Mieheni avoimuus vieraannuttaa suhteessa
Mieheni on korkeakoulutettu, vastuullisessa asemassa ja hoitaa hyvin niin työnsä kuin perheensä. Meillä on pieniä riitoja arjen käytännöistä silloin tällöin, mutta ei mitään sen kummempaa.
Sen sijaan minua on alkanut silmin nähden häiritsemään mieheni luonne. Suhteen alussa koin sen hurmaavana, niin ikään avioliiton alkuvuosina, mutta nyt kun aviovuosia on takana seitsemän ja lapsia kolme, tunnen eläväni aivan eri planeetalla mieheni kanssa.
Minusta on kehkeytynyt aviovuosien aikana asiallinen virkanainen. Hoidan työni, perheeni ja käyttäydyn elämässäni neutraalisti. Sen sijaan mieheni ei ole vieläkään luopunut nuoruutensa lapsellisuudestaan. Vaikka hän kantaakin vastuunsa, niin hän myös hulluttelee jatkuvasti, osallistuu lasten leikkeihin kuin olisi lapsi itse ja saattaa esimerkiksi ostarilla ruveta tanssimaan lasten kanssa jotain ilmoille kajahtavaa biisiä.
Myös pikkujouluissa ja muissa tilanteissa hän osoittaa lapsenomaista sosiaalista estottomuutta, vaikka ei olisikaan juonut. Leikki kuin leikki tai improvisaatio kuin improvisaatio, niin hän menee mukaan ja mokaa itsensä, vaikka ei mitään osaakaan. Jälkeenpäin hän toteaa, että leikkiähän se vain oli.
En sitten tiedä, olenko jotenkin solmussa oman estyneisyyteni kanssa tai pelkäänkö sitä, että mieheni voittaa leikillisyydellään lasten kaiken huomion, vai onko mieheni yksinkertaisesti vain ikuinen kakara. Olen harkinnut pariterapian ehdottamista, mutta mitä minä sielläkään sanoisin, kun kuitenkaan mieheni käytöksessä tai vastuullisuudessa ei sinänsä ole mitään vialla. Ärsyttävä asia on mieheni tarve ja halu "heittäytyä" ja olla lapsellinen tietyissä tilanteissa.
Miten te lähtisitte tällaista ongelmaa hoitamaan? Voiko tätä puida pariterapiassa?
Kommentit (43)
[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 14:03"]
Työnantajiakin on monenlaisia. Jos oma pomoni näkisi minut tanssimassa kauppakeskuksessa lapsien kanssa, voisin heittää hyvästit urakierrolle. Omalla alallani ei ole vapaa-aikaa, vaan työntekijä edustaa työnantajaansa myös vapaa-aikanaan. Tällöin tulee käyttäytyä asiallisesti ja kunniallisia tapoja noudattaen.
[/quote]
Vaihtaisin aika nopeasti työpaikkaa jos olisin sinä.
Se vain olisi anteeksiantamatonta väkivaltaa miestä kohtaan esittää, että hänen luonteessaan olisi jotain vikaa, ja että pitäisi löytää joku tasapainotettu käytöstapa. Sen, joka tukehtuu kateuteen ja ahdistukseen siinä vieressä, pitää mennä ihan itse terapiaan ja etsiä sieltä apua tunteisiinsa. Pariterapiassa käsitellään vuorovaikutusongelmia, tämä ei näillä tiedoin ole sellainen. Jos lapset ja isä tekevät yhteistyönä pilkkaa äidistä, se saattaisi hiukan huomiota vaatiakin, mutta siinäkin voi olla kysymys pelkästä stressireaktiosta, kun muu perhe huolestuu tiukkiksen voinnista ja alkaa typerästi hädissään sysiä tätä hauskemmille vesille kuvitellen, että se auttaa. Silloin tiukkis kokee itsensä entistäkin uhanalaisemmaksi. Siinäkin tarvitaan silti ensisijassa yksilöterapiaa. Kateuden hoitaminen kurittamalla sen kohdetta on aina huono ajatus.
Sinua taitaa nyt vain haitata oma estyneisyytesi. Ei siinä mitään, mene terapiaan puhumaan siitä. Ja koita ottaa oppia miehestäsi, vaikka se vaikeaa voikin olla.
Voimia!
Ap i feel you. Mun mies on kans vähän tommonen. Mua ärsyttää sen vapaus. Hölöttää kaikissa juhlissa typeriä asioita ja kaikki nauraa. Joskus nolaa meitä muita perheenjäseniä kertomalla jotain typerää. Aaargh
[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 18:10"]
Ap i feel you. Mun mies on kans vähän tommonen. Mua ärsyttää sen vapaus. Hölöttää kaikissa juhlissa typeriä asioita ja kaikki nauraa. Joskus nolaa meitä muita perheenjäseniä kertomalla jotain typerää. Aaargh
[/quote]
Juuri näin. Siis hassutteluakin on monenlaista. Jos mies nolaa itsensä tai perheensä, se käy pidemmän päälle raskaaksi. Osaako miehesi ottaa asioita vakavasti? Vai onko kaikki ja koko elämä yhtä vitsiä vain? Sekin on raskasta.
Se ei ole paha, että heittäytyy tanssimaan ostoskeskuksessa tai osallistuu pikkujoulujen idioottileikkeihin. Mutta jos elämä on vain sitä ostoskeskustanssia ja idiottileikkiä, se käy raskaaksi sille, jonka kontolle kaatuu kaikki muu.
Äitijuristi, ilmankos sua harmittaa. Kuulut tuohon tosikoiden ammattikuntaan, etkä tiedä mitä menetät ku mietit sen lakitekstisi pilkunpaikkoja ja unohdat ottaa välillä rennosti :D I rest my case :D
Ehkä sä pelkäät miehes pitävän sua tylsänä? Itse välttelisin tilanteita, joissa tietää miehen esiintyvän noin julkisesti. Koittakaa löytää jotain muuta yhteistä tai jos mies auttais sua jossain tilanteessa pistämään itseäsi likoon. Hyvä että haluat samalle aaltopituudelle, jos terapiaa niin ei sen takia, että mies hulluttelee vaan koska asia ärsyttää sua.
Veikkaan, että moni olisi vain iloinen tuollaisesta miehestä.
Kamala mies. Minä heitän 3-vuotiaalleni vain kuivakkoja kommentteja hänen leikkinsä sekaan tietokoneeni äärestä. Typerys ei saanut edes barbielle kenkää jalkaan. Sutkautin hänen tasoisensa intertekstuaalisen viittauksen Tuhkimo-satuun, mutta näytti menevän korkealta yli. Sen jälkeen aloin opettaa hänelle verosuunnittelua, että saadaan kunnon kansalainen tuosta edes jotenkin kasvatettua.
Sulla on joku ongelma nyt, ei miehelläs. Tuollaiset miehet on harvassa, saisit olla iloinen :D Yleensä suomalaiset miehet on sellaisia jöröjä jotka ei lähde mihinkään hassutteluun mukaan, ainakaan selvinpäin.
Lapset eivät voisi parempaa isää saada. Olisit kiitollinen, että mies on halu heittäytyä elämään lasten kanssa.
Joutuu olemaan liian asiallinen töissä, niin purkaa sitä sitten noin? Parempi tuo kuin pulloon tarttuminen?
Sun pitäis ap vähän relata tai olet kohta vanha katkera akka. Tai no, olet jo aika lähellä sitä.
Ap miehesi on lupsakka luonteeltaan, anna olla! Se on just parasta!
Laita tänne, mulle kelpaa. Tollanen on ihan normaalia jossain etelämaalaisten keskuudessa. Ehkä voisit mennä yksilöterapiaan. Hyvä että lapsilla on isä joka jaksaa ja uskaltaa olla lasten kanssa.
Kuulostaa kivalta, mutta minäkin varmaan rasittuisin pitemmän päälle tuollaisesta. Olen aika häpeä-orientoitunut ihminen enkä halua olla huomion keskipisteenä. Jos mies oikein vetäisi ihmisten huomiota puoleensa, minuakin ahdistaisi. En tiedä mitä asialle voisi tehdä. Olethan kertonut hänelle, että asia häiritsee sinua? Voit sanoa sen pahoitellenkin.
Kuka haluaa olla neutraali ja asiallinen virkanainen. Joo, ei virassa mitään pahaa ole, mutta vaikutat tylsältä, elämänilottomalta, harmaalta ja ankealta ihmiseltä. Vai että pariterapiaan, kun miehesi on elämää täynnä, iloinen hassuttelija, joka ottaa maailmasta, ihmisistä, lapsista irti sen minkä jokainen pitäisi ottaa.
Kuka haluaa olla tuollainen kuin sinä?! Miksi ihmeessä SINÄ haluat olla neutraali ja tylsä? Varmasti lapsenne ja muutkin ihmiset viihtyvät enemmän miehesi kanssa, nauru ja pieni hulluttelu vaikka siellä ostarilla, on ihan parasta! Pikkujouluissa osallistuu innoissaan ohjelmiin ja sinä paheksut sitä! Huh.
lähtisin purkamaan tilannetta siten, että katsoisin peiliin ja lähtisin hakemaan ammattiapua, terapiaa, ihan itselleni.
Äijä vaihtoon! Leikkii lasten kanssa, ei saatana mikä sekopää! Ja hauskettelee pikkujouluissa, vaikka ei ole kännissä eikä edes puhe sammalla. Ei vittu tollasta kestä kukaan!
Nyt joku mörököllikännihakkaajapedofiili tilalle!