Lue keskustelun säännöt.
Millä nykymaailmassa oikein työllistyy, kun palkattomaan harjoitteluunkin tarvitaan hieno CV?
02.11.2021 |
Me millenniaalit ei kuulemma työllistytä, kun meillä on niin harhainen mielikuva työelämästä eikä kuunnella neuvoja. Minun tarinani:
Yritän saada töitä peruskoulun jälkeen. Lähetän ensin netissä hakemuksia, ja sitten kuulen, että se on väärin. Pitää mennä paikan päälle kysymään. Menen. Minulle vastataan, että pitää lähettää netissä hakemus. Kummallakaan lähestymistavalla en onnistu työllistymään. Lievätkö tavoitteet epärealistisia, kun yritän ilman koulutusta hakea siivoojaksi tai kioskin myyjäksi?
Ammattikoulussa, soittelen potentiaalisiin harjoittelupaikkoihin. Pyytävät lähettämään hakemuksen ja CV:n. Lähetän. En pääse minnekään. Lopulta sukulainen auttaa minut suhteilla harjoittelupaikkaan, joka ei oikeastaan ole ammatillisen oppimisen kannalta hyödyllinen, mutta saan kuitenkin opinnot sillä pakettiin.
Ammatti! Nyt saa varmasti töitä! Paitsi että ei saa. ”Onhan sinulla vähintään xx verran työkokemusta.” Häh, millä olisi? No, en lannistu! Menen jatko-opiskelemaan, ehkä se tästä sitten lähtee. Harjoittelupaikan saaminen on taas hankalaa, kesätöistä ei tarvitse haaveillakaan. Saan neuvon, että ei saa olla nirso työpaikkojen suhteen. Haen ammattiini liittyvien paikkojen lisäksi jälleen kerran kassalle ja muihin töihin, joihin väitetysti pääsee kuka vaan. Lopputulos: Monta ”kiitos mielenkiinnostasi” -viestiä, 1 videopuhelu vuokratyöfirman työntekijän kanssa, 0 työpaikkaa. En kelpaa edes haastateltavaksi, kun CV:ssä ei ole ~työkokemusta~.
Lopuksi vielä minun millenniaalisen harhaiset odotukseni työelämältä: Palkaton harjoittelu on ok, mutta työ on työ eikä ajanviete. Työstä pitää saada palkka, jolla elää. Tuntimäärältään päivätyötä vastaava provisiopalkattu roska, jolla ansaitsee muutamasta kympistä enintään pariin sataseen kuussa, ei ole työ, joka elättää.
Nyt on sitten jo paljon aukkoja CV:ssä. Vielä jaksan yrittää, mutta alan loputtomien tuloksettomien yritysten tuloksena olla jo luovuttamisen rajoilla. Tulkaa kertomaan vielä minulle, että Suomessa on muka työvoimapula!
Kommentit (90)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai sitten olisit voinut tehdä kuten tuhannet muut eli peruskoulun jälkeen keskiasteen opintoihin, siinä sivussa harrasteluonteista työnteon opettelua (seurakunnan isosena, kokkikerhon vetäjänä jne.). Sieltä saa ekat suosittelijat, kun hakee kesätöitä tai töitä opintojen oheen. Koko ajan opiskellessa vähintään kesätöissä (juu, sinne pääsee, kun on suosittelijat ja kokemusta edes jonkinlaisesta työstä), harjoittelut suhteilla hankituissa töissä (harrastekaverin äidillä voi olla firma, johon otetaan tuttuja) ja sitten töihin.
Jostain syystä milleniaaleissa on monia, joille on täysin käsittämätöntä ajatella, että työntekoakin harjoitellaan pienesti ennen kuin pääsee päälliköksi.
Juu tuttu juttu. Olen itsekin milleniaali ja CV:ssä on reikiä enemmän kun Uuno Turhapuron paidassa.
Yhtään vakiduunia ei ole ollut, pelkkää silppua, pätkää, nollatuntisopparia. Oon käynyt lukion ja valmistunut kahteen ammattiin. Käynyt niihin kuuluvat harjoittelut myös. n. 10v työelämää takana.
Nyt olen ollut 2v työtön. Alkaa pikkuhiljaa ahdistamaan. Sukulaiset soittelee ja patistaa "menemään töihin" "Ei saa nuori ihminen vaan maata kotona" :'D Kaikki on selkeesti unohtanut, että oon mä elämässäni jotain tehnytkin, en vaan maannut sohvalla. Kaikki saavutukset on mennyt viemäristä työttömyyden takia.
Nii-in. Milläs menet sinne töihin....?
Olen nainen, teen joka paikkaan huolelliset hakemukset(jotka luetutan korkeakoulutetulla ystävälläni), pääsen usein haastatteluun mutta koskaan mua ei valita. Haastatteluissa käyttäydyn ystävällisesti, kohteliaasti ja olen puhelias ja mulla on kaikkeen vastaus valmiina.
Siinä, missä mun mies menee työpaikkaan kun työpaikkaan kirjoitusvirheitä pursuavilla hakemuksilla jotka on raapinut kokoon viidessä minuutissa. Tyylillä "Moro oon Make, oon ammatiltani X, Huomasin, että teillä on auki paikka Y, pääseekö teille töihin?"
Tuo on huvittavaa. Olen IT-alalla ja olen nähnyt ilmoituksia, joissa oikeasti vaaditaan kokemusvuosia tietystä teknologiasta enemmän kuin mitä teknologia on ollut olemassa. Eli kannattaa hakea vaikka ei täytykään. Hakemuskirjeeseen pitää panostaa niin että työantajalle tulee vaikutelma, että motivaatiota tehdä töitä ja oppia työtehtävät on. CV:n aukot kannattaa sitten vaan itse kerrata niin, että haastattelussa pystyy ne selittämään selkeästi. Aukkoja saa olla kunhan niihin pystyy vastaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten olisit voinut tehdä kuten tuhannet muut eli peruskoulun jälkeen keskiasteen opintoihin, siinä sivussa harrasteluonteista työnteon opettelua (seurakunnan isosena, kokkikerhon vetäjänä jne.). Sieltä saa ekat suosittelijat, kun hakee kesätöitä tai töitä opintojen oheen. Koko ajan opiskellessa vähintään kesätöissä (juu, sinne pääsee, kun on suosittelijat ja kokemusta edes jonkinlaisesta työstä), harjoittelut suhteilla hankituissa töissä (harrastekaverin äidillä voi olla firma, johon otetaan tuttuja) ja sitten töihin.
Jostain syystä milleniaaleissa on monia, joille on täysin käsittämätöntä ajatella, että työntekoakin harjoitellaan pienesti ennen kuin pääsee päälliköksi.
Juu. Mitäs sitten kun kaikilla ei ole niitä suhteita? Mun kaikki kaverit on hyvissä paikoissa töissä koska niiden vanhemmat tai joku muu sukulainen on ne alunperin sinne hommannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskellessani merkonomiksi v. 2009-2012 riitti, kun marssi kauppaan (ruokakauppa ja vaatekauppa) kysymään, että pääsisikö teille työssäoppimaan. Saman tien nimet paperiin.
Vuonna 2017 toista amistutkintoa opiskellessani pitikin sitten jo lähettää cv, hakemus ja käydä haastattelussa. Tosin tämän tarkoitus sitten selvisikin siellä top-jaksolla, kun tein käytännössä itsenäisesti työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten olisit voinut tehdä kuten tuhannet muut eli peruskoulun jälkeen keskiasteen opintoihin, siinä sivussa harrasteluonteista työnteon opettelua (seurakunnan isosena, kokkikerhon vetäjänä jne.). Sieltä saa ekat suosittelijat, kun hakee kesätöitä tai töitä opintojen oheen. Koko ajan opiskellessa vähintään kesätöissä (juu, sinne pääsee, kun on suosittelijat ja kokemusta edes jonkinlaisesta työstä), harjoittelut suhteilla hankituissa töissä (harrastekaverin äidillä voi olla firma, johon otetaan tuttuja) ja sitten töihin.
Jostain syystä milleniaaleissa on monia, joille on täysin käsittämätöntä ajatella, että työntekoakin harjoitellaan pienesti ennen kuin pääsee päälliköksi.
Juu. Mitäs sitten kun kaikilla ei ole niitä suhteita? Mun kaikki kaverit on hyvissä paikoissa töissä koska niiden vanhemmat tai joku muu sukulainen on ne alunperin sinne hommannut.
No ei ne suhteet tule automaattisesti, vaan ne luodaan! Ollaan ja harrastetaan, toimitaan järjestöissä, mennään oppilaskuntaan, tehdään nuorena lastenhoitoa, haravointia tai mainostenjakoa jne. Vähän myöhäistä tuossa vaiheessa mitään tehdä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sepä se. Ja työhaastatteluihin on olemassa jopa maksullista valmennusta, jossa opetetaan esiintymään edukseen siellä. Naurettavaa pelleilyä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten olisit voinut tehdä kuten tuhannet muut eli peruskoulun jälkeen keskiasteen opintoihin, siinä sivussa harrasteluonteista työnteon opettelua (seurakunnan isosena, kokkikerhon vetäjänä jne.). Sieltä saa ekat suosittelijat, kun hakee kesätöitä tai töitä opintojen oheen. Koko ajan opiskellessa vähintään kesätöissä (juu, sinne pääsee, kun on suosittelijat ja kokemusta edes jonkinlaisesta työstä), harjoittelut suhteilla hankituissa töissä (harrastekaverin äidillä voi olla firma, johon otetaan tuttuja) ja sitten töihin.
Jostain syystä milleniaaleissa on monia, joille on täysin käsittämätöntä ajatella, että työntekoakin harjoitellaan pienesti ennen kuin pääsee päälliköksi.
Juu. Mitäs sitten kun kaikilla ei ole niitä suhteita? Mun kaikki kaverit on hyvissä paikoissa töissä koska niiden vanhemmat tai joku muu sukulainen on ne alunperin sinne hommannut.
No ei ne suhteet tule automaattisesti, vaan ne luodaan! Ollaan ja harrastetaan, toimitaan järjestöissä, mennään oppilaskuntaan, tehdään nuorena lastenhoitoa, haravointia tai mainostenjakoa jne. Vähän myöhäistä tuossa vaiheessa mitään tehdä..
Onneksi sinä olet loistavasti verkoistoitunut menestyjä.
Kannattaa muistaa, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia ja lähtökohtia kun sinulla. Joillakin on lapsuudenperheessä esim. köyhyyttä, asutaan hyvin syrjässä jossa ei ole nuorille mahdollisuuksia, vanhemmat saattavat olla työttömiä, joillakin on sairauksia tai mt-ongelmia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sepä se. Ja työhaastatteluihin on olemassa jopa maksullista valmennusta, jossa opetetaan esiintymään edukseen siellä. Naurettavaa pelleilyä!
Ja palkintona on joku 15h viikossa, 9e/tunti duuni, huonoilla työehdoilla.
Ja tällaisista paikoista ihmiset tappelee henkensä edestä.
Onko joku teistä tai teidän tuttunne päässeet töihin sillä kuuluisalla hyvällä asenteella, vaikka sopivaa työkokemusta ei olisikaan?
Minä olen joitakin kertoja yrittänyt vaihtaa suuntaa myyjästä muihin hommiin ja näissä työpaikkailmoituksissa on sanottu kuinka tärkeintä on halu ja motivaatio oppia, että kokemusta ko. tehtävistä ei välttämättä tarvita. Olen hakemuksessa kertonut miksi haluan vaihtaa ja mikä minua kiinnostaa hakemassani työssä, mikä olisi vahvuuteni tähän tehtävään vaikka kyseisestä työstä ei aiemmin ole kokemusta, tuonut positiivista asennetta uuden oppimiseen esiin niin hyvin kuin pystynyt jne. Mutta ei, nolla haastattelukutsua muihin kuin myyjän töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten olisit voinut tehdä kuten tuhannet muut eli peruskoulun jälkeen keskiasteen opintoihin, siinä sivussa harrasteluonteista työnteon opettelua (seurakunnan isosena, kokkikerhon vetäjänä jne.). Sieltä saa ekat suosittelijat, kun hakee kesätöitä tai töitä opintojen oheen. Koko ajan opiskellessa vähintään kesätöissä (juu, sinne pääsee, kun on suosittelijat ja kokemusta edes jonkinlaisesta työstä), harjoittelut suhteilla hankituissa töissä (harrastekaverin äidillä voi olla firma, johon otetaan tuttuja) ja sitten töihin.
Jostain syystä milleniaaleissa on monia, joille on täysin käsittämätöntä ajatella, että työntekoakin harjoitellaan pienesti ennen kuin pääsee päälliköksi.
Juu. Mitäs sitten kun kaikilla ei ole niitä suhteita? Mun kaikki kaverit on hyvissä paikoissa töissä koska niiden vanhemmat tai joku muu sukulainen on ne alunperin sinne hommannut.
No ei ne suhteet tule automaattisesti, vaan ne luodaan! Ollaan ja harrastetaan, toimitaan järjestöissä, mennään oppilaskuntaan, tehdään nuorena lastenhoitoa, haravointia tai mainostenjakoa jne. Vähän myöhäistä tuossa vaiheessa mitään tehdä..
Onneksi sinä olet loistavasti verkoistoitunut menestyjä.
Kannattaa muistaa, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia ja lähtökohtia kun sinulla. Joillakin on lapsuudenperheessä esim. köyhyyttä, asutaan hyvin syrjässä jossa ei ole nuorille mahdollisuuksia, vanhemmat saattavat olla työttömiä, joillakin on sairauksia tai mt-ongelmia...
Ei tarvitse edes olla mitään mielenterveysongelmia. Voi olla ihan ns. hyvästä perheestä, hyvä todistus ja miellyttävä luonne, mutta silti niitä töitä ei vain saa. Suhteilla niitä saa eniten, mutta harva esimerkiksi vastavalmistunut hyötyy vielä suhteista, sillä ne omat kaveritkin ovat vielä vasta harkkareina. Siinä vaiheessa kun on ollut itse 5v työttömänä odottaen, että se oma kaveri on hyvää pataa HR:n kanssa tai itse vastaavassa positiossa on enää turha haaveilla työllistymisestä.
Amis on nykyään tarkoitus suorittaa työpaikoilla oppimalla.
Myös AMK-opintoihin kuuluu paljon palkatonta harjoittelua.
Yliopistossakin on harjoittelu, mutta se on sentään yleensä palkallista, ja pystyy helposti korvaamaan jollain muulla työkokemuksella (toisin kuin luonnollisesti joku sairaanhoitajan harjoittelu).
Päälle työkokeilijat ja muut työttömät.
Palkattoman työn tekijöistä on niin tolkuton ylitarjonta, että on vaikea saada tarvittavat harkkapaikat edes valmistumiseen. Sitten kun jonkun paikan löytää, siellä kohdellaan ilmaisena piikana, eikä kokkiharjoittelu mene läpi, kun työtehtävät koostuvat tiskaamisesta ja siivoamisesta, tai merkonomiopiskelijalla kahvinkeitosta.
Lukiolainen lähtee kesätöihin takamatkalta, kun ei ole edes näitä palkattomia harkkoja CV:n täytteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on huvittavaa. Olen IT-alalla ja olen nähnyt ilmoituksia, joissa oikeasti vaaditaan kokemusvuosia tietystä teknologiasta enemmän kuin mitä teknologia on ollut olemassa. Eli kannattaa hakea vaikka ei täytykään. Hakemuskirjeeseen pitää panostaa niin että työantajalle tulee vaikutelma, että motivaatiota tehdä töitä ja oppia työtehtävät on. CV:n aukot kannattaa sitten vaan itse kerrata niin, että haastattelussa pystyy ne selittämään selkeästi. Aukkoja saa olla kunhan niihin pystyy vastaamaan.
Mua huvittaa taas tuo aukkojen selittelyvaade. "Pystyy vastaamaan" = selittelyä ja valehtelua. Jos on ollut työtön niin mitä sitä sokerikuorruttamaan. Ongelma ei ole työttömyys, vaan se miten se (syistä joita kukaan ei pysty selittämään) on joillekin rekrytoijille sama kuin olisi rappiolla. Toki se voi vaikuttaa siihen onko kärryillä jostain
uusimmasta tekniikasta, mutta tuolloin voi kysyä siitä eikä ihmetellä aukkoa. Toisaalta jos on narkannut ja ollut palkkam urhaajana niin ei kai sitä kukaan kerro.
Vierailija kirjoitti:
Onko joku teistä tai teidän tuttunne päässeet töihin sillä kuuluisalla hyvällä asenteella, vaikka sopivaa työkokemusta ei olisikaan?
Minä olen joitakin kertoja yrittänyt vaihtaa suuntaa myyjästä muihin hommiin ja näissä työpaikkailmoituksissa on sanottu kuinka tärkeintä on halu ja motivaatio oppia, että kokemusta ko. tehtävistä ei välttämättä tarvita. Olen hakemuksessa kertonut miksi haluan vaihtaa ja mikä minua kiinnostaa hakemassani työssä, mikä olisi vahvuuteni tähän tehtävään vaikka kyseisestä työstä ei aiemmin ole kokemusta, tuonut positiivista asennetta uuden oppimiseen esiin niin hyvin kuin pystynyt jne. Mutta ei, nolla haastattelukutsua muihin kuin myyjän töihin.
Mä olen varmaan vähän kyynistynyt tässä matkan varrella, mutta epäilen, ettei ne oikeasti mitään hyväasenteisia mutta kokemattomia hakijoita haluakaan. Kunhan yrittävät tuolla tehdä työpaikkailmoituksesta puoleensavetävämmän niille, joilla on hyvä asenne JA kokemusta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba5ad46d-3953-450b-bf69-1da65d844…
Tuosta näkee asiantuntijaorganisaatio EVA:n ehdotukset.
Koska suomesta kuitenkin puuttuu työpaikkoja eikä työntekijöitä niin tuo ei oikeasti ratkaise sitä ongelmaa mikä pitäisi ratkaista eli ihmetyttää vähän että mitä ongelmaa nää on ratkaisemassa? Jos edes taloutta ammatikseen seuraavat ei näe nenänsä edessä möllöttävää työpaikkapulaa tai sitä ettei työvoimapulaa ole muualla kuin ilmaisduunarilohkolla niin mitä toivoa meillä muilla on odottaa että tuo ongelma ratkeaa tässä "kykyihmisten" maassa ikinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko joku teistä tai teidän tuttunne päässeet töihin sillä kuuluisalla hyvällä asenteella, vaikka sopivaa työkokemusta ei olisikaan?
Minä olen joitakin kertoja yrittänyt vaihtaa suuntaa myyjästä muihin hommiin ja näissä työpaikkailmoituksissa on sanottu kuinka tärkeintä on halu ja motivaatio oppia, että kokemusta ko. tehtävistä ei välttämättä tarvita. Olen hakemuksessa kertonut miksi haluan vaihtaa ja mikä minua kiinnostaa hakemassani työssä, mikä olisi vahvuuteni tähän tehtävään vaikka kyseisestä työstä ei aiemmin ole kokemusta, tuonut positiivista asennetta uuden oppimiseen esiin niin hyvin kuin pystynyt jne. Mutta ei, nolla haastattelukutsua muihin kuin myyjän töihin.
Mä olen varmaan vähän kyynistynyt tässä matkan varrella, mutta epäilen, ettei ne oikeasti mitään hyväasenteisia mutta kokemattomia hakijoita haluakaan. Kunhan yrittävät tuolla tehdä työpaikkailmoituksesta puoleensavetävämmän niille, joilla on hyvä asenne JA kokemusta.
Ne joilla on kokemusta ei yleensä halua/suostu tekemään duunia sillä aloittelijan/opiskelijan palkalla mitä noi on valmiita maksamaan eli tässä syntyy eräänlainen paikallinen työvoimapula.
Vierailija kirjoitti:
Onko joku teistä tai teidän tuttunne päässeet töihin sillä kuuluisalla hyvällä asenteella, vaikka sopivaa työkokemusta ei olisikaan?
Minä olen joitakin kertoja yrittänyt vaihtaa suuntaa myyjästä muihin hommiin ja näissä työpaikkailmoituksissa on sanottu kuinka tärkeintä on halu ja motivaatio oppia, että kokemusta ko. tehtävistä ei välttämättä tarvita. Olen hakemuksessa kertonut miksi haluan vaihtaa ja mikä minua kiinnostaa hakemassani työssä, mikä olisi vahvuuteni tähän tehtävään vaikka kyseisestä työstä ei aiemmin ole kokemusta, tuonut positiivista asennetta uuden oppimiseen esiin niin hyvin kuin pystynyt jne. Mutta ei, nolla haastattelukutsua muihin kuin myyjän töihin.
Korulauseita nuo "asenne ratkaisee!" jutut. Kyllä se vaan kokemus ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on huvittavaa. Olen IT-alalla ja olen nähnyt ilmoituksia, joissa oikeasti vaaditaan kokemusvuosia tietystä teknologiasta enemmän kuin mitä teknologia on ollut olemassa. Eli kannattaa hakea vaikka ei täytykään. Hakemuskirjeeseen pitää panostaa niin että työantajalle tulee vaikutelma, että motivaatiota tehdä töitä ja oppia työtehtävät on. CV:n aukot kannattaa sitten vaan itse kerrata niin, että haastattelussa pystyy ne selittämään selkeästi. Aukkoja saa olla kunhan niihin pystyy vastaamaan.
Mua huvittaa taas tuo aukkojen selittelyvaade. "Pystyy vastaamaan" = selittelyä ja valehtelua. Jos on ollut työtön niin mitä sitä sokerikuorruttamaan. Ongelma ei ole työttömyys, vaan se miten se (syistä joita kukaan ei pysty selittämään) on joillekin rekrytoijille sama kuin olisi rappiolla. Toki se voi vaikuttaa siihen onko kärryillä jostain
uusimmasta tekniikasta, mutta tuolloin voi kysyä siitä eikä ihmetellä aukkoa. Toisaalta jos on narkannut ja ollut palkkam urhaajana niin ei kai sitä kukaan kerro.
Multa on kysytty viimeisimmässä haastattelussa "Siis MINKÄ TAKIA sä olet edelleen työtön? Etkö oo hakenut töitä??" Vastasin, että kyllä olen hakenut ja haastatteluissakin ollut mutta mua ei ole vaan valittu.
Haastattalija katsoi nenänvarttaan pitkin: "Onpas aika erikoista. No osaatko sitten YHTÄÄN sanoa mikä on syy, että sua ei ole valittu?"
Vastasin vain: "hakijoita on paljon, on vaikea olla paras."
Järkyttävää nöyryyttämistä.
t. 4
(2v työttömänä)
.