Kertokaa iloisista yllätyksistä, kun olette olleet vähissä varoissa/rahattomia

Me ollaan oltu vähissä varoissa jonkun 5v. Ihan leipäjonossakin joku 6kk käyty, vaikka kummallakin töitä, itsellä useita mutta pienipalkkaisia ja kaikkea paskaa käynyt.

Noh, tilipäivänä lottoan jollakin 12e lähinnä Kenoa ja vähän muitakin, yleensä tulee jotain 2e joskus.

Noh, meillä oli tiskikone ollut rikki pidempään ja tarkoitus oli ostaa miehen seuraavasta, kerrankin pari sataa isommasta palkasta kone.

Noh ihan samana päivänä kun oli tarkoitus mennä ostamaan sitä, voitin Kenosta vähän yli 360€ ja kun mies sanoi myyjälle että 2 korillinen malli riittää, sanoin että kyllä se 3 pitää olla. =D

Mies lähes väitti vastaan kun olin jättänyt voiton yllätykseksi.

Lisäksi maksoin kertyneitä laskuja pois, mikä helpotti siinä että oli sähköäkin millä pestä astioita.

Saanko kertoa naapurille sattuneen jutun?

90-luvulla seinänaapuri oli kahden pienen lapsen äiti, perheen mies oli vakavasti sairas eikä voinut asua kotona.

Minulla oli kämpässäni vaihto-ohjelman puitteissa muutaman viikon ulkomaalainen, jonka tutkimusala liittyi elintarvikkeisiin. Hän kävi todella ahkerasti erilaisissa leipomoissa, juustoloissa, savustamoissa, tehtaissa jne. ja melkeinpä aina ne lykkäsivät hänelle jonkinlaisen kassillisen tavaraa kotiinviemisiksi. Hyvässä lykyssä viikon aikana 10 paikkaa ja 10 tuomiset. Eihän me niitä voitu käyttää ja vähän sattuman kauppaa osui se naapuri siihen ja kysyttiin, oisko hänellä käyttöä. Otti ja kertoi että kaiken ottaa mitä liikenee.

Myöhemmin tämä naapuri kertoi kyynelsilmin, että ne kassilliset pelastivat perheen talouden. Hyvä niin!

Nämä ovat tosiaan hyvänmielen juttuja! Lisää, pliis.

Itselle kävi vuosia sitten tsägä, kun poltin vielä tupakkaa. Rahaa oli vähän, lähdin lenkille ja lenkin loppupäässä löysin maasta röökiaskin, josta oli otettu vain 2-3 savuketta. Ei minun merkkiäni, mutta kelpasi kyllä.157

Olin vähissä rahoissa, mutta aamusella sain katiskasta kaksi haukea.

Tämä ei kyllä ole kovinkaan häävi tarina, mutta kerrotaan kuitenkin:

Köyhänä opiskelijana olin haaveillut ilmakivääristä, kuten lapsena oli joskus ollut. Halpa tarkkuusampumisharrastus, kun panokset tai paperiset taulupinkat eivät pahasti maksa ja paikkakin oli, missä olisi voinut harrastaa, mutta pyssyt olivat kalliita. Olin vuodenpäivät seurannut ilmakiväärien hintojen kehitystä, ja yrittänyt säästää hieman parempaan pyssyyn, ( yli 170€ hintaluokaltaan), mutta ylimääräiset kulut syksyllä torppasivat tämänkin yrityksen ja puraisivat säästöjä. Se siitä unelmasta sitten.

Jatkoin kuitenkin virtuaalista ikkunashoppailua, ja yllättäen joulun jälkeen eräässä verkkoliikkeessä olikin sitten poistomyynnissä 70% alennuksella liki 300€ ase, eri merkkinen kuin olin ajatellut, mutta laadukas silti. Kiristin nälkävyötä ja nappasin tarjouksen.

Nyt on tullut hyvillä mielin harrastettua tarkkuusammuntaa laatupyssyllä, vaikka kaikesta muusta saikin tinkiä sen takia pari kuukautta. Joskus se paistaa päivä risukasaankin. :-)

Löysin maasta 19,20€

Itse olen saanut henk.koht. elämässäni ( varsinkin nuorempana ) niin paljon positiivista kohtelua ihmisiltä, niin materian, kuin henkisen pääoman suhteenkin, että en edes osaa kuvailla sitä kaikkea.

Uskon vilpittömästi toisten ihmisten hyvyyteen, älykkyyteen ja empaattisuuteen. Edes somen lukeminen ei saa minua muuttamaan mieltäni.

Yritän nykyään vanhempana hyvätuloisena kukkahattusetänä laittaa hyvää karmaa kiertoon. 

Esim. majoitan luonani tuntemattomia travellereja, otan aina liftarin kyytiin, osallistun hyväntekeväisyyteen, osallistun vapaaehtoistyöhön, annan aina katusoittajille kolikon ( kerjäläiset aavistuksen vaikeampi rasti ), päihdeongelmaisille tietysti, pyydän tuntemiani sinkkuja viettämään kanssamme jouluja ja juhannuksia, vähävaraisia frendejä pyydän säännöllisesti kaljalle/teatteriin/pelaamaan bilistä ja jos vaikuttaa siltä, että kieltäytymisen syynä on vähävaraisuus, niin yritän mahdollisimman hienotunteisesti ilmoittaa, että mennään vaan - yritän välttää sanoja tarjoaminen tms, vaan sovitaan että joskus tulevaisuudessa nämä hoituu - en halua siis, että kukaan joutuu epämiellyttävään asemaan, kiitollisuuden velkaan tms.  En myöskään halua korostaa omaa tarjoamistani, vaan kaiken tämän voi hoitaa siististi.

Jos nyt loppuun vielä mainitsisin yhden esimerkin. Kauan sitten ystäväni vastusteluista huolimatta haki minut autolla mökilleen, jossa oli paljon mielenkiintoisia ihmisiä. Juotti, syötti ja saunotti minua 4 päivää ja maksoi junaliput kotiin ja antoi vielä vähän rahaa ruokaan ja pariin kaljaan, ettei krapula iske.

Olin tietysti aiemmin tekosyyhyn vedoten kieltäytynyt pyynnöstä, mutta hän näki tekosyyni läpi.

Tietysti maailmalla reissatessani olen tavannut valtavasti avualiaita, ystävällisiä ja anteliaita ihmisiä, jotka ovat tarjonneet ravintoa, suojaa, kyytiä ja seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen saanut henk.koht. elämässäni ( varsinkin nuorempana ) niin paljon positiivista kohtelua ihmisiltä, niin materian, kuin henkisen pääoman suhteenkin, että en edes osaa kuvailla sitä kaikkea.

Uskon vilpittömästi toisten ihmisten hyvyyteen, älykkyyteen ja empaattisuuteen. Edes somen lukeminen ei saa minua muuttamaan mieltäni.

Yritän nykyään vanhempana hyvätuloisena kukkahattusetänä laittaa hyvää karmaa kiertoon. 

Esim. majoitan luonani tuntemattomia travellereja, otan aina liftarin kyytiin, osallistun hyväntekeväisyyteen, osallistun vapaaehtoistyöhön, annan aina katusoittajille kolikon ( kerjäläiset aavistuksen vaikeampi rasti ), päihdeongelmaisille tietysti, pyydän tuntemiani sinkkuja viettämään kanssamme jouluja ja juhannuksia, vähävaraisia frendejä pyydän säännöllisesti kaljalle/teatteriin/pelaamaan bilistä ja jos vaikuttaa siltä, että kieltäytymisen syynä on vähävaraisuus, niin yritän mahdollisimman hienotunteisesti ilmoittaa, että mennään vaan - yritän välttää sanoja tarjoaminen tms, vaan sovitaan että joskus tulevaisuudessa nämä hoituu - en halua siis, että kukaan joutuu epämiellyttävään asemaan, kiitollisuuden velkaan tms.  En myöskään halua korostaa omaa tarjoamistani, vaan kaiken tämän voi hoitaa siististi.

Jos nyt loppuun vielä mainitsisin yhden esimerkin. Kauan sitten ystäväni vastusteluista huolimatta haki minut autolla mökilleen, jossa oli paljon mielenkiintoisia ihmisiä. Juotti, syötti ja saunotti minua 4 päivää ja maksoi junaliput kotiin ja antoi vielä vähän rahaa ruokaan ja pariin kaljaan, ettei krapula iske.

Olin tietysti aiemmin tekosyyhyn vedoten kieltäytynyt pyynnöstä, mutta hän näki tekosyyni läpi.

Tietysti maailmalla reissatessani olen tavannut valtavasti avualiaita, ystävällisiä ja anteliaita ihmisiä, jotka ovat tarjonneet ravintoa, suojaa, kyytiä ja seuraa.

Voi kun sun kaltaisia ihmisiä olis enemmän. 🥰🥰🥰

Naapurin mummo leipoi ja toi ovelleni leipää.

Useamman kerran on käynyt niin että laskun eräpäivä lähestyy ja rahaa on aivan liian vähän. Jostain ilmestyy aina se ostaja nettikirppiksellä ja ostaa jonkin minulle tarpeettoman jutun ja saan laskuni maksettua. 

Kaikki kolme lastani ovat löytäneet maastosta (eri vuosina) 10 euron setelit.

Etsin yhtä vihkoa kaapista pari päivää sitten. Aivan yllättäin tippui sen sivujen välistä 50 e seteli- olin sen talvella sinne piilottanut:)

Kerran oli rahat loppu niin menin töihin ja sain rahaa. Kerran taas oli rahat loppu, mutta sattui hyvä marjavuosi. Keräsin mustikoita myyntiin, sain muutamassa päivässä kuukauden tilin verran kasaan.

Vierailija kirjoitti:

Olin täysin varaton eikä seuraavaksi päiväksi ollut ruokaa niin voitin nettipokerin ilmaisturnauksen saaden 250 euron rahasumman palkinnoksi.

Mikähän lienee varattomuuden syy.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin täysin varaton eikä seuraavaksi päiväksi ollut ruokaa niin voitin nettipokerin ilmaisturnauksen saaden 250 euron rahasumman palkinnoksi.

Mikähän lienee varattomuuden syy.....

Varattomuuden syy oli työttömyys. Pokerissa pelaan ainoastaan ilmaisturnauksia.

Suomessa on jotenkin lansalle opetettu että vähävaraisena pitää lotota ja odottaa lottovoittoa. Sitten kun joku onnistuu ssellaisen saamaan niin sitä. rummutetaan joka paikassa. Valtion monopoli vielä.

Kaverit lottoaa ja pelaa veikkauksen pelejä, minä en. En ole mikään sijoittaja, mutta aikoinaan leikilläni aloin pistämään saman verran osakkeisiin kuin kaverit veikkaukseen. Noin pari kymppiä viikossa. En ole sijoittanut koskaan mitään muuta tänä 20 vuoden aikana. Nyt on satakunta eri firman osaketta ja niiden arvo on yli 400 000 euroa. Osinkoakin tulee vuosittain ihan mukavasti. Hyvää palkanlisää tuo.

Aika paljon tässä ketjussa on tosiaan vilahdellut erilaiset uhkapelit. 

Onko tämä siis yleistä, että ihmiset pelaa paljon, vai ylikorostunut tässä vähävaraisten ketjussa? 

Täällä toinen ihmettelijä että mitenkä vähävaraiset voittaa vähillä rahoillaan satasia jopa tonneja?? Sitten moni köyhä pettyy kun luulee että voittaa samoja summia,ihan harhaanjohtavaa.

Olin nuorena aikuisena krapulassa ostamassa jotain krapulaherkkua vähillä pennosillani ja sipsipussin hinnasta puuttui markka...

Aikani vaivihkaa hyllyjen alle katseltuani löysin kuin löysinkin markan ja sain ostettua sipsipussin!!

Voittajafiiliksin saatoin käpertyä viltin alle sohvalle katsomaan tvn tarjontaa..

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on jotenkin lansalle opetettu että vähävaraisena pitää lotota ja odottaa lottovoittoa. Sitten kun joku onnistuu ssellaisen saamaan niin sitä. rummutetaan joka paikassa. Valtion monopoli vielä.

Kaverit lottoaa ja pelaa veikkauksen pelejä, minä en. En ole mikään sijoittaja, mutta aikoinaan leikilläni aloin pistämään saman verran osakkeisiin kuin kaverit veikkaukseen. Noin pari kymppiä viikossa. En ole sijoittanut koskaan mitään muuta tänä 20 vuoden aikana. Nyt on satakunta eri firman osaketta ja niiden arvo on yli 400 000 euroa. Osinkoakin tulee vuosittain ihan mukavasti. Hyvää palkanlisää tuo.

Laskin huvikseni mitä tekee 20 * 52 * 20. 20800.

Sitten katsoin mikä vuosikasvusi pitäisi olla, jotta pääset yli 400 000 euroon. 25+ %. Hienosti tehty.