Jo tytöille opetetaan, että nainen ei saa tehdä aloitetta. Että kiinnostunut mies kyllä lähestyy. Miehet, pitääkö tämä paikkansa?
Juoksetteko karkuun, jos nainen lähestyy? Tuleeko naisen pysyä passiivisena?
Kommentit (179)
Riippuu naisesta. Jos on vähänkään kiinnostava niin mikä ettei. Jos hyi-yök niin ei niin sopivaa. Sama kuin naisilla miesten lähestymisiin siis.
Toki sitä helposti iskee epäluulo että nyt on jotain kusetusta jos nainen tekee aloitteen, se on nimittäin sen verran epänormaali tapahtuma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mies tekee aloitteen, siitähän naiset puhuvat nykyään avoimesti. Milloin dickpikkejä satelee pyytämättä, milloin huutelua ja kadulla seuraamista, stalkkausta, lähikaupassakaan voi käydä rauhassa ilman setämiesten ehdotuksia, lääppimistä ja rasvaisia vihjailuja ja tarjouksia tämän tästä jatkuvalla syötöllä milloin missäkin. Siitä vain valitsee parhaimmat päältä. Helppoa.
Alemman tason miehiä ei lasketa.
Tuollaista kyllä herratkin harrastaa.
Naisten itsetunto ei kestäisi jatkuvaa torjumista, siksi lähestyminen on jätetty miehille.
Vierailija kirjoitti:
Naisten itsetunto ei kestäisi jatkuvaa torjumista, siksi lähestyminen on jätetty miehille.
Vielä kun miehet kehtaisivat antaa yhtä törkeitä pakkeja mitä naiset antaa miehille niin loppuisi nämä vähätkin naisten aloitukset
Koska naiset tunnetusti ovat krantumpia ja sosiaalisesti huomiokykyisempiä kuin miehet, on mielestäni kaikkien osapuolien kannalta positiivista, että nainen tekee aloitteen. Miehet säästyvät turhilta nöyryytyksiltä, naiset epäsopivilta lähestymisyrityksiltä.
Itse pyysin työkaverimiestä lenkkeilyseuraksi, kun olin ensiksi muutaman kuukauden katsellut miekkosta ja todennut hänet elämänkumppaniksi sopivaksi. Loppu on historiaa.
Toki ”naistenhaussakin” on omat vaaransa, ja se on miesten puusilmäisyys. Huomasin aika pian, että lenkkikaverillani on friendzonella naisparka, joka olisi jo pari vuotta halunnut enemmän, eikä mies ollut tajunnut mitään. No, itse olen sen verran suorapuheinen että otin asian puheeksi miehellekin, että kuules, tuo ”Liisa” taitaa haluta enemmän, niin kuin muuten minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Tapasin mielenkiintoisen naisen yhdessä illanvietossa. Juttelimme niitä näitä. Ehkä minä aloin jutella hänelle ensin, en muista.
Seuraavana päivänä kuitenkin tapasin hänet sattumalta jalkakäytävällä ja hän oli ensimmäisenä pyytämässä minulta puhelinnumeroa ja kysymässä treffeille.
Pikakelauksella 17 vuotta eteenpäin: kaksi yhteistä lasta ja edelleen maailman paras parisuhde.
Ihanaa!
Vierailija kirjoitti:
Koska naiset tunnetusti ovat krantumpia ja sosiaalisesti huomiokykyisempiä kuin miehet, on mielestäni kaikkien osapuolien kannalta positiivista, että nainen tekee aloitteen. Miehet säästyvät turhilta nöyryytyksiltä, naiset epäsopivilta lähestymisyrityksiltä.
Itse pyysin työkaverimiestä lenkkeilyseuraksi, kun olin ensiksi muutaman kuukauden katsellut miekkosta ja todennut hänet elämänkumppaniksi sopivaksi. Loppu on historiaa.
Toki ”naistenhaussakin” on omat vaaransa, ja se on miesten puusilmäisyys. Huomasin aika pian, että lenkkikaverillani on friendzonella naisparka, joka olisi jo pari vuotta halunnut enemmän, eikä mies ollut tajunnut mitään. No, itse olen sen verran suorapuheinen että otin asian puheeksi miehellekin, että kuules, tuo ”Liisa” taitaa haluta enemmän, niin kuin muuten minäkin.
Tuo on päätynyt ilmeisesti niin että sinä sait miehen ja Liisa valittaa keskustelupalstoilla ja haukkuu kaikki miehet
Olen tosi ujo mies, ja nyt kun mietin niin kaikissa suhteissani nainen on tainnut alussa olla se aloitteellisempi osapuoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska naiset tunnetusti ovat krantumpia ja sosiaalisesti huomiokykyisempiä kuin miehet, on mielestäni kaikkien osapuolien kannalta positiivista, että nainen tekee aloitteen. Miehet säästyvät turhilta nöyryytyksiltä, naiset epäsopivilta lähestymisyrityksiltä.
Itse pyysin työkaverimiestä lenkkeilyseuraksi, kun olin ensiksi muutaman kuukauden katsellut miekkosta ja todennut hänet elämänkumppaniksi sopivaksi. Loppu on historiaa.
Toki ”naistenhaussakin” on omat vaaransa, ja se on miesten puusilmäisyys. Huomasin aika pian, että lenkkikaverillani on friendzonella naisparka, joka olisi jo pari vuotta halunnut enemmän, eikä mies ollut tajunnut mitään. No, itse olen sen verran suorapuheinen että otin asian puheeksi miehellekin, että kuules, tuo ”Liisa” taitaa haluta enemmän, niin kuin muuten minäkin.
Tuo on päätynyt ilmeisesti niin että sinä sait miehen ja Liisa valittaa keskustelupalstoilla ja haukkuu kaikki miehet
Kyllä ainakin tällä palstalla ne ovat yleensä Lasseja, jotka valittavat olleensa parisen vuotta friendzonella, kunnes joku Chad kaasutti ohituskaistalta edelle.
Itse näkisin, että aikuisten ihmisten juttu etenee, jos molemmat osapuolet tietävät mitä tahtovat. Jos menee vuosi tai kaksi ystävinä, joko ihminen itse ei ole varma, onko toinen se oikea, tai hän aavistaa, ettei itse ole sitä toiselle.
T. Se Liisan kaverin vienyt.
Vierailija kirjoitti:
Naisten itsetunto ei kestäisi jatkuvaa torjumista, siksi lähestyminen on jätetty miehille.
Ei, vaan naisilla on suvereenisti parempi sosiaalinen pelisilmä ja parempi maku, siksi ei tule sarjapakkeja.
Vierailija kirjoitti:
Naisten itsetunto ei kestäisi jatkuvaa torjumista, siksi lähestyminen on jätetty miehille.
Ja miestenkö sitten kestää? :D
Ei torjuminen ole herkkua kenellekään, etenkään jos ei saa edes sitä yhtä onnistumista. Terveisin 39-vuotias nainen, joka jaksoi tehdä lukemattomia aloitteita ikävuosina 15-35, ja tuloksena oli 100% EI. Joskus myös loukkausten saattelema "ei", usein toki "ei, kiitos". Aika robotti saisi olla, ettei tuntuisi missään, kun ympärillä kaikki muut saavat kokea jotakin mukavaa toisen ihmisen kanssa, ja itse kuulee vain listan siitä mikä minussa on vikana.
Nyt on kaikki hyvin kun olen kokonaan luopunut koko ajatuksesta enkä enää tee aloitteita miehille. Olen huomattavasti onnellisempi näin, tietenkin.
Ja sanomattakin lienee selvää että minulle ei siis kukaan mies ole koskaan tehnyt aloitetta. Ei voi mitään, tällaiset kortit sain elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Koska naiset tunnetusti ovat krantumpia ja sosiaalisesti huomiokykyisempiä kuin miehet, on mielestäni kaikkien osapuolien kannalta positiivista, että nainen tekee aloitteen. Miehet säästyvät turhilta nöyryytyksiltä, naiset epäsopivilta lähestymisyrityksiltä.
Itse pyysin työkaverimiestä lenkkeilyseuraksi, kun olin ensiksi muutaman kuukauden katsellut miekkosta ja todennut hänet elämänkumppaniksi sopivaksi. Loppu on historiaa.
Toki ”naistenhaussakin” on omat vaaransa, ja se on miesten puusilmäisyys. Huomasin aika pian, että lenkkikaverillani on friendzonella naisparka, joka olisi jo pari vuotta halunnut enemmän, eikä mies ollut tajunnut mitään. No, itse olen sen verran suorapuheinen että otin asian puheeksi miehellekin, että kuules, tuo ”Liisa” taitaa haluta enemmän, niin kuin muuten minäkin.
Mä en vaan ymmärrä, miten tällaiset jutut tapahtuu. Että pyysin vaan sitten sitä miestä lenkille ja nyt ollaan yhdessä. Kun itse saa vain paskaa niskaan, pyysi yhtään ketään yhtään minnekään. En vaan käsitä miten 1) joku lähtee sinne lenkille 2) tykkää susta vielä sen jälkeenkin 3) haluaa tavata aina vaan uudestaan 4) lopulta haluaa parisuhteeseen. Itse saan kavereita kyllä, mutta kun olen niin kuin sinä ja sanon suoraan että kiinnostaisi muukin, mies lähtee hippulat vinkuen pakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten itsetunto ei kestäisi jatkuvaa torjumista, siksi lähestyminen on jätetty miehille.
Ei, vaan naisilla on suvereenisti parempi sosiaalinen pelisilmä ja parempi maku, siksi ei tule sarjapakkeja.
Tämä jo todistaa miten huonosti naiset miehiä ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Jos minusta kiinnostunut mies ei lähesty minua, niin sitten minä en ole hänestä kiinnostunut. Näin helppoa!
Ja tämän takia vähemmänkin komean miehen, jolla ei ole itsetunto ongelmia, kannattaa lähestyä kaunistakin naista. 😎👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mies tekee aloitteen, siitähän naiset puhuvat nykyään avoimesti. Milloin dickpikkejä satelee pyytämättä, milloin huutelua ja kadulla seuraamista, stalkkausta, lähikaupassakaan voi käydä rauhassa ilman setämiesten ehdotuksia, lääppimistä ja rasvaisia vihjailuja ja tarjouksia tämän tästä jatkuvalla syötöllä milloin missäkin. Siitä vain valitsee parhaimmat päältä. Helppoa.
Ja vaikka sanoo ei ystävällisesti, niin 9/10:stä miehestä uskoo väsytystaktiikkaan ja ainoastaan jatkaa. Tämän vuoksihan niille on lopulta pakko opetella sanomaan hyvin ikävästi ja ilkeästi. Joskus olen joutunut lyömäänkin, kun edelleen on romehdittu tisseillä väkisin.
Väsytystaktiikkaa käytetään koska se toimii. Harva se päivä kuulee miten nainen ei ensin lämmennyt yhtään mutta kun se Mehdi oli niin ihanan sitkeä niin eihän sille voinut enää lopulta sanoa ei. Naisilla on ihan yleinen taktiikka olla alkuun nyrpeitä ja antaa pakkeja mutta sitten lämmetä kun toinen ei lannistu. Kai siinä biologia kertoo että tämä mies on tosissaan, ota se?
No hohhoijaa, ihan harva se päivä? Enpä ole kuullut enkä tunne yhtään naista joka olisi väsytystaktiikalla taipunut. Itse vain paljastat sanavalinnoillasi typerät ennakkoluulosi - ja näiden jo ennalta määrättyjen oletustesi perusteella havannoit tällaisia tarinoita (niin mistä? tunnetko ne henkilöt henkilökohtaisesti? vai jotain palstan trollien juttuja otat tosissasi?) ja sitten luulet että ne vahvistavat ennakkoluulosi todeksi.
Ei me naiset ihan oikeasti leikitä nyrpeitä tai käytetä jotain taktiikkaa. Ylivoimaisesti suurin osa parisuhdetta etsivistä ihmisistä haluaa vaan tavata ihmisen jonka kanssa synkkaa - ilman mitään pelejä ja pelleilyjä.
Ei naisia voi nykyään lähestyä, sehän on vain ahdistelua ja rangaistava teko!
Totta kai on hyvä, että tekee aloitteen, jos on kiinostunut, olis sitten nainen tai mies. Mutta tekemällä aloitteen pitää myös varautua siihen, että toinen ei olekaan kiinnostunut. Asiallisesti ja ystävällisesti annetuista pakeista ei pidä loukkaantua. Tai tarkemmin sanottuna, loukkaantumista ja mielensä pahoittamista ei voi aina mitenkään välttää, mutta siitä huolimatta harmitustaan ei pidä purkaa ehdotuksen kohteelle.
Näin asiaa pohdiskelee kuusikymppinen mies.
Miehenä se, että nainen tekee aloitteen on niin harvinaista herkkua, että eipä siihen oikein osaa suhtautua. Usein tilanne meneekin ohi ja joko kaveri huomauttaa tai itse tajuaa vasta jälkikäteen, että olihan tuossa ihan selvä aloite.
Minuun ei ainakaan väsytystaktiikka toimi. Eräskin mies yritti monta vuotta kaveripohjalla, että jos olisin sattunut lämpeämään. Voi parkaa.
Tapasin mielenkiintoisen naisen yhdessä illanvietossa. Juttelimme niitä näitä. Ehkä minä aloin jutella hänelle ensin, en muista.
Seuraavana päivänä kuitenkin tapasin hänet sattumalta jalkakäytävällä ja hän oli ensimmäisenä pyytämässä minulta puhelinnumeroa ja kysymässä treffeille.
Pikakelauksella 17 vuotta eteenpäin: kaksi yhteistä lasta ja edelleen maailman paras parisuhde.