Miksi kummituksia pelätään?
Tarinoita kummituksista on kerrottu vuosisatoja ja toiset uskovat niihin, toiset väittävät omaavansa jopa kokemusta niistä, toiset taas eivät usko moiseen lainkaan. Itse en ota kantaa uskonko vai enkö, mutta, jos kuvitellaan, että niitä todella olisi olemassa, että kuoleman jälkeen ihmisen sielu voisi jäädä jostain syystä tänne maan päälle vaeltamaan niin miksi ajatusta siitä jotkut pelkäävät? Minusta se on vain surullinen ajatus eikä yhtään pelottava. Miksi pelkäisin sellaista, joka on kerran aikanaan kulkenut täällä niinkuin minä nyt? En osaa pelätä häntä, joka on ollut kerran ihminen täynnä lihaa ja verta niinkuin minäkin nyt. Joku kerran sanoi, että kuolleilla ja elävillä on side, olemme sukulaissieluja.
Kommentit (21)
Viimeinen lause sai mut jollain lailla liikuttuneeksi. Moni sukulaiseni ja tuttuni on jo edesmennyt, mutta en silti koskaan ole tuntenut siteemme katkeneen, aivan kuin he olisivat jollain tavalla aina läsnä, vaikka eivät olekkaan, en osaa kuvailla sitä tunnetta, mutta tunnen sen joskus vahvana arjen eri tilanteissa. Saan siitä lohtua eikä muistot saa minua enää niin surulliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Et ota kantaa, mutta kuitenkin kirjoitus näyttää siltä että uskot.
Miksi ihmeessä?
En ole ap, mutta jotkut jotka oikeasti uskovat eivät välttämättä uskalla sitä myöntää suoraan, koska jotkut ilkeät ihmiset ovat heti tuomitsemassa hulluiksi ja ties miksi.
Pelätään,ei.Jos, et ole tehnyt mitään pahaa miksi pelkäisit.Onhan niitä pahojakin raapii,kuristaa jne.Mutta se on jo demoni,murinaa.Sattuu pahoja.Kummitus taas elää sitä omaa elämää.Henki ei päässyt rajan taakse.Olen kokenut noita paljonkin,eläimet myös.Ei ne pelota, kyllä ajattelee mitä tämä
oli.Olisko niin että herkät ihmiset aistii.Kamera kuvaa ,ketään kuvissa.
Koska ovat erilaisia kuin me. Eli rasis... Vaadin että asiasta kiinnostuneet aloittavat kamppanjan mielipiteiden muokkaamisen suvaitsevammaksi.
En tiedä! Pitää joskus kysyä niiltä, joita työkseni lähetän moikkaamaan kummituksia 👻
En vielä katsonut jaksoa, mutta sarjassa "Unsolved Mysteries" näkyy olevan jakso kummittelevasta hotellista. Siellä lienee kuollut jo kymmenen hotellivierasta pahantahtoisten kummitusten toimesta. Hyväntahtoisia kummituksia ei kannata pelätä, mutta entä ne häijyt ja kostonhimoiset. - Toisaalta oli hyvä tietää, että henki ei kuole, vaikka ruumis lahoaa kuoleman jälkeen. En kuitenkaan haluaisi jälkeenjääviä omaisiani säikytellä kummittelemalla. Ehkä kuitenkin varoittaisin, jos olisi syytä. Minulle ja omille perheenjäsenilleni on tapahtunut asioita, joille emme ole keksineet ns. luonnollista selitystä.
Emme suostu pelkäämään! Vihervassari ei pelkää kummituksiakaan.
Kummitus on yhtä arvaamaton kuin huumeidenkäyttäjä! Lisäksi moni ei pidä siitä, että kodissaan on joku sellainen, jolle ei voi asettaa mitään rajoja.
En tiedä, mutta unihalvauksen aikana saattaa tapahtua kaikkea pelottavaa ja ahdistavaa ja jotkut saattavat liittää ne kohtaukset kummituksiin, joten unihalvaus saattaa olla pelottava, jos uskoo kummituksiin. Myös näistä tilanteista on paljon kertomuksia.
Ja kai joillakin on pelko kaikenlaiseen yliluonnolliseen, joko kauhutarinoiden/elokuvien takia…
Suomalaisessa tarinankerronnassa on keskeisenä teemana sukuvihat ja kaunat.
Muissa pohjoismaissa kerrotaan menninkäisistä, skandinaavisista jumalista, haltioista, ihmeellisistä yliluonnollisista eläimistä ja ties mistä.
Suomessa on ne ainaiset kummitukset. Jotain pahaa on tapahtunut ja joku ihminen jää tänne raukoille rajoille sen seurauksena kylvämään pahaa oloaan. Pelkäisin itsekin pahansuopaa kummitusta, kun tuntuu että oikein pahoje ihmisten kanssa ei kannata olla tekemisissä eläissäänkään.
Minä pelkään kaapukummituksia. Näen niitä aina kadulla harva se päivä.
Ihmiset pelkää sitä mitä eivät ymmärrä, ja voihan ne olla pemmetin pelottavia jos yhtäkkiä liukuvat läpi vaikka vessan peilistä kun olet pesemässä hampaita. :D
Jos kummituksiin uskoo, kannattaa vierailla yöaikaan ensimmäisen ja toisen maailmansodan suurimmilla taistelupaikoilla (esim. Cambrai, Caporetto, Verdun, Monte Cassino, Rhineland, Bulge)) ja katsoa värähtääkö mittari johonkin suuntaan? Jos siellä ei tunnu miltään, niin eiköhän se rauha silmiä ummistaessa tule kaikille.
En usko, että monikaan ainakaan kauhean innolla suhtautuu siihen, kun jotakin selittämätöntä ja pelottavaa tapahtuu vaikka omassa kodissa, kun olet siellä yksin.
Eiköhän kummitusten pelkokin liity aika läheisesti ihmisen omaan selviytymisvaistoon. Kaikki tuntematon tuppaa usein pelottamaan.
Siksi kun pirulainen osaa matkia jokaista
Aika monia sellaisia asioita ja ilmiöitä pelätään, joista ei oikein ymmärretä mitä ne on tai mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Kummitus on yhtä arvaamaton kuin huumeidenkäyttäjä! Lisäksi moni ei pidä siitä, että kodissaan on joku sellainen, jolle ei voi asettaa mitään rajoja.
Tottakai hengillekin voi asettaa rajat. Sanot että jos et ole kunnolla niin häädän sinut pois. Itse sanon aina että täällä saa olla, mutta minua tai muitakaan ei saa koskaan säikytellä eikä tänne saa tulla kuin iloa, valoa, rauhaa ja rakkautta. Mitään pahaa en ota vastaan.
Eihän sun elävätkään vieraat saa siellä sun luona riehua ja sikailla.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset pelkää sitä mitä eivät ymmärrä, ja voihan ne olla pemmetin pelottavia jos yhtäkkiä liukuvat läpi vaikka vessan peilistä kun olet pesemässä hampaita. :D
Senpä takia niille hengille juuri täytyykin asettaa ne rajat joista ylempänä joku mainitsi. Että olla saa kunhan on kunnolla, itse olen ehdoton siinä että minua ei saa säikytellä. Jos ei osaa olla kunnolla niin minä häädän sen hengen aivan varmasti täältä. Menköön sitten muualle häiriköimään!
Mua pyydettiin kerran häätämään kummituksia kun olin suorittamassa työtehtävää. Eksorsisti en todella ole. Olisin ollut pyynnöstä ja tilanteesta huvittunut, elleivät pyytäjät olisi olleet niin silminnähden peloissaan. Itseasiassa luulen, että ole tuon tapauksen jälkeen kohdannut ikinä niin peloissaan olevia ihmisiä.
Et ota kantaa, mutta kuitenkin kirjoitus näyttää siltä että uskot.
Miksi ihmeessä?