata. Minä jos kuka on kokenut jo kaiken ja niistä ei ole eroon pääsemistä, koska syyt eivät ole itsestäni johtuvia ja kukaan ei ole auttanut koskaan.. en viitsi edes kertoa mitä kaikkea on käynyt ja meneillään jatkuvasti. Ensimmäinen im yritys oli 15-vuotiaana, eli 15-vuotta sitten ja todella sen jälkeenkään en saanut apua, niinkuin miljoonan muunkaan asiallisen avun haun jälkeen..onneksi on mies, mutta muita ei sitten olekkaan..eikä ole mitään mitä pidätte itsestään selvyytenä suomessa ja paska senkun jatkuu, mutta en ole enään aikoihin meinannut listiä itseäni, koska en ole sen arvoinen, että omankäden kautta täältä pitäisi lähteä..se on niin että muiden pahantekijöiden tulee lähteä. Eli lopeta samantein nuo ajatukset ja sano itsellesi "vitut" ja elät just niinkuin elät tällä hetkellä..koitteluja tulee, mutta vitut niistäkin, sulla on just niin paljon, kuin muillakin oikeus elää ja yrittää olla onnellinen
Eli läskistä Prisma-lössöstä voi tulla kadehdittava, mustasukkaisuutta herättävä komeakulmainen tosi mies, jolla on erektiota jakaa ainakin osalle maapallon häntä kuolaavista ihmisistä. Pitää vaan lähteä salille verenmaku suussa ja pullistella kohti kuolemaa, jolle uskaltaakin doingpäissään nauraa.
Uskalla mokata, ok. Pahoita muiden mieli, sehän pönkittää omaa itsetuntoasi, ei ok. Älä ajattele, toimi; millään ei ole mitään väliä eikä seurauksia. Eiku, alkaaks tää kuulostamaan masentuneelta?
En ihan tavota pointtias, luulin hetken ymmärtävän, mutta ei. Sulla oli mieli maassa, koska oli huono itsetunto, sitten menit salille ja hommasin Viagraa, nyt koko maapallo himoaa sua ja sulla on hyvä olla. Muista viis, ne on vain naurettavia ressukoita, jotka ei uskalla elää ja syödä ananaskirsikoita?
PS. Mitä suosittelet hyväkuntoselle naiselle, joka ei pelkää peilikuvaansa? Ei Viagraa ainakaan, kiitos
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 01:07"]
Tää ketju toi kyllä päivän naurut, kiitos siitä! :'D Mutta vakavasti puhuen, se että "ei ole mitään hävittävää" voi olla todella vaarallinen neuvo! Itse mm. päädyin sen myötä myymään seksiä, mikä on sulkenut elämässä joitakin ovia ja vaikuttanut negatiivisesti psyykeeni. Nykyään kadun sitä.
[/quote]
Ole hyvä vaan, nauru pidentää ikää! :D
En varmaankaan osaa nähdä tuota seksin myyntiä täysin oikein, mutta jollain lailla osaan kuitenkin myötäelää niitä tilanteita. Ovat vissiin todella kaukana joidenkin mammojen fantasioista. Salli kuitenkin itsellesi myös se, että teet vääriä valintoja, avaat vääriä ovia ja se kuuluu elämään. Saa toki katua ja virheistä pitää oppia, mutta niiden tekeminen on inhimillistä ja antaa kivan kuvan susta, vaikka muuta ehkä luulet. Puhun tietenkin vain omasta puolestani, mutta pidän esimerkiksi Rakel Liekkiä erittäin kivana naisena ja sopisi varmasti vaimokseni, jos mulla ei sellaista jo olisi. Enkä muuten ole nähnyt yhtään hänen seksivideoitaan, kun katselen vain hänen kasvojaan, eloisia silmiään ja tapaa puhua muille ihmisille. Lottovoitto kenelle tahansa miehelle, joka osaa katsoa pintaa syvemmälle. Myös sä vaikutat todella kivalta.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 01:31"]
Eli läskistä Prisma-lössöstä voi tulla kadehdittava, mustasukkaisuutta herättävä komeakulmainen tosi mies, jolla on erektiota jakaa ainakin osalle maapallon häntä kuolaavista ihmisistä. Pitää vaan lähteä salille verenmaku suussa ja pullistella kohti kuolemaa, jolle uskaltaakin doingpäissään nauraa.
Uskalla mokata, ok. Pahoita muiden mieli, sehän pönkittää omaa itsetuntoasi, ei ok. Älä ajattele, toimi; millään ei ole mitään väliä eikä seurauksia. Eiku, alkaaks tää kuulostamaan masentuneelta?
En ihan tavota pointtias, luulin hetken ymmärtävän, mutta ei. Sulla oli mieli maassa, koska oli huono itsetunto, sitten menit salille ja hommasin Viagraa, nyt koko maapallo himoaa sua ja sulla on hyvä olla. Muista viis, ne on vain naurettavia ressukoita, jotka ei uskalla elää ja syödä ananaskirsikoita?
PS. Mitä suosittelet hyväkuntoselle naiselle, joka ei pelkää peilikuvaansa? Ei Viagraa ainakaan, kiitos
[/quote]
En osaa sanoa, kun en tiedä mikä sua masentaa? Mua masensi se mistä epäsuorasti avauksessa kerroin ja vaikkei musta tullutkaan mr. Finlandia, niin en sitä edes kaipaa. Riittää, kun huomaa joidenkin naisten pitävän näkemästään ja parantavan nollan alapuolella ollutta itsetuntoani. Saisin halutessani todella hyvännäköisen naisen, mutta no thanks. Mulla on jo tosi sexy vaimo ja nyt, kun hän on kanssa sopivasti mustis, niin en pelkää hänen edes pettävän. Moni asia parani kohentuneen itseluottamuksen myötä.
Mutta mennään takas suhun. Uskallatko kertoa rehellisesti syyn masennukseen, niin kokeillaanpas onko mun prosessorista hyötyä?
Toimiko Rakel Liekki huorana? Nyt alkaa mennnä tosi syvälliseks tää masentuneiden pelastaminen. Ajatuksesi uskaltamisesta on hieno, mutta ulosantisi on jotenkin aina pielessä. Hienoa, että elämäsi tarkoitus on löytynyt erektion myötä.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 02:02"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 01:31"]
Eli läskistä Prisma-lössöstä voi tulla kadehdittava, mustasukkaisuutta herättävä komeakulmainen tosi mies, jolla on erektiota jakaa ainakin osalle maapallon häntä kuolaavista ihmisistä. Pitää vaan lähteä salille verenmaku suussa ja pullistella kohti kuolemaa, jolle uskaltaakin doingpäissään nauraa.
Uskalla mokata, ok. Pahoita muiden mieli, sehän pönkittää omaa itsetuntoasi, ei ok. Älä ajattele, toimi; millään ei ole mitään väliä eikä seurauksia. Eiku, alkaaks tää kuulostamaan masentuneelta?
En ihan tavota pointtias, luulin hetken ymmärtävän, mutta ei. Sulla oli mieli maassa, koska oli huono itsetunto, sitten menit salille ja hommasin Viagraa, nyt koko maapallo himoaa sua ja sulla on hyvä olla. Muista viis, ne on vain naurettavia ressukoita, jotka ei uskalla elää ja syödä ananaskirsikoita?
PS. Mitä suosittelet hyväkuntoselle naiselle, joka ei pelkää peilikuvaansa? Ei Viagraa ainakaan, kiitos
[/quote]
En osaa sanoa, kun en tiedä mikä sua masentaa? Mua masensi se mistä epäsuorasti avauksessa kerroin ja vaikkei musta tullutkaan mr. Finlandia, niin en sitä edes kaipaa. Riittää, kun huomaa joidenkin naisten pitävän näkemästään ja parantavan nollan alapuolella ollutta itsetuntoani. Saisin halutessani todella hyvännäköisen naisen, mutta no thanks. Mulla on jo tosi sexy vaimo ja nyt, kun hän on kanssa sopivasti mustis, niin en pelkää hänen edes pettävän. Moni asia parani kohentuneen itseluottamuksen myötä.
Mutta mennään takas suhun. Uskallatko kertoa rehellisesti syyn masennukseen, niin kokeillaanpas onko mun prosessorista hyötyä?
[/quote]
No kokeillaa, täähän voi olla silmiäavaavaa! En oo varma oonko just se, keltä halusit ajatuksia, mutta vastaan nyt kuitenkin :)
Mun ongelmani on, etten osaa sanoa syytä masennukselleni. Todennäkösesti sama kuin suakin vaivas, eli en arvosta itseäni, en mielestäni ansaitse mitään hyvää, en halua aiheuttaa vaivaa kenellekään. Tämä on oirehtinut syömishäiriönä ja lopulta rajuna päihteidenkäyttönä. Nyt oon ollu viisi vuotta selvinpäin, ja yhä vihaan itseäni. En osaa mitään, mua ei kukaan tarvitse, enkä osaa elää normaalisti. Naurettavaa, että nelikymppinen nainen on työttömänä ja harjoittelee syömistä. Akateeminen koulutus on, mutta töitä ei ole tarjolla tällä alalla. Ajattelin uudelleenkouluttautumista, opiskelu vois tuoda jotain uutta. Kaipaan sisältöä elämään. Mutta oon yksin ja pelkään ruokaa.
Oon silti mielestäni ihan kaunis ja fiksu, en kaipaa mitään ulkoista muutosta. Seurassa jään aina vaille huomiota, koska en ole kovaääninen. En kyllä enää ees muista, millon oisin ollu seurassa :/ :D Oon turha ja epäonnistunut tapaus, enkä keksi mitään, mikä auttais.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 02:06"]
Toimiko Rakel Liekki huorana? Nyt alkaa mennnä tosi syvälliseks tää masentuneiden pelastaminen. Ajatuksesi uskaltamisesta on hieno, mutta ulosantisi on jotenkin aina pielessä. Hienoa, että elämäsi tarkoitus on löytynyt erektion myötä.
[/quote]
Mun on nyt heti aluksi pahoiteltava sitä, etten ehtinyt vastaamaan ja kiittämään kaikkia niitä, jotka näkivät kirjoituksessani positiivisen tarkoituksen. Ja kuten siinä alussa heti mainitsin, etten ole ollenkaan varma, että auttaako nämä neuvot, niin kokeillaan kuitenkin, kun mua ne auttoivat, ja toivottavasti auttavat mahdollisimman monta muutakin. Muuten tein sen turhaan.
Toiseksi mun pitää todeta, etten osaa varmaankaan auttaa teitä muita ja säästän itseäni näiltä suorastaan ilkeämielisiltä vastauksiltanne. Yritin auttaa ja en koe ansaitsevani tälläistä suoraan sanottuna raivopäistä vihaanne niskaani. Toivon kuitenkin, että joku pystyy siihen mihin en itse pystynyt, mutta todennäköisesti se ei ole nyrkkeilysäkkiä kummoisempi lääke.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 02:26"]
Tietömättömien teksiä.
[/quote]
Oo ystävällinen ja kerro meille totuus.
Se on niin helppoa kirjoitella hyvänä päivänä mitä sattuu korkealentoisia filosofointeja, mutta auttaako ne siinä kohtaa, kun olet siellä pohjalla, valmiina tappamaan itsesi? Minun kokemukseni mukaan ei!
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 23:41"]
Haluan edelleen kuolla, vinkkisi eivät oikein saa nuorta naista innostumaan. Mutta hyvä kirjoitus, toivottavasti voit hyvin.
[/quote]
Minkä takia haluat kuolla? Et ole nähnyt vielä elämää. Muuttuu helpommaksi kun tulee ikää. Näytän iloisia asioita elämästä kun tulet tänne.
Prosessoris taitaa käydä vähän hitaalla? Saisinpa mäkin unta.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 02:16"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 02:02"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 01:31"]
Eli läskistä Prisma-lössöstä voi tulla kadehdittava, mustasukkaisuutta herättävä komeakulmainen tosi mies, jolla on erektiota jakaa ainakin osalle maapallon häntä kuolaavista ihmisistä. Pitää vaan lähteä salille verenmaku suussa ja pullistella kohti kuolemaa, jolle uskaltaakin doingpäissään nauraa.
Uskalla mokata, ok. Pahoita muiden mieli, sehän pönkittää omaa itsetuntoasi, ei ok. Älä ajattele, toimi; millään ei ole mitään väliä eikä seurauksia. Eiku, alkaaks tää kuulostamaan masentuneelta?
En ihan tavota pointtias, luulin hetken ymmärtävän, mutta ei. Sulla oli mieli maassa, koska oli huono itsetunto, sitten menit salille ja hommasin Viagraa, nyt koko maapallo himoaa sua ja sulla on hyvä olla. Muista viis, ne on vain naurettavia ressukoita, jotka ei uskalla elää ja syödä ananaskirsikoita?
PS. Mitä suosittelet hyväkuntoselle naiselle, joka ei pelkää peilikuvaansa? Ei Viagraa ainakaan, kiitos
[/quote]
En osaa sanoa, kun en tiedä mikä sua masentaa? Mua masensi se mistä epäsuorasti avauksessa kerroin ja vaikkei musta tullutkaan mr. Finlandia, niin en sitä edes kaipaa. Riittää, kun huomaa joidenkin naisten pitävän näkemästään ja parantavan nollan alapuolella ollutta itsetuntoani. Saisin halutessani todella hyvännäköisen naisen, mutta no thanks. Mulla on jo tosi sexy vaimo ja nyt, kun hän on kanssa sopivasti mustis, niin en pelkää hänen edes pettävän. Moni asia parani kohentuneen itseluottamuksen myötä.
Mutta mennään takas suhun. Uskallatko kertoa rehellisesti syyn masennukseen, niin kokeillaanpas onko mun prosessorista hyötyä?
[/quote]
No kokeillaa, täähän voi olla silmiäavaavaa! En oo varma oonko just se, keltä halusit ajatuksia, mutta vastaan nyt kuitenkin :)
Mun ongelmani on, etten osaa sanoa syytä masennukselleni. Todennäkösesti sama kuin suakin vaivas, eli en arvosta itseäni, en mielestäni ansaitse mitään hyvää, en halua aiheuttaa vaivaa kenellekään. Tämä on oirehtinut syömishäiriönä ja lopulta rajuna päihteidenkäyttönä. Nyt oon ollu viisi vuotta selvinpäin, ja yhä vihaan itseäni. En osaa mitään, mua ei kukaan tarvitse, enkä osaa elää normaalisti. Naurettavaa, että nelikymppinen nainen on työttömänä ja harjoittelee syömistä. Akateeminen koulutus on, mutta töitä ei ole tarjolla tällä alalla. Ajattelin uudelleenkouluttautumista, opiskelu vois tuoda jotain uutta. Kaipaan sisältöä elämään. Mutta oon yksin ja pelkään ruokaa.
Oon silti mielestäni ihan kaunis ja fiksu, en kaipaa mitään ulkoista muutosta. Seurassa jään aina vaille huomiota, koska en ole kovaääninen. En kyllä enää ees muista, millon oisin ollu seurassa :/ :D Oon turha ja epäonnistunut tapaus, enkä keksi mitään, mikä auttais.
[/quote]
Olen sua vähän vanhempi ja osaan suht hyvin asennoitua sun tilanteeseen. Susta poiketen osaan lähes kaikkea ja johtuu varmaan iänikuisesta alemmuuskompleksista, joka pakotti opettelemaan sen minkä muut osaavat ja yleensä vielä vähän paremmin. Musta tuli oikeasti hyvä enkä nyt edes kehu, totean ennemminkin.
Osaatko sanoa syytä miksi me poiketaan niin paljon osaamisen suhteen toisistamme? Enkä tarkoita älyä, kun näen jo kirjoituksestasi, että kyllä säkin oppisit, jos vaan haluat.
Erittäin järkevä kysymys kuitenkin kuuluu, että onko järkeä opetella kaikkea, kun ihan kaikkia maailman asioita ei ehdi edes millään opiskelemaan, vaikka olisi mua hullumpi?
Mun ehdotus sulle on, että unohda osata kaikkea, vaan erikoistu johonkin niin suppeaan alaan, että jokainen sut tunteva tietää sun olevan maailman paras siinä. Silloin vuosikin saattaa riittää ja mitä suppeampi ala on, sitä enemmän ehdit tuossa ajassa sitä tutkia. Tarkalleen en osaa sanoa mitä se voisi olla ja minkä tyyppisistä asioista olet kiinnostunut? Jotkut ovat kuitenkin löytäneet ihmeellisiä asioita yhtä ainoaa hyönteistä tutkimalla, mutta aivan samalla tavalla se voisi olla hyper-vahvan kankaan kutomista kuitulujitteisista siimoista tai vastaavaa mitä uudet materiaalit nyt yleensä mahdollistaakaan? Noiden kuitujen kanssa hyvä hengityssuojain on pakollinen, jos siis edes lähdet sellaista kokeilemaan eivätkä ne ainakaan käyttövaatteiksi sovellu.
Enempää en nyt tähän aikaan yöstä keksi, käyn nukkumaan ja aamulla katson millaista shittiä muut antaa mulle tästä. Sä toivottavasti jäät edes miettivälle kannalle. :)
Kiitos ajatuksistasi. Miten voit osata kaikkea? Ilmankos sulla on vähän rankkaa. Itse osaan pyytää apua ja tiedän mihin pystyn. Parhaiten tunnut itse osaavan tuon toisten ihmisten mollaamisen ja alentamisen. En kuitenkaan jaksa halveksua sua, onhan sulla pantava vaimo kaulin seläntakana.
Kuten sanoin, ei omalla alalla oo töitä ja valtion hallinnosta leikataan koko ajan. Uusien asioiden oppiminen on kivaa, ja sais jotain tekemistäkin. En haluu mitenkään erityisesti olla muitten silmissä parempi, riittää, jos arvostaisin itteäni. Ylimielisenä paskiaisena vihaisin itteäni entistä enemmän.
Ehkä mä kokeilen silareita, niistähän miehet tykkää ja kun ne kuolais perääni, tuntisin itteni varmasti viisaaksi ja hyväksi ihmiseksi. Kiitos. Pitää tietty vähän huorata ensin, että saan rahat silikoneihin, mutta sehän on ihan jees.
Kauniita unia, jos nyt tommonen mahtisonni ehtii nukkua, viis tuntia, vau.
Täällä yksi itsaria joka päivä miettivä, yhden kerran yrittänyt. Tai siis olisin onnistunut, jos ei erään vaistot olisi pilanneet hommaa.
No, minua ei ainakaan auta mukavuusalueelta poistuminen. Sitä teen joka viikko useamman kerran. Ei auta myöskään sykkeen nostaminen pilviin, se kun nousee jo pelkällä istumisella yli sataseen, saati sitten 6-7,5 kilsan lenkillä. Vaikka itsaria ajattelenkin, niin kuolemanpelko silti on. Pelkään sairaskohtausta ihan satasella, ja syystä.
itse kuolemaa en pelkää, vaan "väärään aikaan" kuolemista. Mulla kun on lapsi ja lemmikki, joiden asiat pitäisi saada hoidettua kuntoon ennen omaa kuolemaa.
Joten, mua ei voi auttaa enää mikään. Peli on menetetty jo aikaa sitten. Odotan vain oikeaa aikaa saattaa itseni lepoon. Se ei voi olla ihan vielä, vaikka ihan loppu ja valmis olenkin, henkisesti.
Tää ketju toi kyllä päivän naurut, kiitos siitä! :'D
Mutta vakavasti puhuen, se että "ei ole mitään hävittävää" voi olla todella vaarallinen neuvo! Itse mm. päädyin sen myötä myymään seksiä, mikä on sulkenut elämässä joitakin ovia ja vaikuttanut negatiivisesti psyykeeni. Nykyään kadun sitä.