Hiihdätkö? :)

Inhosin hiihtoa peruskoulussa suunnattomasti. Parinkympin kieppeillä uskaltauduin ensikertaa itse ladulle kokeilemaan ja yllättäen tykästyinkin. Eli kyllä, hiihdän talvessa satoja kilometrejä nykyisin.

Kyllä hiihdän, tosin niinkuin monet muutkin 80-luvulla koulunsa käyneet en vapaaehtoisesti ladulle yli 20 vuoteen lähtenyt mutta nyt on taas hiihto maistunut, viime talvena noin 300 km ja tänä talvena jo sata kilsaa hiihdettynä.

Jos on hengenhätä.

terv. kansanhiihtonsa hiihtänyt

Toivon mukaan mun mies ainakin tekis niin. Käskin sen eilen suksia suolle

En ole vielä aloitanut, mutta hinku on kova. Loppuviikosta täällä saatiin ladut kuntoon ja sitten tuli pakkaset, jos en vielä huomenna pääse niin toivottavasti keskiviikkona. Ostin kaksi vuotta sitten luistelusukset ja innostuin kunnolla. Seuraavan kesän ja syksyn treenasin käsiä ja yläkroppaa, mutta viime talvi jäi lumen vähyyden vuoksi kokonaan väliin.

Heh, just ostettiin miehen kanssa sukset, että pääsee lapsen kanssa hiihtelee. Hitto,että oli kivaa. Todella hyvää liikuntaa, kun ei nyt tosiaan tarvitse mennä harpaat irvessä:)

Itellä edellisestä hiihdosta taitaa olla 20,. ja miehellä vieläkin enemmän. No on tuosta lapsesta ainakin se hyöty, että se saa vanhemmatkin liikkumaan:)

Mielenkiinnosta, mikä tuossa parin vuosikymmenen takaisessa kouluhiihdossa on traumatisoinnut koko sukupolven? :D minä pidin aina kouluhiidosta, joskin kävin kouluni 2000-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä.

Se oli 80-luvulla eri meininki opettajilla, aina kilpailuhenkistä, pakottamista ja veren maku suussa touhua. Siinä kun lipsuvilla suksilla yritit ylämäkeä nousta ja ope kannoilla "kiritti" niin siinä hiihdosta oli ilo kaukana.

Inhoan hiihtämistä.

En ole vielä hiihtänyt, mutta hankin tänä talvena sukset ja nyt täällä on tarpeeksi luntakin. \o/ Tykkäsin hiihdosta aikoinaan koulussa, ainakin silloin kun voitelu ei ollut ihan pielessä. Tosin ala-asteen jälkeen en ole tainnut käydä vapaa-ajalla hiihtämässä. Ehkä pidin sitä jotenkin junttina enkä kehdannut.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 11:46"]

Se oli 80-luvulla eri meininki opettajilla, aina kilpailuhenkistä, pakottamista ja veren maku suussa touhua. Siinä kun lipsuvilla suksilla yritit ylämäkeä nousta ja ope kannoilla "kiritti" niin siinä hiihdosta oli ilo kaukana.

[/quote]
Kuulostaa kyllä kamalalta. Meillä oli 90-luvulla välillä toisen opettajan opettaessa tuollaista, yleensä kuitenkin rennompaa ja mukavampaa, joten pääasiassa jäi melko positiivinen kuva.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 11:25"]

Mulle hiihto on kuin seksi. Sitä ei enää aikuisena halua kun on siihen lapsena pakotettu.

[/quote]

Oi. Tuo oli paha.

Meillä peruskoulussa kaikki hiihtivät pururataa ympäri sen matkan kuin kerkesivät tunnissa. Muistan kun luokkakavereilla oli tapana oikaista metsän poikki niin, että opettajien silmissä (he seisvoivat pururadan alkupäässä) nämä yksilöt olivat oikeita hiihtovalioita. Itse hiihdin tunnollisena aina koko kierroksen vaikuttaen huonolta/hitaalta hiihtäjältä, mikä näkyi sitten liikunnannumerossa. Oli kuitenkin kiva, kun kukin sai mennä omaa tahtiaan, ei ollut mitään veret suussa menemistä :) Nykyisin hiihtelen satunnaisesti, mutta koululiikunta ei vaikuta kuitenkaan tähän millaan tavalla :D

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 12:06"]

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 11:25"]

Mulle hiihto on kuin seksi. Sitä ei enää aikuisena halua kun on siihen lapsena pakotettu.

[/quote]

Oi. Tuo oli paha.

[/quote]

Auts:(

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 11:46"]

Se oli 80-luvulla eri meininki opettajilla, aina kilpailuhenkistä, pakottamista ja veren maku suussa touhua. Siinä kun lipsuvilla suksilla yritit ylämäkeä nousta ja ope kannoilla "kiritti" niin siinä hiihdosta oli ilo kaukana.

[/quote]

Aloitin koulun 1964 ja kolmannella luokalla muistaakseni meidät laitettiin hiihtämään Kansanhiihto. Ei kiitos hiihtämistä sen jälkeen. Onneksi kävin koulun Helsingin keskustassa, eli eipä ollut liikunnan tunneilla hiihtoa.

En selvästi ole ainut kenelle on jäänyt koulun pakkohiihdosta trauma. Olin tosi huono hiihtämään, ei siitä vain tullut mitään. Sitten joka vuosi oli pakko osallistua koulun hiihtokisoihin, se oli niin nöyryyttävää yksin hiihtää sitä helvetin latua ympäri, kun muut odottivat mehumukit kädessä maalissa ja tuijottivat. Yläasteella ei onneksi enää pakotettu hiihtämään, eli en ole ala-asteen jälkeen koskenutkaan suksiin.

Heh, luin tuon viimeisen lauseen että "...kunnon parantuneen selvästi - varsinkin kännissä."

Ylästeen jälkeen en hiihtänyt useaan vuoteen. En pitänyt hiihtämisestä. Peri vuotta sitten kokeilin luisteluhiihtoa muutaman kerran joka ei onnistunut ollenkaan, joten se ei juuri muuttanut negatiivista käsitystäni hiihdosta. Joululomalla käytiin Ylläksellä, ja innostuinkin ihan perintestä hiihtämään. Kun palattiin kotiin, niin eihöän se hiihtofiilis ollut ollenkaan sama kun lapissa, kun ladut, reitit, maisemat ja sää oli paljon huononpia. Jatkoin kuitenkin hiihtelyä ja pääsin lähen samaan fiilikseen, on se kyllä kivaa ja tehokasta liikkumista!

kyllä, mielelläni. Ei Espoossa ole kovin montaa kertaa vielä hiihtämään päässyt.

Tänään olen menossa, kun on taas lunta.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 12:46"]se oli niin nöyryyttävää yksin hiihtää sitä helvetin latua ympäri, kun muut odottivat mehumukit kädessä maalissa ja tuijottivat.
[/quote]

Voih, täällä toinen! Olin kovin innokas osallistumaan aina kilpailuihin, mutta olin lähes poikkeuksetta aina tuo viimeinen lykkijä. Nolotti. Nyt jos hiihdän, hiihdän ajankohtaan, jolloin saan olla ladulla mahdollisimman yksin. :D (sää/kellonaika)