ystäväni juhlat, mies vihainen?!

22: Nii-in. Kummastelen juuri tuota suuttumista, kun normaali ihminen ei suuttuisi tuossa tapauksessa, mutta ei iloitsisikaan.

Tässä jutussa on vielä se, että puhuin hänelle alunperinkin siihen sävyyn, että en kyllä oikeastaan haluaisi mennä, mutta olisi kohteliasta olla paikalla. Minua alkaa herkästi vaivata toisten ärtymykset, suuttumukset ja pahat olot, jonka mieskin tietää.Yritän aina etsiä ratkaisun, joka on "oikea" mahdollisimman monen ihmisen mielestä. -ap

Kuinka vanha olet? Onko teillä muutkin asiat aina noin vaikeita, ei tämä riita varmasti ole ainoa laatuaan... Niinkuin 22 kirjoitti, miehesi osaa syyllistämällä ja muilla vastaavilla erilaisilla konsteilla vedellä narujasi ja sinähän menet ilmeisesti juuri niinkuin mies haluaakin. Meinasitko tehdä näin vielä kauankin? Meinasitko joskus sanoa vastaan tai olla yksinkertaisesti sanomatta mitään ja pyöritellä vain silmiä kun mies alkaa jotakin vouhottamaan ja manipuloimaan?

Ystäväni juhlissa on luultavasti paikalla hänen tietty "vaki jenginsä", jonka kanssa hän silloin tällöin viettää juominkeja. Olen käsittänyt että juuri tätä mieheni halveksii. Hän pitää tuota "teinimäisenä" menona, ja ei halua minua samaan joukkoon mukaan. En minäkään kamalasti välittäisi, varsinkin kun olen introvertti, mutta en haluaisi olla ystävälleni epäkohtelias. -ap

[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 15:29"]

Kuinka vanha olet? Onko teillä muutkin asiat aina noin vaikeita, ei tämä riita varmasti ole ainoa laatuaan... Niinkuin 22 kirjoitti, miehesi osaa syyllistämällä ja muilla vastaavilla erilaisilla konsteilla vedellä narujasi ja sinähän menet ilmeisesti juuri niinkuin mies haluaakin. Meinasitko tehdä näin vielä kauankin? Meinasitko joskus sanoa vastaan tai olla yksinkertaisesti sanomatta mitään ja pyöritellä vain silmiä kun mies alkaa jotakin vouhottamaan ja manipuloimaan?

[/quote]

Olen samaa mieltä että kontrollifriikiltä kuulostaa mies. Sellaisen kanssa on tosi raskasta elää.

Ensinnäkin sinulla on täysi oikeus mennä juhliin. Toisekseen ihmisellä on joskus oikeus vetää vaikka lärvitkin jos siltä tuntuu.

24: Olen 28, mieheni 30 ja nyt tulisi ystävälläni täyteen, 30. Tämä riita ei ole ainoa laatuaan, hän on joskus jostain yhtä kummallisista asioista tulistunut, ei kuitenkaan koskaan niin paljon että olisi käynyt käsiksi. Hän on tästä samasta aiheesta suuttunut aikaisemminkin.

Silloin tilanne meni niin, että ystäväni mainitsi että hän haluaisi esitellä minut tälle "jengilleen". Kerroin tästä ohimennen miehelleni, ja sanoin että ehkä voisi olla ihan mukavaa piipahtaa paikalla (siis ystäväni luona viikonloppuna, kun tämä porukka olisi siellä) ja hän suuttui yhtä lailla kuin nytkin. Jauhoi tuota samaa, "en tiennyt että olet niin juntti", piti mykkäkoulua jne. Tilanne meni ohi lopulta itsestään, kun kaverilleni oli tullut esteitä, ja se juhla peruttiin. -ap

Minulla on nuorena tuommoinen mies.

Aluksi veti kilarit vaan joistakin henkilökohtaisista menoistani ja halusi eristää minut vaan jostakin ihmisestä.  Pikkuhiljaa se sitten laajeni siitä niin, että jos kävin yksin kylässä ystävän luona, niin kotona odotti vihainen mies. Jos osallistuin opiskeluporukan menoihin, niin taas oli kotona vihainen mies. Alkoi tulla syyttelyä pettämisestä. Täysin aiheetta.

Jos käytiin miehen kanssa yhdessä viihteellä (tai vaikka kylässä kaverin luona) niin tämän jälkeen alkoi vittuilu ja riidanhaastaminen. Mies kaivoi ja kaivoi kunnes sai minut itkemään. Ihan joka kerta, riippumatta siitä kuinka kivaa meillä oli ollut.

Koko elämä muuttui pikkuhiljaa niin voimakkaasti miehen ehdoilla ja säännöillä elämiseksi, että eräänä päivänä huomasin ihmetteleväni onko minua enää olemassa. Se oli se hetki jolloin ymmärsin että siitä suhteesta on parempi päästä pois. Onneksi ymmärsin ja onneksi lähdin. Mihinkään vastaavaan en sen jälkeen enää omissa suhteissani ole törmännyt.

Se koko homma todellakin eteni niin pikkuhiljaa ettei sitä hoksannut ennenkuin oli kaulaansa myöten paskassa. Alkuhetkien ihana mies vaan katosi kuin huomaamatta ja tilalle tuli kontrolloiva marmattaja. En uskalla edes kuvitella millaista elämäni olisi jos olisin tämän marmattajan kanssa jäänyt yhteen.

Tuli vaan mieleen kovin elävästi tuosta ap:n jutusta tämä mies :(

26: En nyt ihan kontrollifriikiksi häntä sanoisi. Hänellä on hyvin vahvat mielipiteet joistain asioista, ja suuttuu tulisesti. Saan tavata kavereitani miten lystään, ja tehdä mitä lystään, mutta yleensä viihdyn kotona sohvalla lepäillen.

Mies ku suuttuu, niin hän ei tunnissa lauhdu. Me olemme oppineet ihan erilaiset tavat riidellä. Hän on tottunut siihen että voi heti huutaa mitä sylki suuhun tuo, ja asiat käsitellään näin. Minä taas olen tottunut niin, että ensin rauhoitutaan, pidetään mölyt mahassa, annetaan myöten ja yritetään löytää kompromissi. -ap

[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 15:54"]

Minulla on nuorena tuommoinen mies.

Aluksi veti kilarit vaan joistakin henkilökohtaisista menoistani ja halusi eristää minut vaan jostakin ihmisestä.  Pikkuhiljaa se sitten laajeni siitä niin, että jos kävin yksin kylässä ystävän luona, niin kotona odotti vihainen mies. Jos osallistuin opiskeluporukan menoihin, niin taas oli kotona vihainen mies. Alkoi tulla syyttelyä pettämisestä. Täysin aiheetta.

Jos käytiin miehen kanssa yhdessä viihteellä (tai vaikka kylässä kaverin luona) niin tämän jälkeen alkoi vittuilu ja riidanhaastaminen. Mies kaivoi ja kaivoi kunnes sai minut itkemään. Ihan joka kerta, riippumatta siitä kuinka kivaa meillä oli ollut.

Koko elämä muuttui pikkuhiljaa niin voimakkaasti miehen ehdoilla ja säännöillä elämiseksi, että eräänä päivänä huomasin ihmetteleväni onko minua enää olemassa. Se oli se hetki jolloin ymmärsin että siitä suhteesta on parempi päästä pois. Onneksi ymmärsin ja onneksi lähdin. Mihinkään vastaavaan en sen jälkeen enää omissa suhteissani ole törmännyt.

Se koko homma todellakin eteni niin pikkuhiljaa ettei sitä hoksannut ennenkuin oli kaulaansa myöten paskassa. Alkuhetkien ihana mies vaan katosi kuin huomaamatta ja tilalle tuli kontrolloiva marmattaja. En uskalla edes kuvitella millaista elämäni olisi jos olisin tämän marmattajan kanssa jäänyt yhteen.

Tuli vaan mieleen kovin elävästi tuosta ap:n jutusta tämä mies :(

[/quote]

Mullakin oli tuollainen mies. Joskus menin vaan, mutta sain turpaani ja pahasti. Itse kyllä tuli ja meni aina miten halusi. Aiheutti riidan, jotta sai lähteä ( pettämään oikeasti). No onneksi pääsin hänestä eroon. Ihmettelen kyllä, kun antaa nyxänsä kulkea baareissa, mutta mun ei antanut. Ovat tosin olleet yhdessä vasta alle vuoden, joten eiköhän se siitä muutu samanlaiseksi jossakin vaiheessa.

Itselläni nyt hyvä mies, joka ei ole sairaalloisen mustasukkainen. Luotan häneen ja myöskin hän muhun ja hyvä näin:)

29: Kamalia kokemuksia sinulla. ): Onneksi pääsit pois!

Olen miettinyt onko tässä jotain mustasukkaisuutta, mutta en vaan kertakaikkiaan käsitä että mistä? Ystäväni kanssa tapaan useamman kerran kuussa, eikä miehellä ole ollut mitään sitä vastaan. Minulla ei ole tapana flirttailla tai katsella muita. Juon siivosti, jos juon ollenkaan. En vedä juhlia överiksi ja tanssi alasti pöydillä. Karaoken laulaminenkin tuntuisi jo tosi "hullulta" vedolta.

Olen yrittänyt päätellä, että mies jotenki pelkää että minut leimataan samanlaiseksi kuin ystäväni ystävät, jotka ystäväni puheiden perusteella juovat paljon? En tiedä? En minä, enkä mieheni tunne näitä ystäväni ystäviä, joten tuokin tuntuisi ihan pöljältä ajatukselta, että mies pelkäisi leimaantumista. -ap

[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 16:02"]

26: En nyt ihan kontrollifriikiksi häntä sanoisi. Hänellä on hyvin vahvat mielipiteet joistain asioista, ja suuttuu tulisesti. Saan tavata kavereitani miten lystään, ja tehdä mitä lystään, mutta yleensä viihdyn kotona sohvalla lepäillen.

Mies ku suuttuu, niin hän ei tunnissa lauhdu. Me olemme oppineet ihan erilaiset tavat riidellä. Hän on tottunut siihen että voi heti huutaa mitä sylki suuhun tuo, ja asiat käsitellään näin. Minä taas olen tottunut niin, että ensin rauhoitutaan, pidetään mölyt mahassa, annetaan myöten ja yritetään löytää kompromissi. -ap

[/quote]

Mutta ethän sinä saa tavata kavereitasi miten lystäät, eikö tässä juuri siitä ole kysymys? Tarkoitin tuolla kontrillifriikkiydellä lähinnä sitä, että mies haluaa rajoittaa menemisiäsi ja manipuloi sinun käytöstäsi suuttumalla sinulle. Ja kun jo etukäteen tiedät, että mies tulee taas jostain asiasta suuttumaan, sinä ryhdyt itse rajoittamaan itseäsi, ettei mies vaan suutu.

-26

[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 08:03"]

Sain kutsun hyvän ystäväni syntymäpäiville. Mietin ääneen miehelleni, että vaikka en juhlista välitäkään, niin olisi ehkä kohteliasta käydä paikanpäällä, kun juhlat ovat ikäänkuin synttärikahvien korvike. Mies tulistui ja totesi että mene sitten junttijuhliisi, en tiennyt että olet samanlainen. Ystäväni juhliin kuuluu yleensä olennaisena osana alkoholi, johon mies viittasi. Itse en juuri sellaisesta välitä, enkä ole ystäväni juhlissa käynyt. Argh, inhottaa miehen lapsellinen käytös! Nyt pitäisi muka pystyä keskittyä töihin..

[/quote]

Militantit absolutistit ovat yhtä ärsyttäviä, kuin känniääliötkin.

2

ei kai miehesi puolesta mitään kontrollointia sentään

[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 16:15"]

29: Kamalia kokemuksia sinulla. ): Onneksi pääsit pois!

Olen miettinyt onko tässä jotain mustasukkaisuutta, mutta en vaan kertakaikkiaan käsitä että mistä? Ystäväni kanssa tapaan useamman kerran kuussa, eikä miehellä ole ollut mitään sitä vastaan. Minulla ei ole tapana flirttailla tai katsella muita. Juon siivosti, jos juon ollenkaan. En vedä juhlia överiksi ja tanssi alasti pöydillä. Karaoken laulaminenkin tuntuisi jo tosi "hullulta" vedolta.

Olen yrittänyt päätellä, että mies jotenki pelkää että minut leimataan samanlaiseksi kuin ystäväni ystävät, jotka ystäväni puheiden perusteella juovat paljon? En tiedä? En minä, enkä mieheni tunne näitä ystäväni ystäviä, joten tuokin tuntuisi ihan pöljältä ajatukselta, että mies pelkäisi leimaantumista. -ap

[/quote]

Mutta miksi sinä et sitten saisi juoda kunnolla, vetää juhlia överiksi ja vaikka tanssia alasti pöydillä. Huomaatko, että nytkin mies on saanut sinut pohtimaan kuumeisesti missä teet väärin, ja toimimaan niin, ettet vain tee väärin - ja huom. miehesi on se, joka saa määrittää mikä on väärin. Mielestäni se on juuri kontrollointia.

- 26

33: kyllähän tu tekstisi kuulostaa ihan oikealta... hän ei vaan aikaisemmin muiden kavereiden tai juhlien kohdalla ole änkyröinyt. Tekemisistäni hän on suttunut esim kun olen vahingossa lyönyt silmään ym. -ap

Miksi painostat miestäsi mukaan "kohteliaisuudesta", vaikkei häntä varmasti kiinnosta? Mielestäni tuo on aika ikävää käytöstä sinulta...

39: miestä ei ole kutsuttu. Tiedän että hän ei muutenkaan haluaisi tulla. -ap

Jatkoa 40. Niin missään vaiheessa ei ole ollut kyse siitä että miestä inhottaisi mennä, koska häntä ei ole kutsuttu, vaan kyse on siitä että hän suuttui minun mahdollisesta menemisestä. Eikä mies ole vetänyt hernettä nokkaan siitä ettei ole saanut kutsua, kun on usein painottanut ettei halua tulla minun kaverieni koteihin. -ap

37: alan automaattisesti joka asiassa miettiä mitä olen tehnyt väärin, oli sitten kyse miehestä tai kavereisyani tai mistä. Ei ehkä hirveän fiksua tässä tapauksessa, mutta se on paljon helpompaa muuttaa omaa käytöstä, kuin muiden. En oikein tiedä miten etenen tämän asian kanssa, mitä oikein puhun miehelleni, kun hän on niin ehdoton ja lapsellinen? -ap