Lue keskustelun säännöt.
Kontrolloiko teillä muilla puoliso oikeastaan kaikkea?
03.11.2021 |
Minusta tuntuu, että puoliso kontrolloi ihan kaikkea ja tuntuu, ettei mikään kelpaa, aina löytyy jotain sanottavaa. Esimerkkejä:
- Valittaa, että kotona ei ole siivottu, kun tulee töistä ja minulla on ollut etäpäivä. Seuraavan kerran siivoan ja imuroin, mutta valittaa sitten, kun ei lattioita ole pesty.
- Pitkällä automatkalla pysähdytään ja puoliso sanoo, että kaikki saavat valita yhden herkun kaupasta (yleensä valittaa kaikista herkuista, koska ne ovat niin epäterveellisiä). Minä ostan pienen sipsipussin, koska rakastan sipsejä mutten koskaan osta niitä, koska puoliso valittaa. Kun hän näkee mitä olen ostanut, alkaa valitus kuitenkin. Olen ihan normaalipainoinen.
- Käyn kaupassa ja ostan ihan tavallisia, terveellisiä ruokia, mm. hedelmiä ja vihanneksia. Puoliso valittaa, että olen ostanut hedelmiä ja vihanneksia, koska ne eivät ole luomua.
- Käyn kaupassa ja ostan yksiöpakattuja luomupihvejä, koska luomulihaa ei saa irtona. Puoliso valittaa, että olen ostanut muoviin pakattua lihaa enkä tiskiltä.
- Käyn kaupassa ja ostan suklaata ja keksipaketin, koska puoliso ja lapset tykkäävät syödä niitä. Puoliso valittaa, että olen ostanut epäterveellisiä juttuja, vaikka ovat ihan samoja, joita itse silloin tällöin ostaa.
Onko tuo teistä ihan tavallista ja normaalia? Sanon kyllä joka kerta asiasta, mutta puoliso ei tajua ollenkaan ongelmaa, vaan on mielestään oikeassa.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyt neuvoa täällä ja mielipidettä. Sitten kuitenkin kiellät kaiken ja puolustelet ja selittelet täällä ja väheksyt asiaa. Selvästikään et ole valmis kuulemaan totuutta tai sitten olet onnellinen tossun alla.
En kiellä mitään, vaan yritän punnita asiaa mielessäni. Olen kuitenkin tuntenut mieheni 20 vuotta ja täällä av:lla te olette lukeneet hänen käytöksestään vain muutaman minun kirjoittamani rivin.
Kukaan mieheni tunteva ei pitäisi häntä hirveänä narsistina, vaan tosi mukavana tyyppinä ja minua tylsänä ja outona. Yleensä ihmiset tykkäävät miehestäni ja minä olen vain hänen varjonaan mukana jutuissa.
Ap
Muutaman SINUN kirjoittaman rivin. Itse päätit kertoa nämä asiat ja pyysit NÄIN asioihin näkemystä. Nyt käänsit kelkkasit ja puolustat miestä niiltä asioilta, joista ITSE pyysit muiden näkemystä. En halua olla ilkeä ja toivon sinulle kaikkea hyvää, mutta huomaatko itse tämän ristiriidan tässä keskusteluketjussa?
Huomaan, mutta ehkä sinäkin puolestasi huomaat ihan aidonkin pointin siinä mitä sanoin?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että hän halveksii sinua, koska et sano hänelle kunnolla vastaan. Sinun pitää seistä vahvasti omilla jaloillasi.
Sun pitää itse muuttaa käyttäytymistäsi. Eli siis todellakin siihen suuntaan, ettet anna toisen määrätä mitä syöt yms. Jos puolisosi alkaa valittaa mainitsemistasi asioista, toteat tyynesti, että sinä itse päätät ko. asioista. Eli jonkilaista rajanvetoa ja jämäkkyyttä sinun tarvitsee saada! Jos valittaa vääristä hedelmistä, toteat, että hän voi itse käydä ostamassa luomua ja että on epäkohteliasta valittaa asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että hän halveksii sinua, koska et sano hänelle kunnolla vastaan. Sinun pitää seistä vahvasti omilla jaloillasi.
Sanon kyllä hänelle vastaan, näistä asioista syntyy ihan kunnon riita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Pitkällä automatkalla pysähdytään ja puoliso sanoo, että kaikki saavat valita yhden herkun kaupasta"
En tiiä pitäiskö itkeä vai nauraa. Siis oletko sä sun puolison lapsi vai miksi tarvitsen puolison luvan ja määrittelyn milloin ja kuinka paljon ostat herkkuja?
No en mielestäni tarvitse, mutta en yleensä vaan jaksa kuunnella sitä kiukuttelua, niin joko en osta tai sitten syön herkut salaa. Onneksi pääsen kerran vuodessa omien vanhempien luo lasten kanssa pariksi viikoksi lepäämään. Siellä ollaan sitten kuin Ellun kanat ja kyllä on mukavaa!
Ap
Kyllä on mukavaa olla kaukana miehestä! Vaikka hän onkin tosi mukava tyyppi, juu-u 🥴 Kuulostaa siis tosi ratkiriemukkaalta mieheltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Pitkällä automatkalla pysähdytään ja puoliso sanoo, että kaikki saavat valita yhden herkun kaupasta"
En tiiä pitäiskö itkeä vai nauraa. Siis oletko sä sun puolison lapsi vai miksi tarvitsen puolison luvan ja määrittelyn milloin ja kuinka paljon ostat herkkuja?
No en mielestäni tarvitse, mutta en yleensä vaan jaksa kuunnella sitä kiukuttelua, niin joko en osta tai sitten syön herkut salaa. Onneksi pääsen kerran vuodessa omien vanhempien luo lasten kanssa pariksi viikoksi lepäämään. Siellä ollaan sitten kuin Ellun kanat ja kyllä on mukavaa!
Ap
Kyllä on mukavaa olla kaukana miehestä! Vaikka hän onkin tosi mukava tyyppi, juu-u 🥴 Kuulostaa siis tosi ratkiriemukkaalta mieheltä.
Siis olen kyllä pohtinut, olisiko minulla parempi olo yksin ilman miestä. Vaikea sanoa, kun jaamme arjen ja ihan kivoja asioita. Esimerkiksi nauran tosi paljon hänen kanssaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naura makeasti ja tee tasan miten itse tykkäät.
Nuo on piirteitä, joista et pääse eroon. Miehesi on vain sellainen. Mitäpä siitä. Kannattaa opetella suhtautumaan asiaan huumorilla. Jos tulee naputusta, niin kuuntele rauhallisesti ja tiedustele lopuksi ”oliko siinä kaikki?” Ja jatka mitä olit tekemässä.
Ainoa asia mihin tosiasiassa voit vaikuttaa, on oma suhtautumisesi asiaan. Älä anna mennä ihon alle, vaan elät kuten itse tykkäät.
Juu, näin olen pyrkinyt toimimaan, mutta rasittavaa tuo on.
Ja kyseessä ei ole provo. Millaisia teidän suhteessanne ilmenevät ongelmat sitten ovat, jos tämä kuulostaa ihan uskomattomalta? Kai kaikilla sellaisia sentään on.
Ap
No meillä tuli ongelma, kun ihastuin toiseen mieheen. Keskusteltiin siitä mieheni kanssa avoimesti ja hän ymmärsi tilanteen, käski odottelemaan ja katsomaan, mihin suuntaan tunteeni kehittyvät. Ihastus unohtui ja elämä jatkui. Muita varsinaisia kriisejä ei ole ollut, yhteiseloa takana 20 vuotta. Kumpikaan ei kontrolloi toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyt neuvoa täällä ja mielipidettä. Sitten kuitenkin kiellät kaiken ja puolustelet ja selittelet täällä ja väheksyt asiaa. Selvästikään et ole valmis kuulemaan totuutta tai sitten olet onnellinen tossun alla.
En kiellä mitään, vaan yritän punnita asiaa mielessäni. Olen kuitenkin tuntenut mieheni 20 vuotta ja täällä av:lla te olette lukeneet hänen käytöksestään vain muutaman minun kirjoittamani rivin.
Kukaan mieheni tunteva ei pitäisi häntä hirveänä narsistina, vaan tosi mukavana tyyppinä ja minua tylsänä ja outona. Yleensä ihmiset tykkäävät miehestäni ja minä olen vain hänen varjonaan mukana jutuissa.
Ap
Mitä sitten, vaikka MUUT IHMUSET tykkäävät hänestä? Arvaan, että heille hän on mukava eikä tuollainen valittaja kuten sinua kohtaan. Narsisteistakin moni ulkopuolinen tykkää.
Laita kännykkään äänitys päälle aina kun tiedät valituksen olevan tulossa, salaa tietysti. Editoit niistä yhden pötkön, (kännykällä onnistuu sekin). Sitten parin kuukauden kuluttua soitat sille sen valitusvirren. Tuskin jaksaa kuunnella itseään edes viittä minuuttia, mutta ehkä ymmärtää yskän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtuu, kun sanot, ettet jaksa kuunnella valitusta?
Puoliso kertoo monisanaisesti olevansa oikeassa ja sitten minä suutun ja tulee riita. Sipsitapauksessa kaadoin sipsit kylmästi ulos auton ikkunasta, jolloin lopputulema oli se, että olen ihan mielenvikainen. Tästä syystä pyrin siis välttelemään tällaisia konfliktitilanteita, mutta esim. noissa kauppa-asioissa se on täysin mahdotonta, koska "säännöissä" ei ole mielestäni mitään logiikkaa.
Ap
Eli mies sai tahtonsa läpi ja sä et saanut sipsejä.
Älä provosoidu miehen sanomisista vaan jatka rauhassa omalla linjallas. Voi vastata "ok" tai "kiitos mielipiteestä" ja sen jälkeen unohtaa koko jutun.
Ap, kaikissa huonoissa, todella huonoissakin, suhteissa on hyviä hetkiä. Siksi ihmiset jäävät niihin suhteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtuu, kun sanot, ettet jaksa kuunnella valitusta?
Puoliso kertoo monisanaisesti olevansa oikeassa ja sitten minä suutun ja tulee riita. Sipsitapauksessa kaadoin sipsit kylmästi ulos auton ikkunasta, jolloin lopputulema oli se, että olen ihan mielenvikainen. Tästä syystä pyrin siis välttelemään tällaisia konfliktitilanteita, mutta esim. noissa kauppa-asioissa se on täysin mahdotonta, koska "säännöissä" ei ole mielestäni mitään logiikkaa.
Ap
Eli mies sai tahtonsa läpi ja sä et saanut sipsejä.
Älä provosoidu miehen sanomisista vaan jatka rauhassa omalla linjallas. Voi vastata "ok" tai "kiitos mielipiteestä" ja sen jälkeen unohtaa koko jutun.
No ehkä ongelma onkin lähinnä siinä, että provosoidun, en tiedä.
Ap
Ihan kuin minä 10 vuotta sitten... paras asia mitä tein itselleni ja lapsilleni oli erota siitä sekopäästä. Meinasin tosin päästä hengestäni siinä samalla. Mutta noin minäkin vielä ennen eroa ajattelin, onhan se yleensä ihan mukava ja hauska mies, minähän se outo olen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin minä 10 vuotta sitten... paras asia mitä tein itselleni ja lapsilleni oli erota siitä sekopäästä. Meinasin tosin päästä hengestäni siinä samalla. Mutta noin minäkin vielä ennen eroa ajattelin, onhan se yleensä ihan mukava ja hauska mies, minähän se outo olen...
Minkälainen teidän suhde oli? Mieheni ei koskaan ole ollut fyysisesti väkivaltainen, enkä tiedä voiko tuon asteista kiukuttelua tai nipottamista kutsua väkivallaksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
- Valittaa, että kotona ei ole siivottu, kun tulee töistä ja minulla on ollut etäpäivä. --> En ole ehtinyt. Laitatko ruoan ja minä siivoan vai tehdäänkö päin vastoin?
- Seuraavan kerran siivoan ja imuroin, mutta valittaa sitten, kun ei lattioita ole pesty. --> Lattia ei kaivannut pesua / En jaksanut pestä / En ehtinyt pestä... Mutta jos haluat pestä niin sopii hyvin, ei häiritse.
- Pitkällä automatkalla pysähdytään ja puoliso sanoo, että kaikki saavat valita yhden herkun kaupasta (yleensä valittaa kaikista herkuista, koska ne ovat niin epäterveellisiä). Minä ostan pienen sipsipussin, koska rakastan sipsejä mutten koskaan osta niitä, koska puoliso valittaa. Kun hän näkee mitä olen ostanut, alkaa valitus kuitenkin. Olen ihan normaalipainoinen. --> Automatkalla pysähtyessä ole miestäsi nopeampi. Sano vaikka, että mä käyn kaupassa sillä aikaa, kun tankkaat - mitä haluatte? Tai sujauta vaikka seteli yhdelle lapsista ja sano, että käykää te hakemassa eväät, me hoidetaan auto.
- Käyn kaupassa ja ostan ihan tavallisia, terveellisiä ruokia, mm. hedelmiä ja vihanneksia. Puoliso valittaa, että olen ostanut hedelmiä ja vihanneksia, koska ne eivät ole luomua. --> Käy hakemassa, jos jotain puuttuu.
- Käyn kaupassa ja ostan yksiöpakattuja luomupihvejä, koska luomulihaa ei saa irtona. Puoliso valittaa, että olen ostanut muoviin pakattua lihaa enkä tiskiltä. --> Käy hakemassa, jos jotain puuttuu.
- Käyn kaupassa ja ostan suklaata ja keksipaketin, koska puoliso ja lapset tykkäävät syödä niitä. Puoliso valittaa, että olen ostanut epäterveellisiä juttuja, vaikka ovat ihan samoja, joita itse silloin tällöin ostaa. --> Jos ei maistu, ei ole pakko syödä.Onko tuo teistä ihan tavallista ja normaalia? Sanon kyllä joka kerta asiasta, mutta puoliso ei tajua ollenkaan ongelmaa, vaan on mielestään oikeassa. --> Ei ole tavallista eikä normaalia.
Miksi pitää antaa ihmiselle jolla on liian kontrolloiva ja toista aikuista ihmistä kohtaan alentuva, alentava ja holhoava suhtautuminen, tuollaisia kynnysmattoilu neuvoja?
MIKSI!??
Jos puoliso alkaa sanella aikuiselle ihmiselle, montako herkkua hän saa luvan ostaa, niin silloin ei ole oikea ratkaisu alkaa pelleilemään noin.
Silloin pitää suoraan karjaista: EN OLE SINUN LAPSESI, ENKÄ HOLHOKKISI, SINÄ ET PUHU MINULLE NOIN!
Turha AP:lle on vastata tai yrittää kertoa mielipidettään. Ei ole valmis ottamaan vastaan muiden näkemyksiä. Turhaa jankkausta koko ketju AP:n osalta. Hae AP vaikka perheneuvonnan apua niin voit livenä jankata psykoterapeutin koulutuksen omaavan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Valittaa, että kotona ei ole siivottu, kun tulee töistä ja minulla on ollut etäpäivä. --> En ole ehtinyt. Laitatko ruoan ja minä siivoan vai tehdäänkö päin vastoin?
- Seuraavan kerran siivoan ja imuroin, mutta valittaa sitten, kun ei lattioita ole pesty. --> Lattia ei kaivannut pesua / En jaksanut pestä / En ehtinyt pestä... Mutta jos haluat pestä niin sopii hyvin, ei häiritse.
- Pitkällä automatkalla pysähdytään ja puoliso sanoo, että kaikki saavat valita yhden herkun kaupasta (yleensä valittaa kaikista herkuista, koska ne ovat niin epäterveellisiä). Minä ostan pienen sipsipussin, koska rakastan sipsejä mutten koskaan osta niitä, koska puoliso valittaa. Kun hän näkee mitä olen ostanut, alkaa valitus kuitenkin. Olen ihan normaalipainoinen. --> Automatkalla pysähtyessä ole miestäsi nopeampi. Sano vaikka, että mä käyn kaupassa sillä aikaa, kun tankkaat - mitä haluatte? Tai sujauta vaikka seteli yhdelle lapsista ja sano, että käykää te hakemassa eväät, me hoidetaan auto.
- Käyn kaupassa ja ostan ihan tavallisia, terveellisiä ruokia, mm. hedelmiä ja vihanneksia. Puoliso valittaa, että olen ostanut hedelmiä ja vihanneksia, koska ne eivät ole luomua. --> Käy hakemassa, jos jotain puuttuu.
- Käyn kaupassa ja ostan yksiöpakattuja luomupihvejä, koska luomulihaa ei saa irtona. Puoliso valittaa, että olen ostanut muoviin pakattua lihaa enkä tiskiltä. --> Käy hakemassa, jos jotain puuttuu.
- Käyn kaupassa ja ostan suklaata ja keksipaketin, koska puoliso ja lapset tykkäävät syödä niitä. Puoliso valittaa, että olen ostanut epäterveellisiä juttuja, vaikka ovat ihan samoja, joita itse silloin tällöin ostaa. --> Jos ei maistu, ei ole pakko syödä.Onko tuo teistä ihan tavallista ja normaalia? Sanon kyllä joka kerta asiasta, mutta puoliso ei tajua ollenkaan ongelmaa, vaan on mielestään oikeassa. --> Ei ole tavallista eikä normaalia.
Miksi pitää antaa ihmiselle jolla on liian kontrolloiva ja toista aikuista ihmistä kohtaan alentuva, alentava ja holhoava suhtautuminen, tuollaisia kynnysmattoilu neuvoja?
MIKSI!??
Jos puoliso alkaa sanella aikuiselle ihmiselle, montako herkkua hän saa luvan ostaa, niin silloin ei ole oikea ratkaisu alkaa pelleilemään noin.
Silloin pitää suoraan karjaista: EN OLE SINUN LAPSESI, ENKÄ HOLHOKKISI, SINÄ ET PUHU MINULLE NOIN!
Näin mä olenkin tehnyt, mutta mies ei vaan todellakaan tajua. Hän vaan argumentoi olevansa oikeassa, koska sipsit ovat kaikkein epäterveellisin ruoka jne. Hänen mielestään on ihan normaalia sanoa asiasta.
Ap
Mä tunnistan mistä puhut. Mun mies on myös sellainen kaikkien kaveri, tätien kultapoika, anopin unelmavävy jne. Joskus olisi kiva, kun se sama mukava käytös ulottuisi kotiin asti. Ei oo mitään räväkkää esimerkkiä, mutta yhtä positiivista kommenttia kohden arjessa tulee ehkä kymmenen parannusehdotusta. On tosi vaikea miettiä, mikä on normaalia toisen huomioimista ja milloin on tossun alla, kun ei ole väkivaltaa eikä mitään muutakaan isoa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, kaikissa huonoissa, todella huonoissakin, suhteissa on hyviä hetkiä. Siksi ihmiset jäävät niihin suhteisiin.
TÄMÄ!
Aina kaikissa huonoissa suhteissa se tyyppi on niin kiva ja niin mukava. Aina se tyyppi on niin kiva että saa muutkin nauramaan.
Juu, näin olen pyrkinyt toimimaan, mutta rasittavaa tuo on.
Ja kyseessä ei ole provo. Millaisia teidän suhteessanne ilmenevät ongelmat sitten ovat, jos tämä kuulostaa ihan uskomattomalta? Kai kaikilla sellaisia sentään on.
Ap