Lue keskustelun säännöt.
Onko hulluutta irtisanoutua
09.01.2015 |
Juuri sain työsopimuksen, joka jatkuisi ensi kesään. Kyseessä ensimmäinen oman alan työni valmistumisen jälkeen. Koko opiskeluajan tuntunut, ettei ala ole minua varten ja nyt työelämässä tunne on vahvistunut, myös työpaikan omien ongelmien vuoksi. Olen aikeissa toteuttaa lapsuuden haaveammattini, eli hakemisen yliopistoon. Onko hulluutta irtisanoutua työstä ja jäädä omin varoin kotiin vain opiskelemaan pääsykokeisiin 3,5 kuukaudeksi? Työn ohessa lukeminen ei ole mahdollista ja tuntuu, että on panostetta 100% tai ei ollenkaan. Kauanko te olette lukeneet omiin pääsykokeisiinne?
Kommentit (78)
Toki jos on mahdollisuus jättää kaikki ja keskittyä saamaan unelmien opiskelupaikka, niin mikäs siinä. Ja jos tiedät että tarvitset valmennuskurssin sekä 400-500h lukemista, niin mihin tarvitset niitä neuvoja?
Mä olen vähän hitaampi käänteissäni ja turvaisin selustani sekä valmistautuisin huolella, eli aloittaisin perehtymisen jo nyt vähitellen, lukisin keväällä sen minkä ehdin ja kävisin pääsykokeissa, mutta laittaisin kaikki paukut hakemiseen vasta vuoden päästä. Riippuen toki vähän taustasta ja siitä, miten tuttu haettava oppiaine on. Koska ap olet keksinyt, että tämä on unelma-alasi ja haluat hakeutua opiskelemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.01.2015 klo 13:54"]
[quote author="Vierailija" time="09.01.2015 klo 13:34"]
"merimerkkien vaikutusta silakan sukupuolielämään. "......
:D :D :D
[/quote]
Alan silakka on kovana..uuuh...
[/quote]
"Oletko iloinen nähdessäsi minut, vai onko sinulla silakka taskussa?"
[quote author="Vierailija" time="09.01.2015 klo 13:55"]
[quote author="Vierailija" time="09.01.2015 klo 13:49"]
Mutta mille alalle olet hakemassa? Riippuu hyvin paljon siitäkin, oletko yhtään suuntautunut alalle aiemmin ja jos kyseessä on esim. kauppakorkeakoulu, seuraatko taloustilannetta, ymmärrätkö ja oletko kiinnostunut talousasioista jne.? Ja vastaavasti jos oikis, oletko aiemmin opiskellut esim. oikeustieteen perusteita, tiedätkö tieteenalasta mitään jne. jne.? Tällaiset vaikuttaa todella paljon, jos ihan nollakokemuksella meinaat yli kolmekymppisenä hakea opiskelemaan, niin siinä ei välttämättä valmennuskurssitkaan auta. Aika harva kuitenkin pääsee ekalla yrittämällä sisään yliopistoon (ainakaan näille suosituille aloille, ja jos pääseekiin niin silloin ovat yleensä saman tai edellisen vuoden skarppeja, menestyneitä ylioppilaita).
[/quote]
Plus että uraakaan on hirveän vaikeaa luoda, edes Kovilta Aloilta, jos valmistuu reilusti yli kolmekymppisenä ja aiempi työkokemus ei tue uutta uraa ollenkaan.
[/quote]
Ihanan negatiivisia kommentteja! Miksi av-palsta on aina tällainen? Onhan se nyt selvä, että jos yliopistoon haluaa päästä niin yleensä on pidettävä lukuloma, ei sinne työn ohessa lukemisella sisään mennä (ainakaan usein).
Jos haet lääkikseen ja olet jo opiskellut yli 4 vuotta terveydenhoitoala ja silti tarvitset valmennuskurssin ja tuhat tuntia lukemista niin ei kannata. Et selviä tenttikirjoista tiiviillä aikataululla käyden samalla töissä, kun valtio ei rahoita toista tutkintoa sinulle.
No mikä hitto siinä nyt on niin vaikeaa kertoa mitä kivaa alaa aipt hakea opiskelemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä irtisanoituisin. Meillä jokaisella on vaan yks elämä - joten miks kitkuttaa työssä joka ei oo mieleinen? Olen sh ja väsyin omaan työhöni alle vuodessa: sairaanhoitajan työ on todella hektistä enkä jaksa enää tehdä 3-vuoroa. Jäin vuosi sitten syksyllä sairaslomalle masennuksen takia, olin niin uupunut työhön. Keväällä luin ahkerasti yliopiston pääsykokeisiin, mutta en päässyt sisään - jäin sisäänpääsyrajasta 10 pistettä. Samana keväällä päätin myös, että en enää palaa sairaanhoitajan työhön: Ei ole järkeä uhrata omaa terveyttään työn takia. Olen edelleen sairaslomalla samaisesta syystä, matka on ollut todella pitkä..mutta tunnelin päässä alkaa näkyä valoa. Ens keväänä uudelleen pääsykokeisiin ja olen päättänyt että sisään mennään :) Työn ohessa en tulisi ikinä pääsemään sisään, kyllä se 3-vuorotyö vie mehut niin totaalisesti..ja tätä harva päivätyötä tekevä ymmärtää. Toivon sinulle tsemppiä lukuhommiin, toivottavasti pääset sisään! :)
T:sh v.2012
Miten niin työn ohella lukeminen ei ole mahdollista? Työ vie vain noin 8 tuntia vuorokaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Miten niin työn ohella lukeminen ei ole mahdollista? Työ vie vain 8 tuntia vuorokaudesta"
No, mites ois tämmöset työvuorot: esim. ma 13:30-21:30, ti 07:00-21:30, ke 07:00-15:00, to 21:00-07:00, pe 21:00-07:00 eli viikon työputki loppuu lauantai-aamuna. Realistisesti lukea jaksaa (ehkä) sinä päivänä kun menee ensimmäiseen yöhön, mutta tekis mieli levätä koska edellisistä vuoroista on tullu jo ihan kivasti univelkaa (kerkeää nukkua max 5h, ennen kun on taas painuttava töihin). Lisäks painaa jo tuo yks pitkä päivä tuossa välissä. Siihen jos on pyöritettävä vielä perhettä, niin ei sitä lukuaikaa ihan oikeesti vaan jää..
T:sh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä elät, jos jäät töistä pois? Pappa betalaa tai mies kustantaa?
[quote author="Vierailija" time="09.01.2015 klo 14:42"]
"Miten niin työn ohella lukeminen ei ole mahdollista? Työ vie vain 8 tuntia vuorokaudesta"
No, mites ois tämmöset työvuorot: esim. ma 13:30-21:30, ti 07:00-21:30, ke 07:00-15:00, to 21:00-07:00, pe 21:00-07:00 eli viikon työputki loppuu lauantai-aamuna. Realistisesti lukea jaksaa (ehkä) sinä päivänä kun menee ensimmäiseen yöhön, mutta tekis mieli levätä koska edellisistä vuoroista on tullu jo ihan kivasti univelkaa (kerkeää nukkua max 5h, ennen kun on taas painuttava töihin). Lisäks painaa jo tuo yks pitkä päivä tuossa välissä. Siihen jos on pyöritettävä vielä perhettä, niin ei sitä lukuaikaa ihan oikeesti vaan jää..
T:sh
[/quote]
Minä olen sairaanhoitajana vaihtanut alaa ja luin paljon yövuoroisin pääsykoekiroja ja muutenkin töiden lomassa, mutta sinä tietenkin olet ensiapupolililla, jossa on aina ihan kauhea hässäkkä. Tietenkin minulla oli myös pidempiä vapaita, mutta teillä lienee niin vähän henkilökuntaa, että vapaita ei ole.
Niin ja minulla oli mies joka tuki ja kannusti ottamalla enemmän vastuuta perheestä, mutta sinun mies tietenkin on paljon työmatkoilla jne niin olisi ihan mahdonta lukea.
Ihan oikeasti kyllä niitä pirun huonoja tekosyitä aina riittää. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.01.2015 klo 14:42"]
"Miten niin työn ohella lukeminen ei ole mahdollista? Työ vie vain 8 tuntia vuorokaudesta"
No, mites ois tämmöset työvuorot: esim. ma 13:30-21:30, ti 07:00-21:30, ke 07:00-15:00, to 21:00-07:00, pe 21:00-07:00 eli viikon työputki loppuu lauantai-aamuna. Realistisesti lukea jaksaa (ehkä) sinä päivänä kun menee ensimmäiseen yöhön, mutta tekis mieli levätä koska edellisistä vuoroista on tullu jo ihan kivasti univelkaa (kerkeää nukkua max 5h, ennen kun on taas painuttava töihin). Lisäks painaa jo tuo yks pitkä päivä tuossa välissä. Siihen jos on pyöritettävä vielä perhettä, niin ei sitä lukuaikaa ihan oikeesti vaan jää..
T:sh
[/quote]
Miten sä elätätä sen perheesi jos jättäydyt kokopäiväiseksi tenttiin lukijaksi? Työttömyyskorvausta ei saa ja toimeentulotukeakin leikataan, koska tytöttömyys on tahallista.
Itse opiskelin AMK:ssa toisen ammatin ja tein 50% vanhaa työtäni samalla kuin opiskelin, eli yövuorot tai viikonloput töissä ja arkipäivät koulussa.
Hieman välillä huvitti 15 vuotta nuoremmat perheettömät ja työssäkäymättömät opiskelukaverit, joista kokopäiväinen opiskelu oli liian uuvuttavaa.
[quote author="Vierailija" time="09.01.2015 klo 14:42"]
"Miten niin työn ohella lukeminen ei ole mahdollista? Työ vie vain 8 tuntia vuorokaudesta"
No, mites ois tämmöset työvuorot: esim. ma 13:30-21:30, ti 07:00-21:30, ke 07:00-15:00, to 21:00-07:00, pe 21:00-07:00 eli viikon työputki loppuu lauantai-aamuna. Realistisesti lukea jaksaa (ehkä) sinä päivänä kun menee ensimmäiseen yöhön, mutta tekis mieli levätä koska edellisistä vuoroista on tullu jo ihan kivasti univelkaa (kerkeää nukkua max 5h, ennen kun on taas painuttava töihin). Lisäks painaa jo tuo yks pitkä päivä tuossa välissä. Siihen jos on pyöritettävä vielä perhettä, niin ei sitä lukuaikaa ihan oikeesti vaan jää..
T:sh
[/quote]
Joo joo, laiskat ne töitään luettelee. Ehkä sulla on ollu tuollainen viikko, mutta älä yritä esittää että teet joka viikko 53,5h töitä. Seuraava viikkona onkin sitten yllin kyllin lukuaikaa, kolmessa viikossahan niitä töitä ei kuitenkaan ole kuin 114,75h.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna miettisin vielä kerran opiskelemaan lähtöä. Se, että ala ei tunnu heti opintojen jälkeen ihan oikealta, on aika yleistä. Uusi työ ja vastuu hermostuttaa.
Itse tunnen useimpia alanvaihtajia, jotka ovat tehneet vaihdoksen kolmenkympin korvilla. Näissä on lopputuloksena olleet ikuisuusopiskelijat, joiden valmistuminen venyy ja venyy. Opiskelu ei ole kovin helppoa, kun perhettä tulee ympärille ja toimeentulostakin pitäisi huolehtia.
Ainakin OTM ja KTM tutkinnoilla valmistuneiden, jotka haluavat tehdä uraa, pitää painaa pitkää päivää ensimmäiset vuodet valmistumisen jälkeen. Vastavalmistunut melkein nelikymppinen (ja perheellinen?) nainen ei todellakaan ole se halutuin työntekijä tuossa vaiheessa.
Jos työ ei kiinnosta, itse yrittäisin vaikuttaa työnkuvaan niin, että se muuttuisi mielekkäämmäksi. Voisitko työllistyä esim. neuvolaan, ryhtyä opettamaan tai muuten keksiä muun työn omalla koulutuksellasi? Entä pelkkä työpaikan vaihto? En usein vastaile keskustelupalstan viesteihin, mutta nyt vastasin, koska pelkään, että teet elämäsi mokan (jollaisia olen sivusta seurannut).
Tämä on kyllä niin av-palsta. Olen jo todennut, että en pääse töiden ohella lukemisella sisään yliopistoon tälle alalle. A) koska työ on 3-vuorotyötä ja b) koska elämässäni on muitakin velvollisuuksia kuin työ. Olen myös todennut, että olen kykenevä elättämään itseni tämän lukemisen ajan ilman yhteiskunnan tukia ja luonnollisesti myös kustantamaan opintoni rahallisesti, koska olen niihin hakeutumassa. Joten näistä ei tarvitse saivarrella. Aivan sama, onko joku päässyt jonnekin työn ohessa lukemalla, itselleni se ei ole mahdollista. Ja jotenin tämä ketju kristallisoi itselleni myös sen, että todella haluan päästä sisään ja olen tainnut asian jo päättää. Asia on nyt puitu, kiitos ja näkemiin. AP
Ap, minäkin pääsin sisään sellaiseen tiedekuntaan, johon pääsee n 7 % hakijoista, luin töiden ohessa, lapset olivat pieniä (kuopus 1,5 v). Tahdonvoimalla vaan!!! Vaihtoehtoisesti voisit ottaa avoimen kursseja, jos sellaisia on alallasi saatavilla, ja tavallaan niitten kautta valmistautuisit pääsykokeisiin (vaikka ensi vuonna).
No voi kyynel. Miksi edes avastit koko keskustelua, jos olet jo päättänyt etkä kestä kannastasi eriäviä mielipiteitä? Jos hait täältä vahvistusta suunnitelmaasi, niin se ei nyt tainnut toteutua ihan 100%:sti
[quote author="Vierailija" time="09.01.2015 klo 13:49"]
Mutta mille alalle olet hakemassa? Riippuu hyvin paljon siitäkin, oletko yhtään suuntautunut alalle aiemmin ja jos kyseessä on esim. kauppakorkeakoulu, seuraatko taloustilannetta, ymmärrätkö ja oletko kiinnostunut talousasioista jne.? Ja vastaavasti jos oikis, oletko aiemmin opiskellut esim. oikeustieteen perusteita, tiedätkö tieteenalasta mitään jne. jne.? Tällaiset vaikuttaa todella paljon, jos ihan nollakokemuksella meinaat yli kolmekymppisenä hakea opiskelemaan, niin siinä ei välttämättä valmennuskurssitkaan auta. Aika harva kuitenkin pääsee ekalla yrittämällä sisään yliopistoon (ainakaan näille suosituille aloille, ja jos pääseekiin niin silloin ovat yleensä saman tai edellisen vuoden skarppeja, menestyneitä ylioppilaita).
[/quote]
Plus että uraakaan on hirveän vaikeaa luoda, edes Kovilta Aloilta, jos valmistuu reilusti yli kolmekymppisenä ja aiempi työkokemus ei tue uutta uraa ollenkaan.