Kertokaa iloisista yllätyksistä, kun olette olleet vähissä varoissa/rahattomia

Joskus 90 luvun lopussa asuin pääkaupunkiseudulla, maksoin kaksion vuokraa ja muita menoja yksin, mulla oli koira elätettävänä ja pieni palkka. Rahat oli aina tiukassa ja finaalissa ennen tilipäivää.

Työpaikalla oli joku tapahtuma jossa oli iso hedelmä & herkkutuotekorin arpajaiset. Pitkin hampain laitoin nimeni lapulle koska en yleensä koskaan voita. Nyt voitin.

Tuli tarpeeseen just ennen tilipäivää.

Opiskeluaikana löysin 50 mk kirjastokirjan välistä.

Ja ei muutakun seuraavana pe "lipiksen" ostoon ja baanalle.

No äitini kuoli  6 vuotta sitten ja sillä oli yllättävän paljon varallisuutta. Järkytyin vähän siitä ja minä ja veljeni perimme äitini puoliksi. Yli 200 000 euroa saimme kumpikin. Itsellä oli vähän yli 400 euroa tilillä silloin. Äidilläni oli edunvalvonta ja kun äiti kuoli niin edunvalvonta päättyi heti tietenkin ja aloin hoitaa äitini asioita ja hautajaiset järkättiin. Olen elänyt säästeliäästi sen jälkeen vaikka aluksi törsäsin ja pidin hauskaa kaksi kesää.

Reklamaatioon pikkuvirheestä tuotteesta sain hyvityksenä ison laatikollisen elintarvikkeita.

Rahat oli aika vähissä ja mietin miten ihmeessä saisin hankittua iltapalaleivälle banaanin. (Paahtoleipää, voita, hunajaa ja banaaninsiivuja siis teen kanssa) Rukoilin ihan hulluna, että saisin jostain sen banaanin, vuokra ja laskut oli maksettu, mutta kuun parille viimeiselle päivälle ei ollut oikein mitään syötävää. Kävelin keskustasta kotiin päin ja näin yhtäkkiä puhtaassa lumihangessa puhtaan, puolikkaan banaanin. En oo ehkä ikinä ollut niin onnellinen! 🤭

Iltateet aterioituani uskaltauduin ekaa kertaa elämässäni dyykkaamaan meidän talon roskiksia. Sieltä löytyi vaikka ja mitä, hedelmiä, suklaata, leipää, Uncle Bens riisiä jne. Olin ihan superonnellinen enkä tajunnut, että meidän alueella ihmiset heittää käytännössä rahaa roskiin. Muutaman kerran siellä dyykkasin ja hoin itselleni "joku päivä täältä löytyy vielä rahaa..." koska sitä hyvää tavaraa vain oli ja oli. Noh. Tuli sitten se päivä, kun siellä oli rahaakin. Joku oli ilmeisesti myynyt autonsa ja oli heittänyt auton (uudehkot) tavarat pahvilaatikossa roskiin. Siellä oli suojahanskoja, huomioliivejä, polttimoita, lapio jne ja: ilmeisesti auton loput parkkirahat. Pakko sanoa, että suurin onni irtosi kuitenkin siitä puolikkaasta banaanista.

Monista hammaslääkäreistä tuli mieleen eräs jonka hoidossa en tuntenut kipua.muutenkin kaipasin häntä hoitojen välillä.                                                          Ylättävin tapaus oli veikkauksen lähettämä sähköposti oli. Voittoputki on auennut. En uskonut mutta totta se oli.

No kyllähän se lämmitti mieltä kun en yhtään muistanut että veronpalautukset tulee tänään ja sitten olikin tonni tullut tilille. Mukava piristys nyt kun on tässä hetken työttömänä ja kaikki rahat menny kesän reissuihin.

Opiskeluaikoina olin tosi vähissä rahoissa, kun äitini sai tädiltään perinnöksi rahaa. Hän jakoi rahat tasan lastensa kesken ja kukin saimme noin 2500€. Se tuntui tuolloin suorastaan Lottovoitolta.

Lisää iloisia yllätyksiä näinä köyhyyden ja kurjuuden aikoina?

Vierailija kirjoitti:

Vien joka 2 kk itsepalvelukirppikselle tavaraa myyntiin.

Pienin summa on 15 euroa, kerran tuli 120 euroa. Silloin tuntui on juhlat.

Taloyhtiössä on kierrätyshylly ja vien edelleen kirppikselle myyntiin.

Tavoitteena on ostaa Hakolan sohva Habitaresta, syksyllä. Rahaa on koossa 812 euroa.

Ellei ihmeitä tapahdu, en saa summaa kokoon. Toive laitetaan vuodella eteenpäin

täällä maksaa viikko kirppikselä pöytä 25 euroo. Aika kallista jos ei tulekaan paljon myyntiä. MItäs sitte? Tai myy liian halvalla, tavarat menee, mutta ei pääse omilleen.

huom! Jos kadulta löytää rahaa, pitäisi se lain mukaan viedä poliisilaitokselle. Joku alaraja siinä taisi olla, ehkä 20 euroo? Voihan se olla jonkun toisen köyhän viimeinen raha ruokaan. Eli ei toimi. Itse en voisi pitää ilolla jos laki sanoo et viedään poliisille. Saahan sen sit jos ei kukaan hae.

Mut, lain mukaan roskiksesta löytämänsä arvotavaran saa pitää (ainakin mun vanhahkossa lakikirjassa sanoo). Oon löytänyt käyttämättömän joulupostimerkkoarkin lehtilaatikosta (oli kahvia kaatunut pikkusen siihen). Osa oli kyttökelpoisia.

Roskiksesta kerran otin jotain vaatteita, kun avasin roskiksen, siinä oli heti päällä iso suljettu matkalaukku. Avasin sen ja sisällä oli vaatteita, kynsilakkoja,jne. Osan jätin, oli käytettyjä, mut en ollu nirso.

lähikaupan roskiksesta on löytynyt ruokaa. 

Vierailija kirjoitti:

Sillon kun markka vaihtui euroon, maksettiin vielä markoilla mut takaisin sai euroja. En muista enää tarkalleen miten se meni mut sain baarissa illan viimeisinä tunteina liian ison summan rahaa takas.

Tiskillä tarjoilijoilla oli joku hirvee härdelli, kiire ja porukkaa kamalasti ja minulle juoman myynyt tarjoilija puhui samalla toiselle tarjoilijalle kokoajan. Muistelen että hänen olis pitäny antaa ehkä joku pieni summa tyyliin 3,50€ niin sain jotain 35€ takas. Hän meni menojaan ja tajusin vasta pöydässä, että sain drinkin ja mun rahat lisäänty mukavasti. En menny korjaamaan tilannetta.

en ymmärrä miten ihmiset iloitsee jonkun virheestä. Tuosta olisi pitänyt rehellisesti kertoa. Tarjoilija parka joutuu itse maksaaman nyt kun huomaa sen minkä sä otit. Samoinhan syytetään jopa petoksesta jos pankki tekee virheen ja maksaa sun tilille enemmän kun pitäisi ja sä käytät ne rahat. Jälkeenpäin joutuu tuomituksi.

Löysin markka-aikana suojatieltä tonnin setelin (1000 mk). Olin köyhä opiskelija ja maksoin setelillä puhelinlaskun ja vuokran.  Taisin ostaa ruokaakin.  Kai se olis pitänyt johonkin palauttaa, mut epäilen, että kyse oli jonkun juoppoporukan viinarahasta; tuskin kukaan selväjärkinen pudottelisi niin isoja seteleitä  suojateille.  Mulla tonni meni järkikäyttöön. 

voitin tv:n Tiedä ja Voita pelistä 1500 e. Tosin pelasin myöhemmin uudestaan muutaman kerran ja saivat pikkusen takasin, on kallista. Ja taisivat 4 kk vitkutella voitonmaksua ja piti kuluttajaviranomainenkin ottaa mukaan ennenkun maksoivat...

Olin taloudellisetsi sillon aika heikoilla, olin ilman työtä tai mitään tuloja. 

Olin nuori ja opintovelkainen, kaikki rahat yleensä meni mitä tuli ja autokin oli pakko olla, kun ei töihin julkisilla päässyt. Sain helmikuussa ukilta yllättäen synttärilahjaksi 1500 markkaa. Töissä oli kiire enkä ehtinyt pankkiin tallettamaan niitä, joten laitoin ne keittiön kaappiin ylähyllylle lautasen alle piiloon. Kiireet vaan jatkui ja jatkui ja unohdin koko asian. 

Vuoden päästä iski rahapula. Katsastuksesta kesäkuun alussa tuli käsky vaihtaa iskarit. Ajattelin vitkutella asiaa kesälomarahoihin 15.6. saakka. Siinäkin oli riski, että en saisi korjaamoaikaa ja autoa ajoissa uusintakatsastukseen. Siinä iski sitten siivouspuuska ja päätin pyyhkiä keittiön hyllyt. Hämmästyksen oli suuri, kun löysin unohtamani rahat. 

Siitä sitten iloisena varaamaan aikaa autokorjaamolle! Ja kesälomarahat sain kerrankin säästöön. 

Lehtiroskiksesta kaivelin lehtiä luettavaksi ja löysin 6 Casino-arpaa raputettuna. Kotona tarkastin ja viidessä oli voitto, yhteensä 45 euroa. Tarkistutun ne R-kioskilla ja totta se oli voittoja 45 euroa. Olikohan joku vahingossa heittänyt ne lehtien mukana tai joku joka ei ymmärtänyt, että niissä on voitot. Oli iloinen yllätys kurjaan ja surulliseen elämäntilanteeseen.

Siivotessani löysin sohvan välistä pari euroa. Pystyin hankkimaan maittavan tonnikala-makaroniaterian, kun rahat vähissä opiskelijana. Tämä tapahtui kauan sitten.

Jokunen vuosi sitten olin reppureissaamassa Australiassa ja tietenkin kengännauhabudjetilla elin siellä. Eräänä päivänä aika loppupäästä reissua rahat alkoi olla vähissä ja yöksi piti keksiä majotuskin vielä, mutta sitten löysin pankkiautomaatin edestä 20 dollarin setelin maasta. Kävelin ensimmäiseen ruokakauppaan ja ostin ison kasan nuudeleita ja tonnikalaa tuleviksi muutamiksi päiviksi.  Myös majoitus hoitui, kun tutustuin samana iltana muutamaan uuteen tyyppiin bileissä ja pääsin heidän sohvalleen pariksi yöksi.

Nykyään olen niin vanha ja tottunut mukavuudenhaluinen, etten voi uskoa miten joskus jaksoin tuollaista kädestä suuhun -elämää.

Löysin roskiksesta duploja ja autoja lapselleni. Ne oli aseteltu nätisti roskapussien päälle ja olivat puhtaita! Lapseni oli todella iloinen kun sai yhtäkkiä paljon uusia leluja.