Kontrolloiko teillä muilla puoliso oikeastaan kaikkea?
Minusta tuntuu, että puoliso kontrolloi ihan kaikkea ja tuntuu, ettei mikään kelpaa, aina löytyy jotain sanottavaa. Esimerkkejä:
- Valittaa, että kotona ei ole siivottu, kun tulee töistä ja minulla on ollut etäpäivä. Seuraavan kerran siivoan ja imuroin, mutta valittaa sitten, kun ei lattioita ole pesty.
- Pitkällä automatkalla pysähdytään ja puoliso sanoo, että kaikki saavat valita yhden herkun kaupasta (yleensä valittaa kaikista herkuista, koska ne ovat niin epäterveellisiä). Minä ostan pienen sipsipussin, koska rakastan sipsejä mutten koskaan osta niitä, koska puoliso valittaa. Kun hän näkee mitä olen ostanut, alkaa valitus kuitenkin. Olen ihan normaalipainoinen.
- Käyn kaupassa ja ostan ihan tavallisia, terveellisiä ruokia, mm. hedelmiä ja vihanneksia. Puoliso valittaa, että olen ostanut hedelmiä ja vihanneksia, koska ne eivät ole luomua.
- Käyn kaupassa ja ostan yksiöpakattuja luomupihvejä, koska luomulihaa ei saa irtona. Puoliso valittaa, että olen ostanut muoviin pakattua lihaa enkä tiskiltä.
- Käyn kaupassa ja ostan suklaata ja keksipaketin, koska puoliso ja lapset tykkäävät syödä niitä. Puoliso valittaa, että olen ostanut epäterveellisiä juttuja, vaikka ovat ihan samoja, joita itse silloin tällöin ostaa.
Onko tuo teistä ihan tavallista ja normaalia? Sanon kyllä joka kerta asiasta, mutta puoliso ei tajua ollenkaan ongelmaa, vaan on mielestään oikeassa.
Kommentit (95)
Mitä tapahtuu, kun sanot, ettet jaksa kuunnella valitusta?
Vaimo kontrolloi minun itsetyydytystä
Vierailija kirjoitti:
"Pitkällä automatkalla pysähdytään ja puoliso sanoo, että kaikki saavat valita yhden herkun kaupasta"
En tiiä pitäiskö itkeä vai nauraa. Siis oletko sä sun puolison lapsi vai miksi tarvitsen puolison luvan ja määrittelyn milloin ja kuinka paljon ostat herkkuja?
No en mielestäni tarvitse, mutta en yleensä vaan jaksa kuunnella sitä kiukuttelua, niin joko en osta tai sitten syön herkut salaa. Onneksi pääsen kerran vuodessa omien vanhempien luo lasten kanssa pariksi viikoksi lepäämään. Siellä ollaan sitten kuin Ellun kanat ja kyllä on mukavaa!
Ap
- Valittaa, että kotona ei ole siivottu, kun tulee töistä ja minulla on ollut etäpäivä. --> En ole ehtinyt. Laitatko ruoan ja minä siivoan vai tehdäänkö päin vastoin?
- Seuraavan kerran siivoan ja imuroin, mutta valittaa sitten, kun ei lattioita ole pesty. --> Lattia ei kaivannut pesua / En jaksanut pestä / En ehtinyt pestä... Mutta jos haluat pestä niin sopii hyvin, ei häiritse.
- Pitkällä automatkalla pysähdytään ja puoliso sanoo, että kaikki saavat valita yhden herkun kaupasta (yleensä valittaa kaikista herkuista, koska ne ovat niin epäterveellisiä). Minä ostan pienen sipsipussin, koska rakastan sipsejä mutten koskaan osta niitä, koska puoliso valittaa. Kun hän näkee mitä olen ostanut, alkaa valitus kuitenkin. Olen ihan normaalipainoinen. --> Automatkalla pysähtyessä ole miestäsi nopeampi. Sano vaikka, että mä käyn kaupassa sillä aikaa, kun tankkaat - mitä haluatte? Tai sujauta vaikka seteli yhdelle lapsista ja sano, että käykää te hakemassa eväät, me hoidetaan auto.
- Käyn kaupassa ja ostan ihan tavallisia, terveellisiä ruokia, mm. hedelmiä ja vihanneksia. Puoliso valittaa, että olen ostanut hedelmiä ja vihanneksia, koska ne eivät ole luomua. --> Käy hakemassa, jos jotain puuttuu.
- Käyn kaupassa ja ostan yksiöpakattuja luomupihvejä, koska luomulihaa ei saa irtona. Puoliso valittaa, että olen ostanut muoviin pakattua lihaa enkä tiskiltä. --> Käy hakemassa, jos jotain puuttuu.
- Käyn kaupassa ja ostan suklaata ja keksipaketin, koska puoliso ja lapset tykkäävät syödä niitä. Puoliso valittaa, että olen ostanut epäterveellisiä juttuja, vaikka ovat ihan samoja, joita itse silloin tällöin ostaa. --> Jos ei maistu, ei ole pakko syödä.
Onko tuo teistä ihan tavallista ja normaalia? Sanon kyllä joka kerta asiasta, mutta puoliso ei tajua ollenkaan ongelmaa, vaan on mielestään oikeassa. --> Ei ole tavallista eikä normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Pitkällä automatkalla pysähdytään ja puoliso sanoo, että kaikki saavat valita yhden herkun kaupasta"
En tiiä pitäiskö itkeä vai nauraa. Siis oletko sä sun puolison lapsi vai miksi tarvitsen puolison luvan ja määrittelyn milloin ja kuinka paljon ostat herkkuja?
No en mielestäni tarvitse, mutta en yleensä vaan jaksa kuunnella sitä kiukuttelua, niin joko en osta tai sitten syön herkut salaa. Onneksi pääsen kerran vuodessa omien vanhempien luo lasten kanssa pariksi viikoksi lepäämään. Siellä ollaan sitten kuin Ellun kanat ja kyllä on mukavaa!
Ap
Mitä tapahtuu, kun sanot että "en halua jälleen kerran kuulla valitusta, ole hiljaa"?
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtuu, kun sanot, ettet jaksa kuunnella valitusta?
Puoliso kertoo monisanaisesti olevansa oikeassa ja sitten minä suutun ja tulee riita. Sipsitapauksessa kaadoin sipsit kylmästi ulos auton ikkunasta, jolloin lopputulema oli se, että olen ihan mielenvikainen. Tästä syystä pyrin siis välttelemään tällaisia konfliktitilanteita, mutta esim. noissa kauppa-asioissa se on täysin mahdotonta, koska "säännöissä" ei ole mielestäni mitään logiikkaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
- Valittaa, että kotona ei ole siivottu, kun tulee töistä ja minulla on ollut etäpäivä. --> En ole ehtinyt. Laitatko ruoan ja minä siivoan vai tehdäänkö päin vastoin?
- Seuraavan kerran siivoan ja imuroin, mutta valittaa sitten, kun ei lattioita ole pesty. --> Lattia ei kaivannut pesua / En jaksanut pestä / En ehtinyt pestä... Mutta jos haluat pestä niin sopii hyvin, ei häiritse.
- Pitkällä automatkalla pysähdytään ja puoliso sanoo, että kaikki saavat valita yhden herkun kaupasta (yleensä valittaa kaikista herkuista, koska ne ovat niin epäterveellisiä). Minä ostan pienen sipsipussin, koska rakastan sipsejä mutten koskaan osta niitä, koska puoliso valittaa. Kun hän näkee mitä olen ostanut, alkaa valitus kuitenkin. Olen ihan normaalipainoinen. --> Automatkalla pysähtyessä ole miestäsi nopeampi. Sano vaikka, että mä käyn kaupassa sillä aikaa, kun tankkaat - mitä haluatte? Tai sujauta vaikka seteli yhdelle lapsista ja sano, että käykää te hakemassa eväät, me hoidetaan auto.
- Käyn kaupassa ja ostan ihan tavallisia, terveellisiä ruokia, mm. hedelmiä ja vihanneksia. Puoliso valittaa, että olen ostanut hedelmiä ja vihanneksia, koska ne eivät ole luomua. --> Käy hakemassa, jos jotain puuttuu.
- Käyn kaupassa ja ostan yksiöpakattuja luomupihvejä, koska luomulihaa ei saa irtona. Puoliso valittaa, että olen ostanut muoviin pakattua lihaa enkä tiskiltä. --> Käy hakemassa, jos jotain puuttuu.
- Käyn kaupassa ja ostan suklaata ja keksipaketin, koska puoliso ja lapset tykkäävät syödä niitä. Puoliso valittaa, että olen ostanut epäterveellisiä juttuja, vaikka ovat ihan samoja, joita itse silloin tällöin ostaa. --> Jos ei maistu, ei ole pakko syödä.Onko tuo teistä ihan tavallista ja normaalia? Sanon kyllä joka kerta asiasta, mutta puoliso ei tajua ollenkaan ongelmaa, vaan on mielestään oikeassa. --> Ei ole tavallista eikä normaalia.
Juu, minä pyrin myös toimimaan esittämälläsi tavalla, mutta ei se varsinaisesti muuta mitään, kun aina löytyy jotain valitettavaa.
Ap
Jos koklaat ihan itseksesi, niin yhtä helppoa tuo on sinullekin. Ja kohta alkaa toinen selittelemään ja puolustautumaan, kenties aggresti. Totteleekohan muuten vai kapinoi ehdottomasti joka kerta? Siinähän on sitten periaatteessa vinkkiä, miten normaali ihminen toimii 😉
Puolisossa narsistin piirteitä. Kontrolloiko menojasi tai ystäväpiiriäsi?
Mwillä puoliso ei kontrolloi mitään. Kumpikin itsellinen ihminen. Silti yhteistä tekemistä on. Avioliittoa 30 vuotta.
Ei ole normaalia eikä hyväksyttävää. Pikkuhiljaa se vain pahenee iän myötä. Alkaa laajenemaan kenen kanssa saat seurustella, mitä harrastaa, millä kulkupeleillä liikkua. Pikkuhiljaa olet vanki omassa elämässäsi. Robotti vailla omaa päätäntävaltaa tai tahtoa. Menkää parisuhdeterapiaan tai leirille.
Kuulostaa myös hirmuisen rollin tarinoilta, kai ne on elävästä elämästä. Yhtä ja samaa.
Vaikka muuta sanot niin tämän perusteella ei voi todeta kuin että ukkosi on ihan kamala ja päästään vialla. Tuossa käytöksessä ei todellakaan ole mitään normaalia ja jos niin luulet, niin omakin käsityksesi on ihan hämärtynyt. Äijä kuriin ja stoppi tuolle turhalle kitinälle tai eri teille. Itse en kuuntelisi tuollaista yhtään.
Kysyt neuvoa täällä ja mielipidettä. Sitten kuitenkin kiellät kaiken ja puolustelet ja selittelet täällä ja väheksyt asiaa. Selvästikään et ole valmis kuulemaan totuutta tai sitten olet onnellinen tossun alla.
Ei ole normaalia. Puolisosi vaikuttaa ikävältä tyypiltä. Tekeekö koskaan mitään pyyteettömästi? Ei varmaan.
Mies ei todellakaan kontrolloi menemisiäni tai ystäviäni eikä ole mustasukkainen. Ei kyllä toisaalta osoita rakkauttakaan, vaikka onhan rakkautta sekin, että jaetaan elämä ja hän tekee paljon töitä perheen hyväksi. Joskus minusta tuntuu siltä, että hän halveksii minua ja etsii siksi syitä kiukuttelulle ihan oudoista jutuista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kysyt neuvoa täällä ja mielipidettä. Sitten kuitenkin kiellät kaiken ja puolustelet ja selittelet täällä ja väheksyt asiaa. Selvästikään et ole valmis kuulemaan totuutta tai sitten olet onnellinen tossun alla.
En kiellä mitään, vaan yritän punnita asiaa mielessäni. Olen kuitenkin tuntenut mieheni 20 vuotta ja täällä av:lla te olette lukeneet hänen käytöksestään vain muutaman minun kirjoittamani rivin.
Kukaan mieheni tunteva ei pitäisi häntä hirveänä narsistina, vaan tosi mukavana tyyppinä ja minua tylsänä ja outona. Yleensä ihmiset tykkäävät miehestäni ja minä olen vain hänen varjonaan mukana jutuissa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mies ei todellakaan kontrolloi menemisiäni tai ystäviäni eikä ole mustasukkainen. Ei kyllä toisaalta osoita rakkauttakaan, vaikka onhan rakkautta sekin, että jaetaan elämä ja hän tekee paljon töitä perheen hyväksi. Joskus minusta tuntuu siltä, että hän halveksii minua ja etsii siksi syitä kiukuttelulle ihan oudoista jutuista.
Ap
Pakkohan tämän on olla jo provo
Naura makeasti ja tee tasan miten itse tykkäät.
Nuo on piirteitä, joista et pääse eroon. Miehesi on vain sellainen. Mitäpä siitä. Kannattaa opetella suhtautumaan asiaan huumorilla. Jos tulee naputusta, niin kuuntele rauhallisesti ja tiedustele lopuksi ”oliko siinä kaikki?” Ja jatka mitä olit tekemässä.
Ainoa asia mihin tosiasiassa voit vaikuttaa, on oma suhtautumisesi asiaan. Älä anna mennä ihon alle, vaan elät kuten itse tykkäät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyt neuvoa täällä ja mielipidettä. Sitten kuitenkin kiellät kaiken ja puolustelet ja selittelet täällä ja väheksyt asiaa. Selvästikään et ole valmis kuulemaan totuutta tai sitten olet onnellinen tossun alla.
En kiellä mitään, vaan yritän punnita asiaa mielessäni. Olen kuitenkin tuntenut mieheni 20 vuotta ja täällä av:lla te olette lukeneet hänen käytöksestään vain muutaman minun kirjoittamani rivin.
Kukaan mieheni tunteva ei pitäisi häntä hirveänä narsistina, vaan tosi mukavana tyyppinä ja minua tylsänä ja outona. Yleensä ihmiset tykkäävät miehestäni ja minä olen vain hänen varjonaan mukana jutuissa.
Ap
Muutaman SINUN kirjoittaman rivin. Itse päätit kertoa nämä asiat ja pyysit NÄIN asioihin näkemystä. Nyt käänsit kelkkasit ja puolustat miestä niiltä asioilta, joista ITSE pyysit muiden näkemystä. En halua olla ilkeä ja toivon sinulle kaikkea hyvää, mutta huomaatko itse tämän ristiriidan tässä keskusteluketjussa?
Puolisoni on mies.
Ap